Risto Partanen

Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

6 927 viestiä aiheessa

Eivätkö lentokoneiden kaapelit ole kuitenkin suojattuja jolloin niiden vaippa on sähköä johtavaa ja hyötysignaalit kulkevat suojattuna?

 

Toisaalta helpommin ne häiriöt tulevat kyllä ihan niiden lentokoneen antennien kautta eivätkä suojattuihin signaalikaapeleihin. Kyllähän sen hyötysignaalinkin pitää päästä sinne sisälle jostain. Samasta reijästä yleensä se häiriökin tulee.

 

Minun mielestäni tuolla vain sammutetaan tulipaloa eikä ollenkaan tehdä mitään todellisille syille eli huonosti suojatuille kaapeleille ja laitteille. Kyllä suojausten pitäisi olla kunnossa ettei tarvitse ryhtyä paikkaamaan tilannetta kielloilla.

 

Olen toki sitä mieltä, että kieltää pitää jos se auttaa lentoturvallisuutta ja asiaa ei ole millään oikealla suojauksella pystytty hoitamaan. Lentoturvallisuus ennenkaikkea.

 

Meitä lennätetään hyvin eri-ikäisellä ja -tasoisella kalustolla...

 

jk

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pitääkö paikkaansa, että ADEX:n aikaan EFHK:lla kävi Tornadoja? Lähti kuulemma 22R:ltä "peräjälkeen" ja jatkoivat muodossa kohti itää.

 

Yks maastopukuinen äijä väitti niin...

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pitääkö paikkaansa, että ADEX:n aikaan EFHK:lla kävi Tornadoja? Lähti kuulemma 22R:ltä "peräjälkeen" ja jatkoivat muodossa kohti itää.

Yks maastopukuinen äijä väitti niin...

Olen 99,9% varma ettei todellakaan ole käynyt Helsingissä.. Mitä lie kahvipöytä puheita suoraan Ruskeasannan Shelliltä...  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä lie kahvipöytä puheita suoraan Ruskeasannan Shelliltä...  ;D

 

Niissä kuuluisissa serveteissä ei ainakaan ole lukenut mitään tollaista.  :o

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niissä kuuluisissa serveteissä ei ainakaan ole lukenut mitään tollaista.  :o

No sitä minäkin! Sano, et niistä tuli "repivä" ääni nousussa :laugh:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tää kysymys sopii tänne paremmin.  ;)

 

Jos saa esittää lauantain varhais-ehtoo-kysymyksen niin mitä erilaista pitää sisällään lennonnumero OF tai FIF (miten kukinkin haluaa lukea) -141 verrattuna "normi" reitti- ja tilauslentojen numeroihin ?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No jopa on ? Ei tälle palstalle vielä kukaan koskaan ole kysymystä lähettänyt johon ei ole osattu vastata vai onko tämä sitten jo liian tyhmä kysymys ?  :(  Vai onko niin helppo ettei "kaikkitietävä" kansa vaan viitsi ?  :o

 

Mitä erilaista on lentossa OF-141 verrattuna "normi" reitti- ja tilauslentoihin ?  ;D

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No jopa on ? Ei tälle palstalle vielä kukaan koskaan ole kysymystä lähettänyt johon ei ole osattu vastata

Aivan. 100% varmuus niistä Tornadoista, kiitos! Herra väitti kiven kovaa, että ne lähti muodossa. Pakko se oli uskoa :P Lähtivät siis kuulemma 22R:ltä ilta-auringossa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuli tuossa keskusteltua jo eläkkeellä olevan lentäjän kanssa ja samalla tietysti kouluttautumisesta kyseiseen ammattiin. Hän alkoi kertoa, kuinka tärkeää olisi lukea koulussa psykologiaa ja lukionkin jälkeen jatkaa psykan lukua, koska "nykyään lentäminen on vain tietokoneella pelaamista, joten tärkeintä on että nuppi pysyy kunnossa ja tilanne hallinnassa".

 

Itse pidin asiaa naurettavana, koska kaikkialla muualla painotetaan enkkua, pitkää matikkaa ja kenties fysiikkaakin. Senhän näkee jo valintakriteereistäkin, koska enkun ja matikan numeroita kysellään, mutta psykologiasta ei mainita sanallakaan.

 

Tietenkin on lentäjällä tärkeää, että nuppi pysyy kunnossa. Sen takia on psykologisia testejä. Mutta kannattaako psykologiaan muka muuten panostaa, jos lentäjän urasta haaveilee?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jaa-a, mihinköhän tuo oikein perustuu että nuppi olisi paremmin kuosissa jos on lukenu psykkaa?  No, kaippa siellä jotain veryyttelyohjeita aivoille voi saada, mutta tuskin auttaa lukemiset jos joku skitsofrenia iskee.

 

Johan ne perinteisistäkin lääkäreistä sanoo, että eivät osaa omasta kropastaan tehdä diagnoosia ellei sitten ole joku ilmiselvä "jalka irtipoikki" -tapaus.  Psykologian puolella se itseanalyysi on varmaankin vielä vaikeampaa.

 

Vai haettaisiinko tuolla sitä että psykkaa lukeneena osaa sitten diagnosoida sen toisen kaverin siinä viereisellä jakkaralla?

Dr. Phil has just started his session with the copilot in the cockpit...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Mitä erilaista on lentossa OF-141 verrattuna "normi" reitti- ja tilauslentoihin ?  ;D

 

 

Ainakin se, että sen destination vaihtuu aika usein.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Saattaisi kuulua tuonne historia-osastolle paremmin, mutta kysytään nyt tässä.

Katselin Waldo Pepperiä ja jälleen kerran jäin miettimään, miksi lentäjät ennenvanhaan suosivat valkoista kaulaliinaa?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jaa-a, mihinköhän tuo oikein perustuu että nuppi olisi paremmin kuosissa jos on lukenu psykkaa?  No, kaippa siellä jotain veryyttelyohjeita aivoille voi saada, mutta tuskin auttaa lukemiset jos joku skitsofrenia iskee.

 

Johan ne perinteisistäkin lääkäreistä sanoo, että eivät osaa omasta kropastaan tehdä diagnoosia ellei sitten ole joku ilmiselvä "jalka irtipoikki" -tapaus.  Psykologian puolella se itseanalyysi on varmaankin vielä vaikeampaa.

 

Vai haettaisiinko tuolla sitä että psykkaa lukeneena osaa sitten diagnosoida sen toisen kaverin siinä viereisellä jakkaralla?

Ja hän perusteli sillä, että ammatissa tarvitaan ihmistaitoja, jos vierustoverilta tai lentoemännälle tulee ongelmia niin lentäjä olisi se joka tilanteen pystyisi rauhoittamaan.

 

Itse en näe, että lentäjä on se joka leikkii tohtoria ja rauhoittelee ihmisiä hädän hetkellä. Sekoamisiin yms. ongelmiin on helpompi ratkaisu laittaa väki kiinni penkkiin ja laskeutua lähimmälle kentälle jos hätä on suuri, eikä mennä matkustajia rauhoittelemaan.

 

En siis itse näe myöskään, että psykologian lukeminen olisi mitenkään erityisen positiivista lentäjän uraa ajatellen.

 

Kyseinen kapu on siis toiminut yhdessä taksilentofirmassa, joten haluaisin kuulla saako hänen mielipiteensä muilta kannatusta?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Saattaisi kuulua tuonne historia-osastolle paremmin, mutta kysytään nyt tässä.

Katselin Waldo Pepperiä ja jälleen kerran jäin miettimään, miksi lentäjät ennenvanhaan suosivat valkoista kaulaliinaa?

 

Netistä poimittu vastaus:

 

1. The custom was started by World War I pilots. The scarves prevented skin irritation that otherwise was caused by rubbernecking (looking behind for enemy aircraft) while wearing heavy, scratchy uniform shirts (to keep warm at cold altitudes)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tähän lisäisi yksi herkkähipiäinen pilotti edellistä kompaten:

 

Vaalea luonnonsilkki on maailman ihoystävällisimpiä materiaaleja  :thmbup:

 

Vaikkei juuri vihulaisia, niin ihan kavereitakin saa vilkuilla ilmatilassa alituiseen ja lisäksi koneissa saattaa viima käydä niskaan - kaulaliina on siksikin fiksu varuste, eikä siis pelkkää historiaa.

 

Hieman aihetta sivuten: kannattaa myös huomata, että pilottien perinteinen nahkapäähine jättää niskan paljaaksi (ja liikkuvaiseksi). Vastaava moottoripyörähuuva taas käsittää liki olkapäille laskeutuvan roiskekauluksen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tästä olisin eri mieltä. Antenni on yleensä viritetty omalle taajuusalueelleen ja vaimentaa sen ulkopuolella olevia signaaleja. Lisäksi se on rungon muodostaman Faradayn häkin ulkopuolella. Sen sijaan jos jonkun signaalikaapelin suojaus on rikki, siitä tulee "antenni" joka on vireessä jollakin tuntemattomalla taajuudella (tai useammalla).

 

Totta. Puhuinkin tuossa edellä ukkosen aiheuttamasta laajakaistaisesta häiriöstä joka tulee lentokoneen muodostomaman häkin ulkopuolelta ja on paljon voimakkaampaa kuin vaikka taskukameran salaman aiheuttama häiriö. Yleensä myös häiriöt joita pyritään hallitsemaan kaapeleiden suojauksella ja vaippojen maadoituksilla on varsin laajakaistaista joten se, mille taajuudelle antenni on vireessä ei paljon vaikuta häiriön kytkeytymiseen. Varsinkin kun tehot ovat sitä luokkaa mitä salamassa on.

En ole koskaan päässyt johdosta mittaamaan (enkä tiedä pääsenkökään) kuinka suuren häiriön aiheuttaa salamanisku lentokoneen ulkopuolella verrattuna pokkarikameran salamaan koneen sisäpuolella. Ja onko tällä pokkarikameran salaman aiheuttamalla häiriöllä mitään merkitystä mihinkään. Sen tiedän, että salamaniskut aiheuttavat niin suuria häiriöitä että ne voidaan havaita jopa koneen mittareista sopivissa olosuhteissa.

 

Lensin kerran Grobilla Yyterin rantojen yllä kun kuulokkeista alkoi tulla kovalla äänellä humppamusiikkia. Kuinka ollakaan paikka oli Porin lyhytaaltoaseman lähellä ja lähetystehoa oli varmaankin riittävästi sotkemaan radion toimintaa, vaikka johdotukset olisivat olleet kunnossakin.    :P

 

Noiden lähetystehot on kyllä aikamoisia ja taajuusalue alkaa olemaan sellainen että johdotus itsessään alkaa olemaan vireessä lähetystaajuudelle tai ainakin on lähellä sitä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Meitä lennätetään hyvin eri-ikäisellä ja -tasoisella kalustolla...

 

Niinhän tuo taitaa olla. Olen joskus nuoruudessani luullut, että lentämisessä on turvallisuus aina ja joka tilanteessa myös suunnittelua ohjaavana tekijänä. Nykyään tiedän että raha menee reilusti edelle ja sen jälkeen tulevat muut asiat.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niinhän tuo taitaa olla. Olen joskus nuoruudessani luullut, että lentämisessä on turvallisuus aina ja joka tilanteessa myös suunnittelua ohjaavana tekijänä. Nykyään tiedän että raha menee reilusti edelle ja sen jälkeen tulevat muut asiat.

 

Kuka väitti ettei mainittu vaihtelevan tasoinen kalusto kuitenkin täytä asetettuja turvallisuusvaatimuksia? Vai mistä vedit johtopäätöksen "vaihtelevan ikäinen ja tasoinen = epäturvallinen" ?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lentoturvallisuusvaatimuksiin ei sisälly että matkustajat aktiivisesti tuottaisivat häiriösähkökenttiä lentokoneiden sisällä. Esimerkiksi skanneriradion syntetisaattori ja sen välitaajuusvahvistin tuottavat paljon sellaisia häiriöitä jotka kuuuluvat lentokoneenaudiojärjestelmässä.

