Risto Partanen

Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

6 927 viestiä aiheessa

Varmasti kovin konekohtaista, mutta yritetäänkö yleensä laskeutumisessa päätelineiden kosketettua "flarettaa" etutelinettä ja saada se maahan hyvinkin pehmeästi? Usein näkee, että kun päätelineet koskettavat maata, niin reverssit lyödään auki ja etuteline pamautetaan tarmakkiin, toisinaan taas keulitaan hyvinkin kauan ja reverssit aukaistaan vasta kun se etutelinekin on saatu pehmeästi maahan. Tuntuuko etutelineen kosketus koneen sisällä, varsinkin matkustamossa, kovinkin hyvin?

 

Täydellistä oikeinkirjoitusta, tiedän  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos lasketaan palkaan mukaan kaikki mahdolliset lisät (ja vähennykset jos niitä on  :P ) mukaan, kummallako on keskimäärin parempi palkka:

 

Henkilö A:lla joka on liikennelentoyhtiön kapteeni vai henkilö B:llä joka on ilmavoimien lentäjä jos oletetaan että molemmat ovat yhtä kokeneita/kokemattomia. Onko toisella koko ajan paremmat tulot, vai ohittaako toinen jossakin vaiheessa toisen, vai menevätkö liksat samaan tahtiin?

 

Kylläpäs minäkin muotoilin tämän selvästi  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos lasketaan palkaan mukaan kaikki mahdolliset lisät (ja vähennykset jos niitä on  :P ) mukaan, kummallako on keskimäärin parempi palkka:

 

Henkilö A:lla joka on liikennelentoyhtiön kapteeni vai henkilö B:llä joka on ilmavoimien lentäjä jos oletetaan että molemmat ovat yhtä kokeneita/kokemattomia. Onko toisella koko ajan paremmat tulot, vai ohittaako toinen jossakin vaiheessa toisen, vai menevätkö liksat samaan tahtiin?

 

Kylläpäs minäkin muotoilin tämän selvästi  ;D

 

Veikkaanpa (hieman tietoon perustuen), että henkilöllä A. Ja ehkä n. 5-10 kertaisena.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Henkilö B:llä on nopeampi lentsikka, talon sapuskat, talon vaatteet ja asunto työpaikan vieressä.  :thmbup:

 

Lisäksi B:llä on enemmän aikaa tutustua työkavereihinsa ja siten sinne muodostuu kiva yhteishenki.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Henkilö B:llä on nopeampi lentsikka, talon sapuskat, talon vaatteet ja asunto työpaikan vieressä.  :thmbup:

 

Lisäksi B:llä on enemmän aikaa tutustua työkavereihinsa ja siten sinne muodostuu kiva yhteishenki.

 

 

 

Valitettavasti tuossa talossa täytyy maksaa erikseen ruokailustaan (ainakin minun piti)... :-\ Eikä aina asuntokaan löydy työpaikan vieressä, jos oikeasti haluaa semmoisen asunnon, jossa vaimokin (tai siis aviomieskin näin nykyään) viihtyy.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Varmasti kovin konekohtaista, mutta yritetäänkö yleensä laskeutumisessa päätelineiden kosketettua "flarettaa" etutelinettä ja saada se maahan hyvinkin pehmeästi? Usein näkee, että kun päätelineet koskettavat maata, niin reverssit lyödään auki ja etuteline pamautetaan tarmakkiin, toisinaan taas keulitaan hyvinkin kauan ja reverssit aukaistaan vasta kun se etutelinekin on saatu pehmeästi maahan.

 

Tilanteen sanelema juttu. Liukkaalla, kovassa sivutuulessa tai lyhyellä radalla jämäkkä kosketus on tarpeen jotta saadaan pitoa kaikille pyörille ja tehokas jarrutus.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

1. Millä tavoin lentämisen taloudellisuutta voitaisiin kehittää, jos lentonopeutta laskettaisiin reilusti, esimerkiksi 200-400 km/h? Miten koneet muuttuisivat ja millaisiin polttoainesäästöihin päästäisiin vai päästäisiinkö minkäänlaisiin?

