Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Juha Paulavuo 21]

Afganistan on kylläkin sotatoimialuetta mitä suuremmassa määrin.

[Joona Nurmi 0]

Jaa, en tiedä -tyhmästä- kysymyksestä, mutta mistä tulee Suomen lentokoneide maatunnus OH? ???

[Antton Rintala 0]

Koska purjekoneista tulee mopuja?

 

Tarkoitan näitä kotiinpaluumoottoreilla (vai miksi niitä nyt sanotaankaan) varustettuja purtsikoita, kuinka iso/tehokas tms. moottori niissä saa olla ettei mennä moottoripurjekoneiden puolelle?

[Olli Luoma 79]

Kun tietävämmät eivät vastaa, niin yritän jotakin.

 

Määräyspuolelta en löytänyt mopun/itsestarttaavan/paluumoottorilla varustetun purjekoneen määritelmää. Lupakirjamääräyksessä sen sijaan itsestarttaava ja paluumoottorilla varustettu kone määritellään siten, että moottorin on oltava runkoon sisään vedettävä. Tuon mukaan varsinaista tehorajoitusta ei ole. Käytännössä olettaisin eron olevan aika selvä. Mopu ei ole ominaisuuksiltaan purjelentokone, sillä kyllä pysytään termiikissä, mutta todellista esim. matkalentoa ei juurikaan tehdä ilman moottoria.

 

Mopun ja moottorikoneen raja lienee sitten häilyvämpi. Kuulin aikoinaan tarinan, että Tuulia kävisi myös moottorikoneeksi, mutta ne tuotiin maahan mopuina, koska Pariisin rauhansopimus kielsi mottorikoneiden ostamisen Saksasta. Liekö tarina tosi?

 

Katsastajat varmaan pystyisivät kertomaan paremmin.

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L 

[Osmo Jalovaara 188]

Mikäli muistan oikein rauhansopimus kielsi nimenomaisesti saksalaisten lentokoneiden maahantuomisen. Kun se ei nimenomaan kieltänyt purjelentokoneiden eikä myöskään lentokoneen osien tuomista, näitä voitiin tuoda (vrt. Fougan siivet).

Muistan jostakin lukeneeni tiedon, että tämä määräys oli rauhansopimuksessa englantilaisten vaatimuksesta, koska he halusivat turvata Suomen sodanjälkeiset lentokonemarkkinat itselleen, missä he eivät kovinkaan hyvin onnistuneet siviilikoneiden osalta. Sensijaan sotilaskoneissa menestys oli aika hyvä (Vampire, Gnat ja miksei myös Percival Pembroke).

Olin 60-luvulla myynti-insinöörinä ja sittemmin osastopäälikkönä eräässä maahantuontiliikkeessä. Edeltäjäni, sittemmin suurlähettiläs Kai Heleniuksen kanssa keksimme, että olisipa hauska, jos meillä olisi saksalainen lentokone-edustuskin. Kain isä, majuri Helmer Helenius oli ollut sodan aikana apulaissotilasasiamiehenä Berliinissä hoidellen suomalaisten konehankintoja virkatehtävinään. Saimme helposti Dornierin edustuksen Suomessa. Kävin lentämässä mm Do27:lla ja 28:lla useampaankin otteeseen, ja teimme koneita tunnetuksi Suomessa. Jokavuotisessa vuosiraportissa jouduimme vain valitettavasti toteamaan "Valitettavasti emme ole vielä onnistuneet ponnisteluistamme huolimatta muuttamaan Suomen ja Liittoutuneiden välistä rauhansopimusta, josta syystä esillä olleet myntiprojektitkaan eivät ole toteutuneet." 

 

[Antton Rintala 0]

Onko olemassa muita helikoptereita joilla voi tehdä silmukan kuin BO-105

[Guest arttula]

Onko olemassa muita helikoptereita joilla voi tehdä silmukan kuin BO-105

 

Kaikki "jäykkäroottoriset" kopterit, eli suunnilleen kaikki uudemmat militaarikopterit. En tosin koskaan ole tehnyt BO105:llä silmukkaa...

[Orvo Välilä 3]

Onko olemassa muita helikoptereita joilla voi tehdä silmukan kuin BO-105

 

Voe tokkiisa

 

Aina Apachea myöten...... 8)

 

[Aki Suokas 80]

Määräyspuolelta en löytänyt mopun/itsestarttaavan/paluumoottorilla varustetun purjekoneen määritelmää. Lupakirjamääräyksessä sen sijaan itsestarttaava ja paluumoottorilla varustettu kone määritellään siten, että moottorin on oltava runkoon sisään vedettävä. Tuon mukaan varsinaista tehorajoitusta ei ole. Käytännössä olettaisin eron olevan aika selvä. Mopu ei ole ominaisuuksiltaan purjelentokone, sillä kyllä pysytään termiikissä, mutta todellista esim. matkalentoa ei juurikaan tehdä ilman moottoria.

 

Mopun ja moottorikoneen raja lienee sitten häilyvämpi.

 

Ero syntyy lentokelpoisuusvaatimuksten kautta. Ja siten että valmistaja voi halutessaan hyväksyttää lentolaitteen mopuksi. (pakkoa ei ole).

 

Nykyään määritelmä on:

CS 22.1

määrittelee että jos  W/b^2   [kg ja m] arvo on enintään 3 voidaan hyväksyttää moottorillisena purjekoneena.

Ja MTOW enintään 850 kg.

Ja moottoriteho tai suorituskyky ei ole siinä mitenkään mukana.

 

(aikaisemmin siinä oli liitoluku yms suorituskykyä)

 

Ja mitä tuo sitten on?

Grob G109B   850 kg 17,4 m  =  2,808

RF4 (tuulia)  390kg  11,26m   =  3,076  (ei menisi nykyään mopuksi)

 

   

[Antton Rintala 0]

Kaikki "jäykkäroottoriset" kopterit, eli suunnilleen kaikki uudemmat militaarikopterit. En tosin koskaan ole tehnyt BO105:llä silmukkaa...

 

Niin mutta entäs sitte siviilipuolella?

 

[Vieras]

Minua on jotenkin vaivannut tällainen asia. En tiedä pitäisikö vaivata vai ei. Korkeassa Soneran mobiilitukiasemamastossa Nuijamaalla eivät ole palaneet lentoestevalot ainakaan 27.12.-30.12., eikä lokakuun lopussa kun paikkakunnalla edellisen kerran vierailin. Onko valojen käyttö pakollista ? Lentoliikennettä siellä ei pahemmin ole rajan läheisyydestä johtuen, mitä nyt sähkölinjojen  hekosahausta ja rajan kopteriliikennettä. Pitäisikö ilmoittaa jonnekin ?

 

Hannu

[Aki Salmela 0]

Mites on, aiheuttavatko ilotulitusraketit vaaraa lentoliikenteelle? Onko tulitteiden käyttöä rajattu mm. lentoasemien läheisyydessä?

[Otto Nieminen 0]

Pikkusiskon kaverin isä oli kertonut äidilleni, että kun hän matkusti työtehtävissään lentokoneella Etelä-Afrikkaan, niin kun he ylittivän päiväntasaajan niin koneeseen iski paha turbulenssi. Sama tapahtui kuulemma myös paluumatkalla. Itse en voi tietoa vahvistaa, mutta miten ihmeessä kone voisi turbulenssata päiväntasaajalla meno-ja paluumatkalla, ellei osu turbulenssit samalle kohdalle aina? 

[Vieras]

..miten ihmeessä kone voisi turbulenssata päiväntasaajalla meno-ja paluumatkalla, ellei osu turbulenssit samalle kohdalle aina? 

 

Niin, miksi sitten ei voisi? Sen kummemmin yksityiskohtia miettimättä arvelisin että ITCZ-vyöhykkettä (terminen "päiväntasaaja", ei useinkaan samassa kohtaa kuin maantieteellinen) ylitettäessä on lähes aina odotettavissa jonkinlaista rynkytystä. Siellä kun ilma on voimakkaassa ylöspäin suuntautuvassa liikkeessä.

 

[Otto Nieminen 0]

Juujuu, minulla ei vaan tullut mieleen, että päiväntasaajalla olisi jotenkin konkreettisesti normaalista poikkeava ilmasto 

[Ari Aho 62]

Mites on, aiheuttavatko ilotulitusraketit vaaraa lentoliikenteelle? Onko tulitteiden käyttöä rajattu mm. lentoasemien läheisyydessä?

 

Voivat aiheuttaa. Ilotulitus on luvanvaraista aina paitsi uudenvuodenyönä klo 18.00 - 06.00. Onneksi silloin on aika vähän lentotoimintaa.

[Jaakko Kuusisto 3]

Lensin muutamana Juhannusyönä mainoshinausta.En nähnyt yhtään rakettia, ne ovat sen verrana matalalla. Vaikka lensin 500 ft:ssa saaristossa. Sama havainto muinakin rakettipyhinä.

[Guest skuosman]

Itse asun Malmin 27:n perusosan alla Kivikossa ja ammutaan klo 18-> ilotulitteita.

 

saku

[Guest kenkku]

Juujuu, minulla ei vaan tullut mieleen, että päiväntasaajalla olisi jotenkin konkreettisesti normaalista poikkeava ilmasto 

Päiväntasaajalle muodostuu maapallon muodon aiheuttamasta lämmön jakautumisesta johtuva osapuilleen jatkuva matalapaine. Päiväntasaajalla kevyt, lämmin ilma nousee ylöspäin ja lähtee liikkumaan napoja kohti. Yläilmakehässä ilma kylmenee ja osa siitä lähtee painumaan alaspäin ns. hepoasteiden kohdalla (sijaitsevat n. leveysasteiden 30 ja 35 välillä, hiukan riippuen vuodenajasta). Tässä osa ilmasta lähtee takaisin etelään (virtausta kutsutaan Pasaatituuliksi) tai jatkaa matkaansa pohjoiseen.

 

Napa-alueilla taas Auringon vähäinen lämmitysteho aiheuttaa sen, että navoille syntyy korkeapaine. Etelään virratessa se törmää etelästä tulevaan lämpimämpään ilmavirtaukseen, joka aiheuttaa ns. polaaririntaman, joka vaikuttaa suuresti Suomenkin ilmastoon. Luonnollisesti kaikkiin näihin mukaviin virtauksiin vaikuttaa ystävämme Coriolis-ilmiö, joka kääntää tuulet kivasti eri suuntaan.

 

Jos olet menossa lukioon, saat tietää nämä asiat maantiedon ensimmäisellä kurssilla, mistä minäkin tämän tiedon ammensin

 

Kuva wikipediasta hahmottanee asiaa jonkin verran:

 

 

 

[Otto Nieminen 0]

Huhhuh, nyt räjähti pää  Kiitoksia Terolle varsin tyhjentävästä vastauksesta 

[Orvo Välilä 3]

Minua on jotenkin vaivannut tällainen asia. En tiedä pitäisikö vaivata vai ei. Korkeassa Soneran mobiilitukiasemamastossa Nuijamaalla eivät ole palaneet lentoestevalot ainakaan 27.12.-30.12., eikä lokakuun lopussa kun paikkakunnalla edellisen kerran vierailin. Onko valojen käyttö pakollista ? Lentoliikennettä siellä ei pahemmin ole rajan läheisyydestä johtuen, mitä nyt sähkölinjojen  hekosahausta ja rajan kopteriliikennettä. Pitäisikö ilmoittaa jonnekin ?

 

Hannu

 

Siellä pitäisi olla juuri tuota varten ulkoinen hälytys johdotettuna tukiasemaan josta tukiasemaohjain lähettää sen edelleen valvontakeskukseen. Joko tuota ulkoista ei ole kytketty tai sitten verkon hälyjä ei ole siivottu hetkeen aikaan.

 

Tietenkin jos sieltä on koko BTS ( tukiasema ) pimeänä esmes sähkönsyöttöhäirion takia niin sittenpä ei pala valot eikä kulje hälyt. Kolmessa päivässä luulisi kyllä jonkun jo singahtavan paikalle.

 

Pelottavin vaihtoehto on että siellä vilkkuu koko verkko niin täynnä kahden ja kolmen tähden hälytyksiä että tuota ei ole vaan kukaan kerennyt huomaamaan. Mutta eihän tuollaista tapahdu Suomessa. Eihän?

 

[Otto Nieminen 0]

Kenellä maailmasta on eniten lentotunteja yhteensä? (Koululennot mukaanlukien, kaikilla tyypeillä?)

[Antton Rintala 0]

Todella tyhmä kysymys:

 

Jos jokin lentokonevalmistaja hakee koelentäjää, laitetaanko paikka vain hakuun samalla tyylillä kuin vaikka norm. lentäjänpaikka, vai tarjoaako työnantaja paikkaa jo(i)llekkin kokeneelle lentäjälle/lentäjille?

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Koelentäjille on ainakin omia erityisiä kouluja USA:ssa ja Englannissa:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Test_Pilot_School

[Juha Paulavuo 21]

Onko olemassa nelipaikkaista ultraa vai tuleeko mahdollisesti painoraja, tms. vastaan.