 

Hankalimpia konetyyppejä ovat tässä suhteessa 1980 luvun puolen välin kieppeillä valmistetut koneet (MD80, DC-10, B737-300, A310, B767, B747-300 ym.). Silloin digitaalinen tiedonsiirto oli vasta tulossa ja laitteiden suojaukset ulkoisia häiriökenttiä vastaan ei ollut yhtä tehokasta kuin vaikkapa kymmen vuotta nuoremmassa kalustossa.

 

Tuon ikäisissä koneissä ovat esimerkiksi tietokoneiden väliset viestien varmistusalgoritmit yksinkertaisia, koska tuolloin käytössä olleet prosessorit olivat heikkotehoisia (esim Intel 8085, Motorola 6800 ym.).

 

Tuolloin laitteiden väliset datayhteydet parustuivat pääasiassa jänniteviesteihin. Nuo viestit häiriytyvät erityisesti laajakaistaisista induktiojännitteistä.

 

Vanhojen koneiden johtoverkostojen suojauksissa saattaa olla vuotoja, jotka eivät kuitenkaan haittaa varsinaisten laitteiden toimintaa silloin kun järjestelmiä ei häiritä tarpeettomilla haittasignaaleilla. Vaikka verkostojen kuntoa tarkastellaankin huolto-ohjelmissa, viat ovat hitaasti kehittyviä ja vaikesti korjattavia. Aikaa vievä korjaus = kone on pois tuottavasta työstä => pääomakulut kasvavat.

 

Vanha kalusto ei vaan yksinkertaisesti näiltä osin vastaa nykyaikaista kalustoa.

 

jk

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuka väitti ettei mainittu vaihtelevan tasoinen kalusto kuitenkin täytä asetettuja turvallisuusvaatimuksia? Vai mistä vedit johtopäätöksen "vaihtelevan ikäinen ja tasoinen = epäturvallinen" ?

 

Mistä sinä vedit epäturvallisen? Sanoin, että suunnittelua ohjaa raha päälimmäisenä. Se tarkoittaa käytännössä sitä että turvallisuuden kannalta parhaat mahdolliset ratkaisut eivät välttämättä tule käyttöön koska ne ovat kalliita. Lentokonehyväksyttyinä vieläkin kalliimpia vaikka itse ratkaisu olisikin ihan sama kuin muualla käytössä oleva.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onko Suomessa yritetty rekisteröidä Cessnat OH-C** ja Piperit OH-P**-rekistereillä vai onko siitä olemassa joku säädöskin? Vähän niin kuin Finnair OH-L** ja eri mallit esim. 319 OH-LV*. Tuolla sanalla "yritetty" korostan sitä, että aina ei ihan nii ole mennyt. Esim. tuttuni omistaa OH-T** (kertokoon konaisen rekisterin jos haluaa) Piperin ja itsekin on tullut oltua kyydissä Konekorhosen OH-AWA:ssa. Ja kuvattua on tullu myös Cessna OH-IRD. Eli poikkeuksiakin löytyy. Lyhyesti sanottuna: Onko näistä rekistereistä olemassa jotakin säädöstä vai onko vai "sattumalta" läpsäisty rekkarit kylkiin?

 

Anteeksi sekä epäselvä että tyhmä kysymys, mutta toivotaan että joku sai selvää ja tietää jopa oikean vastauksenkin. :-[:thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mistä sinä vedit epäturvallisen? Sanoin, että suunnittelua ohjaa raha päälimmäisenä. Se tarkoittaa käytännössä sitä että turvallisuuden kannalta parhaat mahdolliset ratkaisut eivät välttämättä tule käyttöön koska ne ovat kalliita. Lentokonehyväksyttyinä vieläkin kalliimpia vaikka itse ratkaisu olisikin ihan sama kuin muualla käytössä oleva.

 

Pahoittelen, sain viestistäsi sellaisen kuvan että yritit vain saada viimeisen sanan, ja luinkin sitten itse väärin.  ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään