Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Ari Aho 62]

Seuraavaksi sitten tosi tyhmä kysymys, jonka vastaus on varmaan ihan päivänselvä. Eli luultavasti kyllä.

 

Eli.

 

Kun ilmailussa on käytössä tuo Zulu-aika, niin onkos noissa liikelentokoneissa (ainakin isommissa) siellä ohjaamossa aina joku kello joka kulkee nimenomaan Zulu-aikaa?

 

Joo, on. Eikä yleensä mitään muuta aikaa käyviä olekaan. (Paitsi lentäjän ranteessa  )

[Laura Ahonen 0]

Eli ihan niin kuin arvelinkin, päivänselvä vastaus. Kiitos kuitenkin varmistuksesta.

[Heikki Pullinen 135]

Aika monessa on kahta aikaa näyttävä. Keinukytkin tai nappi jolla voit vuorotella Esim. koti- ja UTC:n välillä.

 

Heikki

[Kim Granlund 3]

Mikäs mahtaa olla kierto Finnairin 757:lla? Kyselisin vain, onko kellään mitä hajua huomisen AY1519:n rekkarista? Se tiedän, että LBR käväisi eilen Lanzarotelle, mutta sillä tiedolla ei pitkälle pötkitä.  . Eli, jos joku tietää, niin kiitoksia tiedosta. Mutta jos ei niin huomenna aamulla neljän aikaan se selviää. 

[Kimmo Nieminen 0]

Näillä näkymin BX tarjolla.

[Kim Granlund 3]

Näillä näkymin BX tarjolla.

 

Ja minähän sitten kiitän tästä tiedosta, jolla ei periaatteessa tee mitään. Kiinnostaa vaan aina rekkari millä mennään. 

Mahtaako olla jompi kumpi yöllä saapuvista?

[Ilkka Mannikainen 776]

OH-LBX tulossa Teneriffalta Helsinki-Vantaalle 21:35

[Risto Partanen 0]

EFHK:n asematasolla, rullaus patheilla AV sekä AC ei ole keskilinja eikä reunavaloja. Valoja ei niin ikään ole parkeille tai putkille menevillä väylillä. Miksi ei? Onko HK:lla niin hyvät "stadion lamput" ettei rullausteiden valoja tarvita? ADC:n mukaan myöskään Yankeella eikä Zululla ole keskiviiva valoja, miksi ei? Näin maalaisjärjellä ajateltuna luulisi mahdollisimman suuren valomäärän lisäävän rullausturvallisuutta?

[Guest arttula]

Luin netistä että YK joukoilla on ollut Saab Tunnan hävittäjä/hävittäjiä Kongon kriisin aikana (1961-63).

 

1) Montako Tunnania siellä on ollut?

 

2) Käyttääkö YK joukot vielä hävittäjiä nykyään? Mitä koneita on/on ollut käytössä?

 

Sorry piitkä delay vastauksen kanssa. YK ei tietääkseni tällä hetkellä aktiivisesti käytä hävittäjiä missään, mutta ei tarvita kuin pyyntö YK:lta, niin tarvittaessa hävittäjiä saadaan YK:n käyttöön joltain jäsenmaalta - aivan kuten mitä tahansa joukkoja. Erilaiset NATO:n ja EU:n operaatiot sen sijaan käyttävät aktiivisesti hävittäjiä. Periaate on sama: jäsenvaltio (tai mikä tahansa operaatioon osallistuva) tarjoaa hävittäjäkapasiteettia organisaation pyynnöstä. Suomikin voisi tarjota Hornetteja vaikka Afghanistanin operaatioon, jos pyyntö tulisi. En tiedä sitten, millaisen poliittisen myrskyn tuo aiheuttaisi (eritoten vasemmalla puolella eduskunnan salia...).

 

Arttu

 

[Vieras]

EFHK:n asematasolla, rullaus patheilla AV sekä AC ei ole keskilinja eikä reunavaloja. Valoja ei niin ikään ole parkeille tai putkille menevillä väylillä. Miksi ei? Onko HK:lla niin hyvät "stadion lamput" ettei rullausteiden valoja tarvita? ADC:n mukaan myöskään Yankeella eikä Zululla ole keskiviiva valoja, miksi ei? Näin maalaisjärjellä ajateltuna luulisi mahdollisimman suuren valomäärän lisäävän rullausturvallisuutta?

 

Missä kohtaa tuon nimiset rullaustiet sijaitsevat?

 

Valojen asentaminen ja ylläpitäminen maksaa, joten tuskin niitä ihan mielin määrin laitetaan. Uskoisin, että laitteita asennetaan sen mukaan että vaadittu turvallisuustaso saavutetaan mutta ei kuitenkaan tehdä ylilyöntejä. Muuten kaikilla lentokentillä olisi CAT II -tason kiitotievalot.

 

 

[Risto Partanen 0]

Missä kohtaa tuon nimiset rullaustiet sijaitsevat?

 

Tuossa keskellä 1 plattaa https://ais.fi/ais/eaip/aipcharts/efhk/hkpdc.pdf..

[Mikael Tynkkynen 0]

Onko lentoRUK:ssa suoritettava lupakirja PPL vai joku militääripuolen pahvi, jolla siviilissä ei tee mitään?

[Antton Rintala 0]

Onko lentoRUK:ssa suoritettava lupakirja PPL vai joku militääripuolen pahvi, jolla siviilissä ei tee mitään?

 

Muistaakseni lentoRUK:n käyneet eivät saa suoraan PPL lupakirjaa vaan he joutuvat suorittamaan sen jossain lentokerhossa (tyyliin pari lentoa).

 

Mutta ilmavoimiin jäävät (esim. hävittäjälentäjät) saavat suoraan sitten PPL pahvit. En ole varma mutta näin muistan kuulleeni

[Mikael Tynkkynen 0]

Muistaakseni lentoRUK:n käyneet eivät saa suoraan PPL lupakirjaa vaan he joutuvat suorittamaan sen jossain lentokerhossa (tyyliin pari lentoa).

 

Mutta ilmavoimiin jäävät (esim. hävittäjälentäjät) saavat suoraan sitten PPL pahvit. En ole varma mutta näin muistan kuulleeni

 

Näin minäkin ajattelisin, tuskin suoraan varusmiespalveluksen jälkeen annetaan pahveja jos ei jää taloon, tuo koulutus kun maksaa aika mukavasti.

[Guest eepek]

Onko lentoRUK:ssa suoritettava lupakirja PPL vai joku militääripuolen pahvi, jolla siviilissä ei tee mitään?

Ei saa LentoRuk:sta suoraan siviilipuolen pahveja. Teoriat vastaavat SUURELTA osin siviipuolen teorioita, mutta esimerkiksi määräyksistä joutuu ottamaan lisäoppitunteja. Lentopuolella riippunee suuresti siitä saako lennettyä koko VN1 ohjelman vai ei, kuinka paljon lisälentoja tulee. Ainakin tiedossa on se PPL:n kuuluva pitkä yksinsuunnistus, jossa käydään kahdella kentällä laskussa, koska tällaista lentoa ei suoriteta intissä. Ilmailuhallintohan kuitenkin viimekädessä päättää kuinka paljon hyväksi lukee noita sotaväen lentotunteja.

 

Myöskään kadettipuolen jantterit eivät sa,a rajavartiolaitoksen ohjaajia lukuunottamatta, minkään sortin siviililäpyskää suoraan. Mutta siellä puolella opintoja jatkaneet varmaan kertovat tarkemmin jos lukevat tätä.

 

EDIT: Niin ja LentoRuk:ssa suoritettava tutkinto on: Reservin sotilaslentäjätutkinto

[Guest otu]

Miten yleistä EFHK:lla mahtaa olla sellainen että kaksi konetta laskeutuu samaan aikaan vierekkäsille kiitoradoille? Eilen töistä kotiin ajellessani Espoossa huomasin tällaisen ilmiön. Toinen koneista oli A340, toinen joku pienempi Finskin kone, varmaan bussi. Tuli vaan mieleen että olisi ollut erinomainen tilaisuus saada hienoja kuvia.

[Jesse Lindsberg 1]

Miten yleistä EFHK:lla mahtaa olla sellainen että kaksi konetta laskeutuu samaan aikaan vierekkäsille kiitoradoille?

 

Periaatteessa mahdollisuus tähän on arkipäivisin iltapäivän ruuhkatuntina, jolloin rinnakkaislähestymiset (eli molemmille rinnakkaiskiitoteille otetaan koneita laskuun toisen kiitotien lähestyvistä koneista riippumatta) ovat käytössä. Se, sattuuko koneita juuri vierekkäin riippuu kyllä pitkälti kait tuurista.  Mutta jännältä näyttää!

[Guest hennri]

Koska Helsinki-vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin lähtöaula 2 valmistui?

1996, 1999 vai joskus muulloin?

[Guest kenkku]

Koska Helsinki-vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin lähtöaula 2 valmistui?

1996, 1999 vai joskus muulloin?

Todennäköisesti -99.

 

http://www.helsinki-vantaa.fi/historia

 

1996 ulkomaanterminaalia laajennettiin ja kotimaanterminaali yhdistettiin ulkomaanterminaaliin, avattiin uusi ostoskatu, hotelli ja kongressikeskus

1999 ulkomaanterminaalia laajennettiin ja avattiin uudet lähtö- ja tuloaulat

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Nettikamerasta näkyy, että Vesivehmaalla on juuri nyt pysäköitynä iso 1-moottoriCessna (210?) jossa on outo tunnus, mikä näkyy kamerasta vain osittain: UN (??)777.

 

Eipä ole tällaista sattunut aikaisemmin silmiin. Tietoa kenelläkään?

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Yllämainittu Cessna on todennäköisesti Kazakstanin rekisterissä oleva UN-07777. Juuri nyt moottoripellit auki Vesiksellä, mahdollisesti lähdössä. Sen verran harvinainen epeli, ettei siitä nettikään tiedä mitään.

[Joona Nurmi 0]

Kuinka korkealle Harrierin pitää nousta, että on turvallista lähteä eteenpäin?

[Heikki Väänänen 5]

Mistä muuten saatte ne koneiden tunnukset esimerkiksi LQA lähtee tänään paikkaan xx? Onko kysymyksessä julkinen tietolähde vai ikään kuin salaista tietoa

 

Kiitos vastauksesta jo näin etukäteen!

[Mika B Virolainen 0]

Kuinka korkealle Harrierin pitää nousta, että on turvallista lähteä eteenpäin?

...riippuu varmaan vähän edessä olevasta maisemasta.... Jos edessä kiitotie niin kai se metri-pari piisaa.

[Kalle Keihänen 1]

Maailmassa on paljon(?) sellaisia kenttiä, joissa laskuun tullaan meren yltä, ja nousuun lähdetään päinvastaiseen suuntaan merellepäin.  Kiitotien toisessa päässä nousee vuorenrinne, joka siis estää laskun siltä suunnalta ja nousun siihen suuntaan. Lievimmästä päästä tällaista ratkaisua on Malagan kenttä, mutta sielläkin tuo Sierra Nevadan läheisyys aiheuttaa käytännössä tuon meren yltä operoinnin.

 

Vaan miten käy, jos kone on finaalissa meren yllä ja yhtäkkiä kiitotiellä onkin muuta liikennettä?  Ylösveto ei välttämättä tule kyseeseen, koska se päätyisi vuoren seinään?  Mitä tekee kippari?