Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Toni Luukkanen 0]

Kiitos!

 

[Guest tornadof36]

Tuolta loytyy jutunjuurta: http://en.wikipedia.org/wiki/Compressor_stall

 

Moikka,

 

Yhden mekatsun kanssa töissä asiasta juttelinkin ja asia oli hyvin paljon sen suuntainen, kuin olin maallikkona ajatellutkin.

 

Mielenkiintoisia juttuja.

 

-Jukka

 

Ja kiitos linkistä !

[Juha Lampi 280]

Tiivistysjuovista tuli mieleen yksi tähän asiaan kuuluva ja varsin näyttävä ilmiö: kun koneen nopeus lähestyy äänen nopeutta, siiven (ja muidenkin rungon osien) puoliväliin muodostuu poikkisuuntainen iskuaalto:

Alisoonisella alueella lähellä aaltorintamaa ilman kosteus tiivistyy. Kone näyttää lentävän usvalautasen keskellä - tai ikäänkuin balettihamessa.

Nopeuden edelleen kasvaessa tämä lautanen siirtyy taaemmas ja aaltorintama lopulta muuttuu poikittaisesta kartiomaiseksi.

[Guest Dankke]

Kysytääs täällä tämä. Mulle on joskus selitetty nämä mitä tarkoittaa mutta en muista enään. Tälläiset taajuudet siis löytyy Pirkkalasta(kin)

 

TAR  120.600  Pirkkala Radar

PAR  128.700  Pirkkala Precision

 

En ole kuullut kumpaakan käytettävän. Koska nuita taajuuksia edes käytetään? 

[Johannes Kaikkonen 5]

Kysytääs täällä tämä. Mulle on joskus selitetty nämä mitä tarkoittaa mutta en muista enään. Tälläiset taajuudet siis löytyy Pirkkalasta(kin)

 

TAR  120.600  Pirkkala Radar

PAR  128.700  Pirkkala Precision

 

En ole kuullut kumpaakan käytettävän. Koska nuita taajuuksia edes käytetään? 

 

PAR on tarkkuuslähestymistutka. Se vastaa käytännössä ILS-järjestelmää, mutta PAR:ia käytettäessä lennonjohtaja ohjaa koneen melkein maahan asti antamalla ohjeet radiolla. PAR:ia käytetään tietääkseni nykyään hyvin harvoin. http://en.wikipedia.org/wiki/Precision_Approach_Radar

[Otto Nieminen 0]

Olisi pikku kyssäri METAR-sanomista.

 

Mitä tarkoittaa tuo alleviivattu ja boldattu osa METARissa?

EFTP 281650Z 20012KT 8000 BKN016 09/06 Q1017

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Lämpötila + 9 astetta, kastepiste + 6 astetta.

[Risto Partanen 0]

Miten lentosuunnitelma käytännössä lähetetään lennonjohtoon ja onko määrätty aikaa, koska se pitää viimeistään jättää? Voiko joku köyhä mennä ja tulla EFHK:lle business-jetillään milloin lystää?

[Guest myyz]

Lentosuunnitelman voi lennonneuvontaan/lennonjohdolle toimittaa faxilla, itse kiikuttaen, antamalla tiedot puhelimitse tai tietyissä tapauksissa ilmailuradiolla. Lisäksi joissain maissa (esim. Ruotsi on mahdollista jättää VFR lentosuunnitelma internetin kautta).

 

Noista aikarajoista voi lukea AIP:sta http://www.ais.fi/ais/eaip/fi/ kohta ENR 1.10-1.2

 

Hannu

[Risto Partanen 0]

Lentosuunnitelman voi lennonneuvontaan/lennonjohdolle toimittaa faxilla, itse kiikuttaen, antamalla tiedot puhelimitse tai tietyissä tapauksissa ilmailuradiolla. Lisäksi joissain maissa (esim. Ruotsi on mahdollista jättää VFR lentosuunnitelma internetin kautta).

 

Noista aikarajoista voi lukea AIP:sta http://www.ais.fi/ais/eaip/fi/ kohta ENR 1.10-1.2

 

Joo kiitos Hannu. Tutkailin tuolta niin yksi aikaraja IFR-lennoille on 60min ja toinen aikaraja, AFTM-alaiset lennot on 180min. Eli hetken joutuu venttaamaan jos haluaa business-koneella reissuun lähteä.

[Guest myyz]

Pitää paikkansa,sori en huomannutkaan vastata tuohon viimeiseen kyssäriin.

 

Hannu

[Guest kenkku]

Kysytääs täällä tämä. Mulle on joskus selitetty nämä mitä tarkoittaa mutta en muista enään. Tälläiset taajuudet siis löytyy Pirkkalasta(kin)

 

TAR  120.600  Pirkkala Radar

PAR  128.700  Pirkkala Precision

 

En ole kuullut kumpaakan käytettävän. Koska nuita taajuuksia edes käytetään? 

TAR = Terminal Area Radar, eli tutka. Periaatteessa kai lähestymisyksikkö, jolla on tutka.

[Ilkka Mannikainen 776]

Tällaista asiaa miettinyt jo pitkään:

 

kun lähdetään kaukomailta kotiin päin esimerkiksi Bangkokista Finnairin koneella, niin yleensä ohjaamosta joku kerto matkan kulusta ja sen hetkisestä säästä perillä Helsingissä.

 

Kysymys kuuluukin: Millä kommunikaatiovälineellä yhteyttä pidetään ja miten säätiedöt Helsingistä kulkevat koneen ohjaamoon Bangkokiin? Matkaa on kuitenkin kaupunkien välillä noin 7800 kilometriä.

[Vieras]

Kysymys kuuluukin: Millä kommunikaatiovälineellä yhteyttä pidetään ja miten säätiedöt Helsingistä kulkevat koneen ohjaamoon Bangkokiin? Matkaa on kuitenkin kaupunkien välillä noin 7800 kilometriä.

 

Satellittilinkillä. Niin yksinkertaista 

 

 

[Ilkka Mannikainen 776]

Satellittilinkillä. Niin yksinkertaista 

Ahaa. No se onkin yksinkertaista. Miettinyt kaikkia VHF-juttuja ja ACARSeja mutta nyt se selvisi. 

[Mika Tapio 1]

mites meidän atikat ja muut pärjäävät ton kyseisen metarin kanssa;

EFTU 282020Z 20015G27KT 9999 FEW014 BKN020 BKN028 10/06 Q1017 WS RWY 26=

eli toi WS ilmeisesti varottelee virtauksista(ko) kiitotie 26:den nurkilla..haitanneeko mitään??

Ja millaiset mahtavat olla max.sivutuulikomponentit noilla isommilla laitteilla?

 

[Nils Rostedt 13]

mites meidän atikat ja muut pärjäävät ton kyseisen metarin kanssa;

EFTU 282020Z 20015G27KT 9999 FEW014 BKN020 BKN028 10/06 Q1017 WS RWY 26=

eli toi WS ilmeisesti varottelee virtauksista(ko) kiitotie 26:den nurkilla..haitanneeko mitään??

Ja millaiset mahtavat olla max.sivutuulikomponentit noilla isommilla laitteilla?

 

 

Ammattilaisten vastauksia odotellessa: ATR:n esitteestä löytyy 500-sarjalle max demonstrated crosswind ATR42-500: 30 kts ja ATR72-500: 35kts.

 

MUTTA lentoyhtiöillä on varmasti omat rajoituksensa. Myöskin olosuhteet vaikuttavat, Google löysi heti tapauksen missä eräässä lentoyhtiössä sovellettiin 25 kts rajaa kuivalla ja 15 kts märällä kiitotiellä. Jäinen kiitotie varmasti rajoittaa vielä tästäkin.

 

 

[Guest Epa]

Tänään pihalla kuulostelin MD-11:n lähestymisäänten sinfoniaa, kun pilviä oli hyvinkin matalalla, ja jäin pohtimaan:

 

Mistä johtuu, että lentokoneen moottorisoundi muuttuu, kun laskeutuva kone lentää pilven sisällä? Asettaako pilven ilmankosteus suuremman haasteen moottorin toiminnalle? Vai onko kyse ilmankosteuteen liittyvästä äänen etenemisen muutoksesta?

 

Koneessa sisällä matkakorkeuden vähentäminen pilvien halki taas tuntuu monesti heittelehtivältä matkanteolta. Mistä tämä puolestaan johtuu?

[Henri Karlsson 0]

EFTU 282020Z 20015G27KT 9999 FEW014 BKN020 BKN028 10/06 Q1017 WS RWY 26=

eli toi WS ilmeisesti varottelee virtauksista(ko) kiitotie 26:den nurkilla..haitanneeko mitään??

 

Toi WS tarkoittaa windshearia, eli tuulen suunnan nopeaa muuttumista. Erittäin vaarallinen ilmiö, jonka kanssa ei pärjää yksikään kone ainakaan turvalisesti.

se on kiva kun siivelle tuleva virtaus yhtäkkiä katoaa 

[Lasse Lehtonen 0]

mites meidän atikat ja muut pärjäävät ton kyseisen metarin kanssa;

EFTU 282020Z 20015G27KT 9999 FEW014 BKN020 BKN028 10/06 Q1017 WS RWY 26=

eli toi WS ilmeisesti varottelee virtauksista(ko) kiitotie 26:den nurkilla..haitanneeko mitään??

Ja millaiset mahtavat olla max.sivutuulikomponentit noilla isommilla laitteilla?

 

Moi!

 

Voinen hiukan kommentoida tuota windshearia sillä tuli lennettyä eilen ja tuo maininta Turun metariin ilmestyi meidän tekemämme ilmoituksen perusteella laskun jälkeen. Turussa oli eilen kohtalaisen voimakas puuskittainen tuuli maanpinnalla ja lisäksi todella voimakas tuuli alkulähestymiskorkeudessa. 2000 jalan korkeudessa tuuli oli suoraan sivusta 45-55 solmua ja vielä 600-1000 jalan korkudessa noin 40 solmua. Käy jo ihan kuntoilusta vispaaminen finaalissa noissa olosuhteissa...  Windshear aiheuttaa sen että laskussa joutuu pitämään varmuuden vuoksi hieman korkeampia nopeuksia, koska nopeusmittarissa esiintyy suuriakin heittoja. Käytännössä pitää olla todella valppaana ja aktiivisesti lennettävä konetta suurten nopeuden ja tehon muutosten takia.

 

Mitä tulee sivutuulikomponenttiin, siinä ei yleensä huomioda puuskia lainkaan, toki ne ääritilanteessa voi ottaa huomioon jos ollaan hyvin marginaalisissa olosuhteissa. Harvemmin nuo sivutuulikomponentit tulevat vastaan kuivalla/märällä kiitotiellä, sillä suurimmat sallitut pyörivät liikennekoneilla yleensä siellä 30-40 solmun tietämillä. Huonommilla kitkoilla myös suurin sallittu sivutuulikomponentti pienenee huomattavasti ja marginaaliolosuhteissa voi olla alle kymmenenkin solmua.

 

Terveisin,

Lasse

[Lasse Lehtonen 0]

Toi WS tarkoittaa windshearia, eli tuulen suunnan nopeaa muuttumista. Erittäin vaarallinen ilmiö, jonka kanssa ei pärjää yksikään kone ainakaan turvalisesti.

se on kiva kun siivelle tuleva virtaus yhtäkkiä katoaa 

 

Kyllä normaalin windshearin kanssa varsin hyvin pärjää ja vielä paremmin kun siihen on varautunut jo etukäteen, eli lentää hiukan suurempaa nopeutta. Heitot nopeudessa harvemmin ovat kuitenkaan yli 20 solmua.  Viittaat kuitenkin ilmeisesti poikkeuksellisen voimakkaisiin syöksyvirtauksiin (microbursts)? Niissä koneen vajoamisnopeus saattaa olla lentoonlähtötehoista huolimatta vankasti kohti maanpintaa... Pahimmillaan on todettu vajoamisnopeuksia jotka ovat yli 6000ft/min. Nämä ovat äärimmäisen vaarallisia, mutta onneksi harvinaisia. Samainen ilmiö saattaa niittää metsää maan päällä ja aiheuttaa tuhoja rakennuksillekin... Microburstien yhteydessä esiintyy samalla voimakasta windshearia ja nopeuden hetkelliset muutokset voivat olla jopa 90 solmun luokkaa.

 

-L

[Henri Karlsson 0]

Juu, microburstia hain tuossa 

[Henri Karlsson 0]

Ahaa. No se onkin yksinkertaista. Miettinyt kaikkia VHF-juttuja ja ACARSeja mutta nyt se selvisi. 

 

Eikös tuo ole juuri ACARS, sehän käyttää satelliittilinkkiä 

[Ari Aho 62]

 

Eikös tuo ole juuri ACARS, sehän käyttää satelliittilinkkiä 

 

Kyllä, ACARS voi olla joko VHF:ää tai satlinkkiä (ehkä jopa molempia) käyttävä. (oliskohan niitä HF:lläkin?)

[Henri Karlsson 0]

Kyllä, ACARS voi olla joko VHF:ää tai satlinkkiä (ehkä jopa molempia) käyttävä. (oliskohan niitä HF:lläkin?)

Käyttää ilmeisesti VHF:ää lyhyemmällä matkalla? HF:llähän saisi myös pitkän kantomatkan

 

ACARS: Aircraft Communication Addressing and Reporting System

Ihan vain jos joku ei tiedä