Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Kimmo Nieminen 0]

KYLLÄ ! Siinä sinivalkoinen säästä pennejä ja senttejä , jopa metrejä kun ei tarvihe maksaa edes alinta Suomen matalapalkkaa..

 

 

 

Yhteispohjoismainen on siinä tapauksessa säästänyt vielä pidemmän kruunun 

[Risto Partanen 0]

Toisessa?! Kolmannessa on polttoaineen dumppaus putki.

 

Joo kiitoksia tiedosta

[Guest MiNi]

Tiede 2/2008, Robotti lensi siviilitöihin jutussa luetellaan lentoroboteilla tehtäviä töitä.

 

Yhtenä mainitaan vakuutushakemusten tarkastaminen.

Mitä lentorobotti tekee kun se tarkastaa vakuutushakemusta?

[Toni Luukkanen 0]

Mikäköhän tässä on kyseessä. Veden dumppaus lukee ainakin otsikossa, mutta miksi?

Tuskin on sammutuskone 

[Guest ADEs80s]

Mikäköhän tässä on kyseessä. Veden dumppaus lukee ainakin otsikossa, mutta miksi?

Tuskin on sammutuskone 

Tuskimpa mikään muukaan. Entinen kämppis kertoi tuosta faktoja aikoinaan ja tuossa http://rigorousintuition.ca/board/viewtopic.php?p=22239&sid=17f363ee69d987234db4d220aefb865d lisää.

 

Ade 

[Vieras]

Jos lennonjohto käyttää porrastukseen lähestymisvektoroinnin aikana nopeuden säätelyä, onko annettu nopeus pidettävä eksakt kunnes toisin sanotaan, vai saako esimerkiksi lähestymisen loppuvaiheessa alkaa hidastelemaan kohti haluttua lähestymisnopeutta? Ei koske siis tilanteita joissa annetaan minimi- tai maksiminopeus.

 

Toinen tapa kysyä sama asia - onko lennonjohtaja lähestymisen loppuvaiheessa "vastuussa" siitä että kone saa riittävästi aikaa hidastamiseen?

[Ari Aho 62]

Jos lennonjohto käyttää porrastukseen lähestymisvektoroinnin aikana nopeuden säätelyä, onko annettu nopeus pidettävä eksakt kunnes toisin sanotaan, vai saako esimerkiksi lähestymisen loppuvaiheessa alkaa hidastelemaan kohti haluttua lähestymisnopeutta? Ei koske siis tilanteita joissa annetaan minimi- tai maksiminopeus.

 

Toinen tapa kysyä sama asia - onko lennonjohtaja lähestymisen loppuvaiheessa "vastuussa" siitä että kone saa riittävästi aikaa hidastamiseen?

 

Olisi ihan kiva kuulla lennonjohtajan käsitys. Itse olen ymmärtänyt niin, että jos on pakko hidastaa annetusta nopeudesta ennen IAFää, se pitää kertoa, ja yleensäkin, jos ei pysty noudattamaaan annettua nopeutta.

 

Lennonjohtaja ei koskaan ole vastuussa koneen suorituskyyn perustuvista asioista, eihän heiltä vaadita edes lentolupakirjaa, saatikka tyyppikelpuutusta joka koneseen ja tietoa koneen aktuaalimassasta tai suoritukykyyn vaikuttavista vioista! (Eli ystäväni Jounin mottoa mukaillen: lentokapteeni tekee niinkuin lennonjohtaja käskee, jos se ei aiheuta riskiä Jumalan ennenaikaiseen kohtaamiseen )

[Elias Lohilahti 0]

Mitä eroa on Saab 340A:lla ja 340B:llä?

[Antton Rintala 0]

Mitä eroa on Saab 340A:lla ja 340B:llä?

 

Wikipedian mukaan B on vain kehittyneempi versio 

[Henri Karlsson 0]

A:ssa on beaconi tuossa rungon ja peräsimen tyvessä olevassa levyssä ja B:ssä peräsimen päällä. Taisipa olla ekoissa A-malleissa höyrymittaritkin  jaa enpä olekaan enää niin varma, kuvia en ole moisista löytänyt

[Jari Lanteri 0]

Jos lennonjohto käyttää porrastukseen lähestymisvektoroinnin aikana nopeuden säätelyä, onko annettu nopeus pidettävä eksakt kunnes toisin sanotaan, vai saako esimerkiksi lähestymisen loppuvaiheessa alkaa hidastelemaan kohti haluttua lähestymisnopeutta? Ei koske siis tilanteita joissa annetaan minimi- tai maksiminopeus.

 

Toinen tapa kysyä sama asia - onko lennonjohtaja lähestymisen loppuvaiheessa "vastuussa" siitä että kone saa riittävästi aikaa hidastamiseen?

 

Lennonjohto lähtee siitä, että annettu nopeus pidetään. Käytännössä kuitenkin viimeinen annettu nopeusrajoitus saattaa olla esim. 210 kts, jolloin ilma-aluksen on joka tapauksessa hidastettava tästä - ja tämän lennonjohto osaa olettaa ja ennakoida, vaikkei siitä sanallisesti luovutakaan tai konepää ilmoita joutuvansa luopumaan rajoituksesta. Tarvittaessa annetaan vielä eksaktimpia rajoituksia, kuten "160 kts or more until 4 DME". Joskus, erityisesti ulkomaalaisten pilottien toimesta, rajoituksista on luovuttu omin luvin jo sellaisessa paikassa, ettei sitä ole voitu olettaa, jolloin LJ saattaa joko käskeä kiihdyttämään tai sitten vaihtaa esimerkiksi lähestyvien järjestystä.

 

Jari

[Ari Aho 62]

Mitä eroa on Saab 340A:lla ja 340B:llä?

 

B:ssä on tehokkaammat moottorit, korkeampi lentoonlähtöpaino, suurempi korkeusvakaajan kärkiväli.

[Jouni Laukkanen 55]

Samaa ihmettilin minäkin. No, joskus auttaa kvg ja toisinaan kvw, vai miten se oli?

 

Mutta ei tuo kyllä taida olla oikeasti kovin yleinen viritys purtsikoissa...

 

Sitä on käytetty vanhemmissa purtsikoissa, joissa siivekkeen geometrian järjestäminen on helpompaa kuin siivekedifferentiaalin. Mieleen tulee ainakin Bocian ja olisko PIK-12.

[Guest Sakari Pyörre]

Sitä on käytetty vanhemmissa purtsikoissa, joissa siivekkeen geometrian järjestäminen on helpompaa kuin siivekedifferentiaalin. Mieleen tulee ainakin Bocian ja olisko PIK-12.

 

Siis alkuperäinen tyhmä kysymys oli, että mikä laskusiiveketyyppi lisää parhaiten nostovoimaa. Yksi vastaus siihen oli: Frise-siiveke, joka vähentää siivekejarrutusta, purjekoneissa, jotka käyttävät nostossa siivekettä apuna.

 

Niin siis häh? Kai tämä oli huumoria.

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Tämä uutinen väittää, että kehitteillä on "solar powered jet".

 

Kertokaapa miten aurinkokennojen energia saadaan muutetuksi suihkumoottorin käyttövoimaksi?

 

http://www.allheadlinenews.com/articles/7010068304

 

http://www.solarimpulse.com/ -sivuilla on vain sekavaa selitystä periaatteista ja potkurien kuvia, mistä voisi päätellä, että potkureita pyörittävät sähkömoottorit eikä mitkään suihkumoottorit.

[Kalle Keihänen 1]

Hei.

 

Ihan perustavaa laatua oleva tyhmä kysymys, eli onko lentokoulutuksessa jotain "default-väistämisssääntöä"?

 

Eli oletetaan että kaksi konetta ovat suoralla "nokkakolari"-törmäyskurssilla, samassa lentokorkeudessa, ja molempien koneiden tekniikka varoittaa vastaantulijasta?  Kysessä lähinnä olisi joku valtameren yllä tapahtuva juttu (ja eksymä varsinaisesta lentokorkeudesta ja/tai reitistä) koskapa lennonjohto ei olisi "kaitsemassa"?

 

Ymmärrän toki että lentokorkeuden lisäys/pudotus ovat poissa laskuista koska senhän voi tehdä kumpi hyvänsä kone. Vaan onko sääntöä että "väistä aina oikealle" (suomalainen ja yleismaailmallinen tapa) tai "väistä aina vasemmalle" (brittiläinen ja aasialainen tapa)?  Jos siis molemmat koneet väistävät esim. oikealle, silloin törmäys vältetään....

[Reijo Österberg 6]

Lentosäännöt (OPS M1-1) määräävät:

 

3.2.2.2 Vastakkaiset lentosuunnat. Kahden

ilma-aluksen lähestyessä toisiaan vastakkaisista

tai lähes vastakkaisista suunnista siten,

että yhteentörmäysvaara on olemassa, kummankin

on muutettava ohjaussuuntaansa oikealle.

