Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Risto Partanen 0]

Loc-nappi toimii vain ils localizerissa.

 

Kiitos Sami selkeästä vastauksesta

[Antti Laine 0]

Nyt kun tuntuu kovia tuulia riittävän tänä talvena, niin kysyisin liikennekoneiden lähestymis- ja laskeutumisnopeuksista tuulisissa olosuhteissa. Usein käytettynä ohjeena olen nähnyt, että Vref nopeuteen lisätään 1/2 tasaisesta vastatuulikomponentista ja puuskat kokonaan. Finncommin ATR:llä  Vref nopeuteen lisätään käsikirjan mukaan 1/3 tasaisesta tuulennopeudesta tai puuska kokonaisuudessaan. Erityisesti tuolla ensimmäisellä laskutavalla lähestymisnopeudet kasvavat kovilla vastaisilla tuulilla huomattavasti. Onko tuolle tuulilisäykselle yleensä joku yläraja (esim. 20 kts.) ja pidetäänkö lähestymisnopeus (esim. Vref+20) kynnykselle asti? 

[Ari Aho 62]

Onko tuolle tuulilisäykselle yleensä joku yläraja (esim. 20 kts.) ja pidetäänkö lähestymisnopeus (esim. Vref+20) kynnykselle asti? 

 

On. esim. EMJ:20KTS FLAP 5 tai 15KTS FLAP 6(FULL). Yleensä pidetään, mutta suoritusarvolaskelmat perustuu siihen, että kynnysnopeus on Vref, eli jos kriittinen(vastatuulessa harvoin) pitää hiljentää aiemmin.

[Matti Averio 4]

Mikä on korkeimmalla havaittu birdstrike? Korkeutta siis kysytään. Toivottavasti lajikin tiedetään.

[Guest Tape]

Mikä on korkeimmalla havaittu birdstrike? Korkeutta siis kysytään. Toivottavasti lajikin tiedetään.

 

35000 ft , pakastettu kana . Testi. 

[Matti Averio 4]

35000 ft , pakastettu kana . Testi.   

Hoh hoo! Elävää kumminkin haetaan.

[Guest Kiwipilot]

Mikä on korkeimmalla havaittu birdstrike? Korkeutta siis kysytään. Toivottavasti lajikin tiedetään.

 

From Google:

 

The greatest recorded bird-strike altitude in recent years was an African vulture, struck by an airliner at 37,000 feet.

 

 

[Petri Koivisto 372]

From Google:

 

The greatest recorded bird-strike altitude in recent years was an African vulture, struck by an airliner at 37,000 feet.

 

 

Ei huono 

[Petri Koivisto 372]

Laitetaas tyhmä kysymys aerodynamiikan tehtävistä:

 

"Millä laskusiivekkeellä saavutetaan paras nostovoima?" 

 

En kyllä tajua mitä järkeä koko kysymyksessä on mutta.. löytyiskö täältä vastausta? 

[Markku Hiedanpää 0]

Laitetaas tyhmä kysymys aerodynamiikan tehtävistä:

 

"Millä laskusiivekkeellä saavutetaan paras nostovoima?" 

 

En kyllä tajua mitä järkeä koko kysymyksessä on mutta.. löytyiskö täältä vastausta? 

 

Olisiko tässä vaihtoehtoja: Fowler-laskusiiveke, solasiiveke, levylaippa, taitto- eli jättöreunalaippa   

[Petri Koivisto 372]

Olisiko tässä vaihtoehtoja: Fowler-laskusiiveke, solasiiveke, levylaippa, taitto- eli jättöreunalaippa   

Juu, noi oli myös toisessa tehtävässä jossa piti nimetä yleisimmät tavallisimmat laipat. Mutta missään ei lue siitä millä saa parhaan noston..  ???

[Markku Hiedanpää 0]

Juu, noi oli myös toisessa tehtävässä jossa piti nimetä yleisimmät laipat. Mutta missään ei lue siitä millä saa parhaan noston..  ???

 

Siitä vaan kaivamaan aerodynamiikan luentoja, sieltä löytyy 

[Guest clooni]

Juu, noi oli myös toisessa tehtävässä jossa piti nimetä yleisimmät tavallisimmat laipat. Mutta missään ei lue siitä millä saa parhaan noston..  ???

 

Eiköhän Fowler-tyyppisellä ratkaisulla saa parhaan nostovoiman, kun se ulotessaan kasvattaa samalla siipipinta-alaa. Muut eivät vaikuta pinta-alaan.

[Petri Koivisto 372]

Siitä vaan kaivamaan aerodynamiikan luentoja, sieltä löytyy 

No perskele  Ei oikeen irtoo tietoo tästä materiaalista mitä koulusta saatiin..  kun on tollanen kappale "nostovoimaa lisäävät laitteet" jonka jälkeen heti sakkausilmiö ja sitä ennen rajakerrosteoria.. välistä ei löydy mitään..  

 

Eiköhän Fowler-tyyppisellä ratkaisulla saa parhaan nostovoiman, kun se ulotessaan kasvattaa samalla siipipinta-alaa. Muut eivät vaikuta pinta-alaan.

Kiitos! Itekkin ajattelin tuota kun katteli noita siiven rofiileita..

[Jaakko Kuusisto 3]

From Google:

 

The greatest recorded bird-strike altitude in recent years was an African vulture, struck by an airliner at 37,000 feet.

 

 

 

Paineistettu Kottarainen 

[Guest tornadof36]

Moikka,

 

Ainakin frisesiiveke vähentää siiveke-jarrutusta. Tämä siis purjelentsikoista. Ja nostoissahan käytetään siivekettä apuna...

 

Mutta se on oma maailmansa.

 

-Jukka

[Guest Sakari Pyörre]

Ainakin frisesiiveke vähentää siiveke-jarrutusta. Tämä siis purjelentsikoista. Ja nostoissahan käytetään siivekettä apuna...

 

Sarjassa tyhmiä kysymyksiä: Häh?

[Guest retu]

Sarjassa tyhmiä kysymyksiä: Häh?

 

Samaa ihmettilin minäkin. No, joskus auttaa kvg ja toisinaan kvw, vai miten se oli?

 

Mutta ei tuo kyllä taida olla oikeasti kovin yleinen viritys purtsikoissa...

[Laura Ahonen 0]

No niin, nyt tosi tyhmää, mutta mitä on "D O R approach", joka tuolta ATIS-infosta kuuluu. ??? Vai kuulinko taas ihan omiani.

[Vieras]

No niin, nyt tosi tyhmää, mutta mitä on "D O R approach", joka tuolta ATIS-infosta kuuluu. ??? Vai kuulinko taas ihan omiani.

 

VOR approach, tuuli on rankasti pohjoisesta ja rata 33 on käytössä laskeutuville. Radalle 33 ei ole ILS-tarkkuuslähestymistä ja siitä siinä vaan tiedotellaan 

[Laura Ahonen 0]

Ahaa, kuulosti niin D:ltä. Jep, huomasin tuon kolme kolmosen käytön, meni nimittäin joku tosi äänekäs tästä meikäläisen yli noin 15 minuuttia yli.

[Ilkka Mannikainen 776]

Laskettaako Finnair nykyään koneiden painolaskemat ympäri maailmaa kuten esim. Bangkokissa?

[Risto Partanen 0]

Mikä on tuo musta "kahva" A34X:n siiven toisessa ponttoonissa kärjestä päin katsottuna? Tässä esim. näkyy

[Guest Tape]

Laskettaako Finnair nykyään koneiden painolaskemat ympäri maailmaa kuten esim. Bangkokissa?

 

KYLLÄ ! Siinä sinivalkoinen säästä pennejä ja senttejä , jopa metrejä kun ei tarvihe maksaa edes alinta Suomen matalapalkkaa..

 

 

[Kimmo Nieminen 0]

Mikä on tuo musta "kahva" A34X:n siiven toisessa ponttoonissa kärjestä päin katsottuna? Tässä esim. näkyy

 

Toisessa?! Kolmannessa on polttoaineen dumppaus putki.