Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Jari J Sivula 1]

Ei kai niillä mitään muuta vaatimusta ole, kuin korjaavat näön tietylle tasolle. Joku raja oli kyllä sillä korjauksellakin. Olisko ollut viitosen virhe maksimi. Lennolla pitää olla aina varalasit mukana ja tietysti niin, että saadaan päähän, jos "varsinaiset"  särkyy/hukkuu. Minulla on medikaalissa vaatimuksena vain lukulasit, mutta kun pidän aina portaattomia, niin pidän niitä lentäessäkin. Ja toiset taskussa......

 

Tietysti aurinkolaseina pitää olla jokaisella itseään kunnioittavalla lentäjällä ne tietynmalliset Raybanit tai muut.

 

Jari

[Juha Lampi 280]

Silmälaseista: Onko harraste -ja/tai ammattilentäjän silmälaseille standardi vaatimuksia(mitat,linssin muoto jne.), eli onko olemassa ns. "lentäjän silmälaseja"?

 

Mielestäni ei (ainakaan harrastepuolella). Vaatimukset kohdistuvat näkökykyyn, jota toki mitataan tarvittaessa rillit päässä. Jos rillit ovat kelvottomat pullonpohjat, näkökokeen tulos on ns. hylsy.

 

Vähintään hyödyllistä on kyllä keskustella, millaiset ovat hyvät silmälasit lentäjälle. Tässä vähän listan alkua ihan henk.koht. maun mukaan:

• riittävän laaja näkökenttä
  
• kuitenkin kompaktit, jotta voi käyttää myös suojalaseja, tummaa klipsiä tai visiiriä
  
• kevyt rakenne (erityisesti g:n kanssa leikittäessä )
  
• sankojen asiallinen muotoilu, jotta pysyvät päässä eivätkä haittaa kuulokkeita tai kypäriä
  
• heijastamattomat, hyvin valoa läpäisevät
  
• optisesti neutraalit, ei värjäyksiä, tummenevuutta, polaroivuutta tms. yllätystekijöitä
  
• (joku muu jatkaa...)
  

 

Varmaan tähän tulee perään hyvin perusteltuja vasta-argumentteja ja painavaa asiatietoa

[Risto Partanen 0]

Miten eroaa moottorijarrutus tyhjäkäyntijarrutuksesta koneen laskeutuessa ja himmatessa vauhtia?

[Guest Ben Marco]

Typeriä kysymyksiä lisää:

 

Q: Kuinka elevaattorit toimivat käytännössä, esim isossa laajarunkokoneessa? Kun pilotti kiskoo sidestickistä tai yokesta, niin nämä "kontrolli-pinnat" nousevat ylöspäin, samalla painaen perää maata kohti? Eikös noissa PFD-näytöissä ole myös taulukko mihin on hyvä kohdistaa tuo ylösveto, ettei tule kipinäsuihkua kun hanuri ottaa kiitorataan?

 

Q: Mulla kun tuo matikka alkoi menemään yli hilseen jo peruskoulussa siinä vaiheessa kun alettiin ynnäämään kirjaimia, niin joku fiksumpi voi vastata. Eli esim 777-300ER koneen moottorit ovat 2x GE90-115B, joidenka työntövoima on 512kN per mylly. Mitenkäs tuo nyt sitten lasketaan minkä kokoinen mylly-pari/ -nelikko on riittävän iso millekin koneelle. Trippelin MTOW taitaa olla jotain 330 tonnin paikkeilla? Joku maallikollekin helppo laskentakaava..

 

Thx!

[Otto Nieminen 0]

Typeriä kysymyksiä lisää:

 

Q: Kuinka elevaattorit toimivat käytännössä, esim isossa laajarunkokoneessa? Kun pilotti kiskoo sidestickistä tai yokesta, niin nämä "kontrolli-pinnat" nousevat ylöspäin, samalla painaen perää maata kohti? Eikös noissa PFD-näytöissä ole myös taulukko mihin on hyvä kohdistaa tuo ylösveto, ettei tule kipinäsuihkua kun hanuri ottaa kiitorataan?

...

Taitaa busseissa ainakin PFDllä olla sellainen "tähtäin" kun kone on vielä maassa, että pilotti saa kiskottua tikusta koneen keulimaan vaikkapa 10 asteen kulmassa? Usein myös koneiden manuskoissa on ilmoitettu "tail strike pitch", joka on maksimi kulma koneen rungon ja maan välillä, ettei perä ota kiinni tarmakkiin ja ala syöksemään liekkejä  Tämähän toki on erilainen eri koneilla, sillä telineiden korkeus, etäisyys rungon takaosaan ja rungon kokonaispituus vaihtelevat koneiden välillä.

[Jouni Laukkanen 55]

Miten eroaa moottorijarrutus tyhjäkäyntijarrutuksesta koneen laskeutuessa ja himmatessa vauhtia?

Lentokoneilla ei ole moottorijarrutusta siinä mielessä kuin se autoissa tunnetaan. Tyhjäkäyntijarrutus on sitten riippuvainen moottorin/potkurikehän pinta-alasta. On sitten eri asia, jos suihkunkääntäjällä tai negatiivisilla potkurikulmilla jarrutetaan lennossa, mutta useimmiten niiden käyttö on rajoitettu toimintaan maassa. Näiden lisäksi on olemassa lentokoneita, joissa on erilliset lentojarrut/spoilerit.

[Risto Partanen 0]

Lentokoneilla ei ole moottorijarrutusta siinä mielessä kuin se autoissa tunnetaan. Tyhjäkäyntijarrutus on sitten riippuvainen moottorin/potkurikehän pinta-alasta. On sitten eri asia, jos suihkunkääntäjällä tai negatiivisilla potkurikulmilla jarrutetaan lennossa, mutta useimmiten niiden käyttö on rajoitettu toimintaan maassa. Näiden lisäksi on olemassa lentokoneita, joissa on erilliset lentojarrut/spoilerit.

 

Ok, kiitos Jouni! Asia tuli mieleen Finavian karttaosion EFHK:n tekstisivuja lukiessa, jossa sanotaan näin otsakkeen "Moottorijarrutus"-alla: "Laskeutumisen jälkeistä moottorijarrutusta pois lukien tyhjäkäyntijarrutus

suositellaan vältettäväksi."

[Jouni Laukkanen 55]

Ok, kiitos Jouni! Asia tuli mieleen Finavian karttaosion EFHK:n tekstisivuja lukiessa, jossa sanotaan näin otsakkeen "Moottorijarrutus"-alla: "Laskeutumisen jälkeistä moottorijarrutusta pois lukien tyhjäkäyntijarrutus

suositellaan vältettäväksi."

 

Aaa... se tarkoittaa sitten jarrutusta laskukiidossa revesseillä. Reverssit saa pistää päälle, mutta niitä ei saa käyttää tehoilla, tyhjäkäynnillä vaan. Ilmeisesti propeilla voidaan tehdä sama potkurilla.

[Risto Partanen 0]

Millä ohjelmalla IRL-lentoreitit (IRF) suunnitellaan? Onko kyseisestä ohjelmasta siviiliversiota?

[Guest arttula]

Millä ohjelmalla IRL-lentoreitit (IRF) suunnitellaan? Onko kyseisestä ohjelmasta siviiliversiota?

 

Minulla oli joskus lainassa () FliteStar -niminen ohjelma, jota jotkut käyttävät. On niitä varmaan monia muitakin.

[Olli Vainio 3]

Varmaan isot lentofirmat suunnittelee pitkälti Lufthansan tekemällä LIDO:lla.

[Risto Partanen 0]

Roger, kiitos Arttu ja Olli

[Håkan Sandberg 5]

Ok, kiitos Jouni! Asia tuli mieleen Finavian karttaosion EFHK:n tekstisivuja lukiessa, jossa sanotaan näin otsakkeen "Moottorijarrutus"-alla: "Laskeutumisen jälkeistä moottorijarrutusta pois lukien tyhjäkäyntijarrutus

suositellaan vältettäväksi."

 

Niih

Olisko tuo peräisin siitä, että nykykoneiden reversseillä työntövoima muuttuu meluksi

HS

[Heikki Pullinen 135]

Cessna Citation X:n siivenkärki osuu maahan jos nokkaa nostaa 17 astetta.

 

Heikki

[Matias Hurtta 0]

Mikä virka on kuvassa ympyröidyllä siivekkeellä? Trimmikö? Mutta miksi vain toisella puolella?

[ attachment removed / expired ]

 

[Juha Lampi 280]

Korkeusperäsintrimmihän se

 

Riittää kun on toisella puolella, kun kerran peräsimet ovat yhteennaitetut (toisin kuin hornettivekottimissa yms.) Mitäs sitä turhaan tuplaamaan ja monimutkaistamaan vermeitä ja sitä kautta lisäämään huoltokohteita!

 

On varsin tyypillistä, että trimmilevy sijoitetaan vain toisen ohjainpinnan yhteyteen - näin myös kallistusohjauksen puolella.

 

Lopuksi pieni provo: hyvä trimmi on sellainen, että sitä liikutellaan molempiin suuntiin samalla säätöjärjestelmällä - huono trimmi on sellainen, jossa toisensuuntainen liike on hoidettu jousella.

[Matias Hurtta 0]

Korkeusperäsintrimmihän se

 

Riittää kun on toisella puolella, kun kerran peräsimet ovat yhteennaitetut (toisin kuin hornettivekottimissa yms.) Mitäs sitä turhaan tuplaamaan ja monimutkaistamaan vermeitä ja sitä kautta lisäämään huoltokohteita!

 

On varsin tyypillistä, että trimmilevy sijoitetaan vain toisen ohjainpinnan yhteyteen - näin myös kallistusohjauksen puolella.

 

Lopuksi pieni provo: hyvä trimmi on sellainen, että sitä liikutellaan molempiin suuntiin samalla säätöjärjestelmällä - huono trimmi on sellainen, jossa toisensuuntainen liike on hoidettu jousella.

 

OK. Luulisi, että trimmi vain toisella puolella aiheuttaisi pientä epävakautta, mutta ei kai sitten. Ainakaan "tarpeeksi" merkittävää epävakautta.

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Korkeusperäsintrimmejä vain toisella puolella löytyy vaikka Cessnasta:

 

http://www.airliners.net/photo/Air-Fribourg/Cessna-172P/1445435/L/

 

Siivekkeissäkin on trimmilappuja, jotka ovat pieniä pellinpaloja, esim. 3 cm x 10 cm. Niitä käännetään koneen maassa ollessa näppivoimalla uuteen asentoon, minkä jälkeen mennään uudelleen ilmaan ja trimmataan tarkasti vaakalentoon (mielellään samanpainoiset ihmiset molemmilla etupenkeillä) ja katsotaan, vieläkö taipuu esim. vasemmalle alas vai joko pysyy vaakasuorassa, siis silloin, kun ohjaimet päästetään irti..

[Matti Kokkonen 13]

 

Mikä versio Boeing 747 on tuossa? Tuo moottoriripustus näyttää aika mielenkiintoiselta.

 

 

[Mikko Kallas 0]

Mikä versio Boeing 747 on tuossa? Tuo moottoriripustus näyttää aika mielenkiintoiselta.

 

Elokuvaversio.

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,54963.0.html

 

MikkO

[Olavi Lehtinen 0]

Typeriä kysymyksiä lisää:

 

Q: Kuinka elevaattorit toimivat käytännössä, esim isossa laajarunkokoneessa? Kun pilotti kiskoo sidestickistä tai yokesta, niin nämä "kontrolli-pinnat" nousevat ylöspäin, samalla painaen perää maata kohti? Eikös noissa PFD-näytöissä ole myös taulukko mihin on hyvä kohdistaa tuo ylösveto, ettei tule kipinäsuihkua kun hanuri ottaa kiitorataan?

 

 

Sir,

 

PFD:llä oleva asteikko osoittaa koneen asentokulmaa ja tähtäin (A32s) sidestickin poikkeutusta. Rotaatiossa nokkaa nostetaan ensin ulkoisten referenssien mukaan ja sitten mittareilla (kun nokka on niin ylhäällä ettei ulkoisia referenssejä ole tai ollaan pilven sisällä) rauhallisesti noin 15:een (moottorihäiriötilanteessa 12,5) asteeseen ja sitten ruvetaan seuraamaan flight directorin (ns. SRS- komentopalkki) komentoja, kun ollaan selvästi ilmassa.

 

Tail strike tapahtuu jo huomattavasti pienemmällä kulmalla kuin tuo 15 astetta, mutta koska asentokulmaa muutettaessa siiven kohtauskulma kasvaa ja se alkaa tuottamaan nostovoimaa, kone nousee ilmaan ennen kuin se saavuttaa liian suuren asentokulman. 3 astetta sekunnissa on ohje A32s rotaatio nopeudeksi ja se takaa että tail strike:a ei tapahdu, kun rotaatio tehdään oikealla nopeudella. Sitä tähtäintä (maltan risti) ei varsinaisesti seurata rotaatiossa vaan koneen asennon muuttumista (ulkoa tai mittareilta)!

 

Sidestickin poikkeutus on käsky tietokoneille halutusta kuormitusmonikerrasta (G), jolla koneen asentoa halutaan muuttaa. Ja olet oikeassa vedettäessä sauvasta elevaattorit kääntyvät ylöspäin ja painavat koneen pyrstöä alaspäin.

 

Lasku on ehkä kriittisempi vaihe tail striken kannalta, mutta se onkin jo toinen tarina.

 

Toiseen kysymykseesi on vaikea vastata, koska vaadittava teho riippuu olennaisesti koneen vastuksesta.

 

t. Ole

 

EDIT: lisäyksiä

[Juha Lampi 280]

Sitä tähtäintä (maltan risti)...

 

Onko se muuten oikeasti Maltan risti (neljä toisiaan osoittavaa nuolta, kuten Pour le Merite-mitalissa)?

 

Useinhan Maltan ristiksi nimitellään prätkäväenkin hyvin tuntemaa Mantovan ristiä

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalainen_risti

[Olavi Lehtinen 0]

Onko se muuten oikeasti Maltan risti (neljä toisiaan osoittavaa nuolta, kuten Pour le Merite-mitalissa)?

 

Useinhan Maltan ristiksi nimitellään prätkäväenkin hyvin tuntemaa Mantovan ristiä

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalainen_risti

 

Hei,

 

No eihän se varsinaisesti ole kumpikaan. Se on vain kätevä lempinimi. Ihan tavallinen risti, jossa vain ääriviivat näkyvissä paitsi ristin sakaroiden päässä, jotka ovat myös avoimet.

 

t. Ole

 

 

[Juha Lampi 280]

Hei,

 

No eihän se varsinaisesti ole kumpikaan. Se on vain kätevä lempinimi. Ihan tavallinen risti, jossa vain ääriviivat näkyvissä paitsi ristin sakaroiden päässä, jotka ovat myös avoimet.

 

t. Ole

 

Mikä on Välimeren saari?

 

a) Malta

b) Odota

c) Venaas vähän

 

Nyt sitten tiedän tämänkin slangi-ilmaisun! 

 

Ja ettei menisi taas ihan höpöilykseni, lisättäköön, että ohjaamoergonomia ja "koneiden käyttöliittymät" kiinnostavat suuresti, joten aidosti kiitoksia

[Arne Wallen 72]

Eiks Venetsia ole siellä Venaas vähän maassa?