 

[Guest tlajunen]

Eli oletetaan että kaksi konetta ovat suoralla "nokkakolari"-törmäyskurssilla, samassa lentokorkeudessa, ja molempien koneiden tekniikka varoittaa vastaantulijasta?

 

Jos tekniikka (TCAS) varoittaa vastaantulijasta, niin se myös silloin käskee lopulta pilotin tekemään jotain. Ja tämän käskyn se muistaakseni neuvottelee toisen koneen TCAS:in kanssa, etteivät käske väistämään samaan suuntaan.

[Vieras]

Lentosäännöt (OPS M1-1) määräävät:

 

Tätä voi myös laajentaa kotimaasta ulkomaille kaikkiin ICAO:n jäsenvaltiohin - lentosäännöt pohjautuvat ICAO:n suosituksiin joita jäsenvaltioden - käytännössä kaikki maat - tulee noudattaa elleivät erikseen ilmoita poikkeuksista. Tietääkseni kaikkialla väistetään oikealle.

 

[Kalle Keihänen 1]

Siis oikealle - kiitos tiedosta.

[Guest raineri]

Mistä johtuu ettei Suomessa ole warbird harrastajia (vai onko)? Onko tähän muitakin syitä kuin hinnat esim. jotain säännöksiä? Olishan se komeeta nähdä meilläkin näytöksissä mersuja ja muita härpäkkeitä ilmassa

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Lentotekniikan Kilta sentään ylläpitää Gloster Gauntletia (OH-XGT), joka on esiintynyt edukseen useissa näytöksissä.

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lentotekniikan_Kilta

 

Sen lisäksi on Fouga Magisterit FMA ja FMM. Ja erinäisiä harjoituskoneita. Kallis harrastus?

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Mistä johtuu ettei Suomessa ole warbird harrastajia (vai onko)? Onko tähän muitakin syitä kuin hinnat esim. jotain säännöksiä? Olishan se komeeta nähdä meilläkin näytöksissä mersuja ja muita härpäkkeitä ilmassa

 

Meiltä puuttuu teollisuus joka huoltaa ja korjaa WW II koneita kuten USAssa. Kalliita ne on sielläkin..ei taida 1 000 000 USD riittää Mustangin ostoon..ja 3/4 kokoisestakin ( Thunder Mustang ) saa pulittaa 500 000 USD.

 

1/4 ja 1/3 kokoisia Mersuja näkyy tämän tuostakin..harvassa ne oikeat Mersut on muuallakin. Kysyin kerran yhtä Machingissa olevaa G-6:sta Kauhavalle....niin kuinka ollakaan se laukes just niillä main ja lennot oli rajoitettu vain Manchingin ylle. Pilotin ( Walter Eichorn ) kanssa juttelin pitkän tovin ILA näyttelyssä Berliinissä....olsiko ollut 1995.

[Orvo Välilä 3]

Mistä johtuu ettei Suomessa ole warbird harrastajia (vai onko)? Onko tähän muitakin syitä kuin hinnat esim. jotain säännöksiä? Olishan se komeeta nähdä meilläkin näytöksissä mersuja ja muita härpäkkeitä ilmassa

 

Mikäs siinä jos tekee mieli harrastaa niin eikun tilaamaan konetta esmes Flug Werk:iltä..... 

 

No mutta vakavammin puhuen kyllähän se on ihan raha ja tarkemmin sen puute joka tähän vaikuttaa. Miljuunalla ei edes projektikuntoista Mussea saa ja käyttö/vakuutus kulutkin on ihan omaa luokkaansa.

 

Tietenkin jos löytyisi joku optio tai jääkiekkomiljonääri joka haluaisi laittaa rahansa ökytalon / auton / veneen / muu, mikä?  sijasta warbirdiin niin tottahan se olisi somaa. Harmi vaan näin ei ole vielä tapahtunut.   

 

Niin ja Lentotekniikan Killalle tähän iso hatun nosto vuosia jatkuneen työn vuoksi Kotletin hyväksi. Ei vähiten edellämainituista syistä vapaaehtoistyö historiallisesti arvokkaan koneen lentokunnossa pitämiseksi on urotyö sinänsä ja valitettavan pienien piirien arvostamaa.

 

 

 

 

[Jani Nordqvist 0]

Tämä asia voi olla itsestäänselvyys, mutta omaa mieltä se on niukasti nakertanut:

 

Mitkä on noi siipivalot esim. tässä 737:ssa?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kaikissa näitä ei ole. On tietysti tyhmää kysyä, että mikä on noiden valojen funktio, mutta tämähän on ketju tyhmille ilmailukysymyksille 

 

-J