 

2. Sompio-lehdessä oli harvinaisen sekava ja pintapuolinen juttu Sodankylän Blanikiin ja Junioriin tukeutuvasta purjelentotoiminnasta. Tästä juontui mieleeni, että harrastetaanko vähäisten peltojen tunturimaassa purjelennon matkalentoja lainkaan? (Toivottavasti en ole kysynyt tätä aikaisemmin, miettinyt ainakin olen.)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

2. Sompio-lehdessä oli harvinaisen sekava ja pintapuolinen juttu Sodankylän Blanikiin ja Junioriin tukeutuvasta purjelentotoiminnasta. Tästä juontui mieleeni, että harrastetaanko vähäisten peltojen tunturimaassa purjelennon matkalentoja lainkaan? (Toivottavasti en ole kysynyt tätä aikaisemmin, miettinyt ainakin olen.)

 

Ainakin EPIK:n kotisivulla on matkalentokertomus. Koneena ASW-24

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ainakin EPIK:n kotisivulla on matkalentokertomus. Koneena ASW-24

 

Moikka,

 

Kyseessä tuossa on etelä-pohjanmaan ik ja nuo lennot olivat Seinäjoen seudulla, Jämi ja Alavus mainittiin. Ja sitten oli joku osanen Punkaharjulta.

 

Että siinä oltiin kyllä tunturimaasta aika kaukana.

 

-jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikä tulee OH-ATI:n rekisteri olemaan vai pysyykö se OH-ATI:na?

 

Lainaus Ilma-alusrekisteristä.

 

080508                                                                          OSA 1, sivu 102

 

VÄLIAIKAISESSA REKISTERISSÄ OLEVAT ILMA-ALUKSET / TEMPORARY AIRCRAFT REGISTER:

 

  1                       2                               3                                         4

ATI                   ATR 72-212A              22500                                 EPL Aircraft Lease Five Oy

783,2008         AT72                                                                     09-42432000 045-6797967 fax 09-42432200

                        2039                          J                                          Siipitie 5, 01530 VANTAA

                                                          CAA FI                                 KÄYTTÄJÄ - OPERATOR:

                                                                                                     Finnish Commuter Airlines Oy

                                                                                                     06-4219670 fax 06-4219689

                                                                                                     PL 800, 60101 SEINÄJOKI

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mielestäni ketjun otsikosta voisi poistaa tuon tyhmiä-osion, eihän kukaan VOI tietää vastausta kaikkiin tällaisiin kysymyksiin  ;) Eli kun ei luonnollisesti pitäsi olla olemassa tyhmiä kysymyksiä

 

Ja sitten oma kysymys: Miksi Tu-154:ssä on päätelineen teli etupyörät alaspäin ilmassa?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mielestäni ketjun otsikosta voisi poistaa tuon tyhmiä-osion, eihän kukaan VOI tietää vastausta kaikkiin tällaisiin kysymyksiin  ;)

 

Siksihän ne juuri ovatkin tyhmiä! :laugh:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miksi Tu-154:ssä on päätelineen teli etupyörät alaspäin ilmassa?

Putolevin tekijät on venäläisiä. Venäläiset tekevät kaiken väärinpäin joten tän vuoksi päätelineen etupyörät ovat alempana kun taas länsikoneisssa on päätelineessä takapyörät alempana :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikä tulee OH-ATI:n rekisteri olemaan vai pysyykö se OH-ATI:na?

 

Pysyy OH-ATI:na ja on siirretty rekisteriotteen kesäkuun päivityksessä jo varsinaisen rekisterin puolelle. Ilmailulaki kertoo väliaikaisesta rekisteröinnistä seuraavaa:

 

15 §

Väliaikainen rekisteröinti

 

Ilmailuhallinto voi hakemuksesta erityisestä syystä rekisteröidä ilma-aluksen väliaikaisesti siirto- ja koelentoja sekä miehistön koulutusta varten.

 

Ilma-alusrekisteriin voidaan merkitä väliaikaisesti myös rakenteilla oleva ilma-alus, jonka rakennustyö on edistynyt niin pitkälle, että ilma-alus on tunnistettavissa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Usein koneet jotka lentävät jo matkalennossa käyttävät samoja reittejä ja samoja korkeuksia esimerkiksi tuulien vuoksi, sen takia koneita saattaa nähdä lentämässä joko peräkanaa tai vierekkäin jos ne ovat jättövana-korkeuksissa, muutenhan niitä tuskin näkee  :D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Koneet näyttivät varmastikin lentävän aivan vierekkäin, mutta korkeussuunnassa eroa oli varmasti vähintään tuo normien määräämä 1000ft/300m. Maastakatsottuna tuota korkeuseroa on jokseenkin mahdotonta nähdä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olisiko seuraava kysymys sopiva tänne?

 

Saavuttuamme Zürichistä Helsinkiin lauantaina 7. kesäkuuta 2008 kello 23:05 AY864:llä oli matkakaverin tarkoitus ottaa minusta kuva koneen vierellä eli välittömästi rapuista oikealle (koneesta tullessa). Otimme kaksi sivuaskelta, jolloin kenttäbussin (B21) kuljettaja avasi ovet ja komensi meidät varsin tiukasti, jopa ärsyttävällä tavalla, heti bussiin. Kun perustelin meidän seisovan vain kaksi metriä sivussa rapuista ja koneesta olevan vielä tulossa noin kolmisenkymmentä matkustajaa kyytiin, niin hän vain sanoi ettei yhtään kuvaa oteta ja kyytiin siitä!

 

Ymmärrän hyvin, ettei platalle ole menemistä. Onko kuitenkin olemassa joku tietty turva-alue, jota matkustajat eivät saa ylittää? Onko tosiaan bussiin mentävä suoraan, vaikkei sitä missään ilmaista, eikä kuvia saa ottaa koneesta poistuttua?

 

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun itselleni sattui tällainen tapaus eteen ja myönnän olevani tietämätön säännöistä - toisaalta niitä ei missään asiakkaille kerrota. Tulevaisuutta varten asia olisi kuitenkin mukava tietää. Itsekin matkustajaturvallisuuden parissa työskentelevänä tiedän, että vastuut ovat kovia. Asioista pystyy kuitenkin huomauttamaan myös ystävällisesti, eikä tämän kenttäbussin kuljettajan tyylillä ollut mitään tekemistä asiakaspalvelun kanssa. Hän sopisi tuon tilanteen perusteella paremmin "laukkujunan" puikkoihin, jossa asiakkaiden kanssa ei suoraan olla tekemisissä. No, annettakoon anteeksi, koska kai meistä jokaisella joskus on huono päivä. Loppuun todetaan hänen kuitenkin ajaneen hyvin eli kyllä hän bussiaan osasi ajaa.

 

Valitettavasti tuosta tapauksesta vain jäi huono maku suuhun, vaikka reissu muuten meni mainiosti. Nämä on niitä mielikuvajuttuja, joihin vaikuttaa pienet asiat joista syntyy kokonaisuus. Kun ensimmäisenä kohtaa Suomessa huutavan bussikuskin, niin ei kotiin paluu oikein hyvältä tuntunut.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt kysymys radioliikenteestä:

 

mikä on sääntö Helsinki-Vantaalta lähdettäessä, koska lähdön jälkeen otetaan 119,100 ja koska 129,850?

 

Finnairin viisykkönen ja seiskaseiska molemmat tänään 129,850:lla ja joku toinen ilta molemmat taas olivat äänessä 119,100, saivat ohjeet goglalle ja kohta sen jälkeen pyynnön ottaa yhteys St Petersburiin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt kysymys radioliikenteestä:

 

mikä on sääntö Helsinki-Vantaalta lähdettäessä, koska lähdön jälkeen otetaan 119,100 ja koska 129,850?

 

Finnairin viisykkönen ja seiskaseiska molemmat tänään 129,850:lla ja joku toinen ilta molemmat taas olivat äänessä 119,100, saivat ohjeet goglalle ja kohta sen jälkeen pyynnön ottaa yhteys St Petersburiin.

Kartassa lukee, että: "maintain twr freq until 1500ft, then contact radar 119.1" eli veikaan että torni kertoo jos on aihetta vaihtaa 129.850

 

EDIT: näköjään riippuu SID:stä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään