Risto Partanen

Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

6 927 viestiä aiheessa

Miten PAPI valo toimii? Mistäs ne tietää koneen korkeuden ja osaa näytää oikeita valoja? ???

Itse valopönttöhän ei tiedä koneen korkeutta, vaan valoa yksinkertaisesti tykitetään taivaalle eri kulmissa ja lentokoneen aseman muuttuminen valon suhteen vaikuttaa siihen, mikä valo lentokoneesta näkyy.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itse valopönttöhän ei tiedä koneen korkeutta, vaan valoa yksinkertaisesti tykitetään taivaalle eri kulmissa ja lentokoneen aseman muuttuminen valon suhteen vaikuttaa siihen, mikä valo lentokoneesta näkyy.

 

Ahaa. Kiitos pikaisesta vastauksesta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miten EFHKlla menetellään "pitkään" parkissa olevien bisnesjettien kanssa? Jos esimerkiksi jetti/proppi X tulee, ja jää pysäköidyksi bisnesplatalle vaikkapa viikoksi, niin siirretäänkö se syrjemmälle vai voiko se seistä siinä keskellä plattaa sen viikon? Onko EFHKlla kuinka suuri pula noista bisnesplatan paikoista? MY guess: ei  ;D Entäpä jos sinne tulee kone pidemmäksi aikaa kentälle (long term parking?), vaikkapa kuukaudeksi, niin siirretäänkö se hangaarin puolelle, ja mitkä ovat lisämaksut moisesta?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Rippuu vähän että mistä roikkuu  ;D

 

Riippuu ihan busineksen ja kentän muusta konemäärästä sen parkkijakson aikana, pääsääntöisesti pidempiaikaiset ajetaan parkkiin Airfix:n puoleiselle platalle. Mut voi ne hengata siinä busineksenkin edessä jos se vaan "tasolle" ja/tai businekselle sopii. Ei oo kauheesti vapaata hangaari tilaa EFHK:lla jonne voi businessJettinsä työntää, tosin jos tarpeeksi rahaa on niin kyllähän sitä sitten järjestyy. Lisämaksut hallitilasta ovat aikamoiset. Varsinkin jos ulkopuolisena sellaista koitat jostain ostaa. Ja on aikamoinen pula noista Busineksen paikoista ( tosin ei varmaan ihan akuutti tällähetkellä tästä taantumasta johtuen ).

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tällainen harha, vai onko? Mexicana aloittaa lennot Lontooseen:

 

http://finchannel.com/index.php?option=com_content&task=view&id=28411&Itemid=4

 

Sieltä poimittua:

 

Return flights will leave London at 10:30 a.m. on Thursdays and Sundays and arrive in Mexico at 5:30 p.m. the following day.

 

Kestääkö hitailla meksikaaneilla lento Lontoosta Meksikoon siis puolitoista päivää?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kertokaahan typerälle mitä allaolevassa sanotaan tummennetuissa kohdissa.

 

14:28 Left the gate Kittilä, Suomi - Kittila

14:33 Took off Kittilä, Suomi - Kittila

        Ngers on board 43) Kittilä, Suomi - Kittila                 

0:15   Plane is late in hours minutes) Kittilä, Suomi - Kittila

        Ding catering Kittilä, Suomi - Kittila                              <- Tuollaistatakaan en ole nähnyt ennen.

0:13 Plane is late in hours minutes) Kittilä, Suomi - Kittila

        Ival of aircraft Kittilä, Suomi - Kittila

        Information sc02 Kittilä, Suomi - Kittila

        1143, delay 0023, real ra delay Kittilä, Suomi - Kittila

        Al gb delay 0005 Kittilä, Suomi - Kittila

16:07 Estimated time of arrival Helsinki, Suomi - Helsinki-Vantaa

 

Amadeuksesta otin suoraan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikähän muuten mahtoi olla Bushia Texasiin kuljettaneen SAM 28000 kutsu, varmastikaan se ei ollut Air Force 1. Kopterin, jolla Bush lensi Valkoisesta talosta Andrewsiin kutsu oli "Executive 1"

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikähän muuten mahtoi olla Bushia Texasiin kuljettaneen SAM 28000 kutsu, varmastikaan se ei ollut Air Force 1. Kopterin, jolla Bush lensi Valkoisesta talosta Andrewsiin kutsu oli "Executive 1"

 

Elinen Hesari kertoi näin:

"He jättivät Washingtonin heti virkavalatilaisuuden päätyttyä ja lensivät kotiinsa Midlandiin Texasiin ensin sinivalkoisella presidentillisellä helikopterilla ja sitten lentokoneella.

 

Konetta kutsuttiin lennolla kuitenkin Special Air Mission 28000:ksi, eikä Air Force Oneksi, koska Bush ei ole enää presidentti. "

 

Minun televisiossani helikopteri kuitenkin näytti vihreävalkoiselta.

 

Heikki

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Minun televisiossani helikopteri kuitenkin näytti vihreävalkoiselta.

 

USAn presidentin kopterit ovat nimenomaan vihreävalkoisia ja niitä operoi Marine Helicopter Squadron One (HMX-1) eli merijalkaväki. Kutsu on presidentin ollessa kyydissä "Marine One".

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Elinen Hesari kertoi näin:

"He jättivät Washingtonin heti virkavalatilaisuuden päätyttyä ja lensivät kotiinsa Midlandiin Texasiin ensin sinivalkoisella presidentillisellä helikopterilla ja sitten lentokoneella.

 

Konetta kutsuttiin lennolla kuitenkin Special Air Mission 28000:ksi, eikä Air Force Oneksi, koska Bush ei ole enää presidentti. "

 

Minun televisiossani helikopteri kuitenkin näytti vihreävalkoiselta.

 

Heikki

 

Air Force One on nimenomaan vain kutsu (callsign). Sitä käytetään mistä tahansa härpäkkeestä, kun vallassa oleva presidentti on ko. härpäkkeen kyydissä. Muuten radiokutsut sitten vaihtelevat. Ja tosiaan, kun niitä VIP-koptereita operoi merijalkaväki, niin vastaava callsign on "Marine One".

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllähän tuo kutsu vaihtelee sen mukaan minkä aselajin kyydissä presidentti on!

Jos presidentti on laivaston koneen kyydissä. niin silloin kutsu on "Navy One". Tämä on äärimmäisen harvinaista, näin on tapahtunut vain kerran: vuonna 2003 George W. Bushin lentäessä lentotukialukselle. Samalla "kaavalla" menee tietysti, jos presidentti matkaa armeijan koneilla (Army One) tai rannikkovartioston (Coast Guard One).

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hypätäänpäs välillä toiseen aiheeseen. Nyt kun matkustajakone teki Hudson-jokeen onnistuneen hätälaskun moottorit pysähtyneenä tuli mieleen että miksi niin tavattoman usein matkustajakone putoaa taivaalta kun tulee joku konevika? Tai ei siis usein, mutta ainakin tuntuu että monta kertaa koneen putoamisen syyksi mainitaan moottorivika. Tämä viime tapaus osoitti että kone oli hyvin ohjattavissa ja hallittavissa vaikka tehot puuttuivat. Ja onhan näitä Gimli glidereitä ollut muitakin.

 

Reijo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...liitokoneet on erikseen...  ;)

Jos potku loppuu, on väistämätöntä että tullaan alas. Nyt oli onnea että löytyi kohtuu hyvä pakkolaskupaikka jäljellä olevan lentomatkan puitteissa, mutta olisi hyvin voinut käydä niin, että ainoa pakkolaskupaikka on kaupungin keskusta. Silloin jälki on rumaa!

 

Kaikki konetyypit (siis liikenneluokan koneet) on suunniteltu siten, että pystyvät lentämään jos yksi moottori menetetään. Mutta jos kaikki menee, katsellaan pehmoista laskupaikkaa. Ihan kuin jos autosta menee motti. Ei sillä sitten enää ajella kuin alamäkeä.

 

Kun moottorit menetetään, kone tulee alaspäin, ja silloin korkeus määrittää täysin jäljellä olevan lentomatkan (tietty tuulet, painot, yms vaikuttavat, mutta yksinkertaistettuna)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...liitokoneet on erikseen...  ;)

Jos potku loppuu, on väistämätöntä että tullaan alas.

 

Juu kyllä ymmärrän että alas tullaan eikä liitosuhde ole hääppöinen, tai on oikeastaan yllättävänkin hyvä, mutta kun sieltä tullaan maallikon mielestä useinkin alas kuin tiiliskivi. Mikä siis aiheuttaa ohjattavuuden menetyksen? Vähän samaa olen miettinyt kun on katsellut WWII dokumenttifilmejä kun joku B-17 kääntyy kuolinsyöksyyn kun yksi moottori on tulessa. No ehkä siinä on ohjaajakin saanut kipeetä.

 

Reijo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Montakos kertaa maallikko oikeasti näkee mitä näissä tilanteissa tapahtuu? Kone harvemmin tulee "alas kuin kivi". Kun vauhtia on kohtuu paljon ja vastassa on niitä kiviä ja metallia ja asfalttia, on jälki rumaa.

Moottorit ovat vain yksi tekijä koneen lentokyvyssä. Moni muukin järjestelmä voi "saada siipeensä" ja kone sitä kautta menettää lennettävyytensä tai osan siitä. Yksi tällainen järjestelmä on ohjaamomiehistö. On paljon esimerkkejä siitä kuinka käy, kun kone on lennettävissä, mutta esimerkiksi juuri ohjaamomiehistö ei noudata annettuja ohjeita/menetelmiä ja käytännössä aiheuttaa lopullisesti onnettomuuden.

 

Tässä US Airwaysin tapauksessa oli pari merkittävää tekijää. Toinen on kokenut ohjaamomiehistö ja pääosin toimivat koneen järjestelmät. Toinen on se fakta, että lähettyvillä sattui olemaan paikka johon tehdä kohtuu hallittu pakkolasku ja oli vielä olosuhteet jotka tukivat tätä. Ei olisi tarvittu kuin OVC002 sää, ja oltaisiin laskettu ruumispusseja. Kenties kova ja puuskittainen tuuli olisi vaikeuttanut laskua niin paljon ettei se olisi ollut mahdollinen. Tai jos se olisi tapahtunut paikassa, jossa jokea/järveä/merta/autiomaata ei yksinkertaisesti ole. Silloin ei luettaisi onnistuneesta pakkolaskusta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt tarvisi apua yhteen koulutehtävään. Tehtävänä on selvittää, että mihin tarkoitukseen lentokoneessa käytetään kuituja? Eli valokuituja ja yms. muita optisia kuituja. Googlella koitin hakea vaikka millä hakusanalla, mutta mitään lentokoneisiin liittyvää kuitu asiaa ei löydy. Mutta ilmeisesti jonkinlaiseen tiedonsiirton lentokoneissakin kuituja käytetään?! Voisiko valaistukseen käyttää valokuitua jossain, vaikka enemmän kuitenkin taitaa lekoissa olla ledejä esim. ohjaamon mittareiden valaistuksessa..

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vähän samaa olen miettinyt kun on katsellut WWII dokumenttifilmejä kun joku B-17 kääntyy kuolinsyöksyyn kun yksi moottori on tulessa. No ehkä siinä on ohjaajakin saanut kipeetä.

 

Eikai se nyt yhdestä moottorista syöksyyn lähde, mutta samalla kun siinä töräytetään konetykeillä motti paskaksi, menee varmaan myös ohjainpintoja, ohjausvaijereita ja ehkäpä siinä koneessa oli jo jotain muitakin osumia ja sitten moottoriin osunut osuma oli liikaa ja se oli menoa sitten.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt tarvisi apua yhteen koulutehtävään. Tehtävänä on selvittää, että mihin tarkoitukseen lentokoneessa käytetään kuituja? Eli valokuituja ja yms. muita optisia kuituja. Googlella koitin hakea vaikka millä hakusanalla, mutta mitään lentokoneisiin liittyvää kuitu asiaa ei löydy. Mutta ilmeisesti jonkinlaiseen tiedonsiirton lentokoneissakin kuituja käytetään?! Voisiko valaistukseen käyttää valokuitua jossain, vaikka enemmän kuitenkin taitaa lekoissa olla ledejä esim. ohjaamon mittareiden valaistuksessa..

 

Minun koko kone on tehty kuiduista...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt tarvisi apua yhteen koulutehtävään. Tehtävänä on selvittää, että mihin tarkoitukseen lentokoneessa käytetään kuituja? Eli valokuituja ja yms. muita optisia kuituja. Googlella koitin hakea vaikka millä hakusanalla, mutta mitään lentokoneisiin liittyvää kuitu asiaa ei löydy. Mutta ilmeisesti jonkinlaiseen tiedonsiirton lentokoneissakin kuituja käytetään?! Voisiko valaistukseen käyttää valokuitua jossain, vaikka enemmän kuitenkin taitaa lekoissa olla ledejä esim. ohjaamon mittareiden valaistuksessa..

Tavallisissa matkustajakoneissa optisia kuituja käytetään matkustamon viihdejärjestelmän datan siirrossa niiden mahdollistaman suuren information välityskyvyn takia. Niillä saadaan aikaiseksi painon säästöä verrattuna vastaaviin kuparikaapelointeihin.

 

Avioniikkajärjestelmien datayhteydet hoidetaan edelleen pääsääntöisesti kuparikaapeloinnilla.

 

jk

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tavallisissa matkustajakoneissa optisia kuituja käytetään matkustamon viihdejärjestelmän datan siirrossa niiden mahdollistaman suuren information välityskyvyn takia. Niillä saadaan aikaiseksi painon säästöä verrattuna vastaaviin kuparikaapelointeihin.

 

Avioniikkajärjestelmien datayhteydet hoidetaan edelleen pääsääntöisesti kuparikaapeloinnilla.

 

jk

Mistä nämä johtuvat? Optisella kaapelilla on suuri tiedonsiirtokyky, totta kai, mutta onko siinä muita etuja, onko se esimerkiksi kevyempää kuin vastaava kuparikaapelointi (kuten voisi kuvitella)? Entä onko kuparikaapeli luotettavampaa kuin optinen kuitu, kun sitä kerran avioniikassa käytetään vai löytyykö asialle jokin muu syy?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mistä nämä johtuvat? Optisella kaapelilla on suuri tiedonsiirtokyky, totta kai, mutta onko siinä muita etuja, onko se esimerkiksi kevyempää kuin vastaava kuparikaapelointi (kuten voisi kuvitella)? Entä onko kuparikaapeli luotettavampaa kuin optinen kuitu, kun sitä kerran avioniikassa käytetään vai löytyykö asialle jokin muu syy?

 

Veikkaisin (ilman parempaa tietämystä), että valokuitukaapeli on varsin herkkää, eikä kestä esim. taivutusta. Jatkuva tärinä saattaa aiheuttaa halkeamia kuituun, eikä sitä suvaita elintärkeissä systeemeissä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Veikkaisin (ilman parempaa tietämystä), että valokuitukaapeli on varsin herkkää, eikä kestä esim. taivutusta. Jatkuva tärinä saattaa aiheuttaa halkeamia kuituun, eikä sitä suvaita elintärkeissä systeemeissä.

 

Ainakin Gulfstream on jo testannut Fly-By-Light -järjestelmää http://www.deagel.com/news/Gulfstream-Demonstrates-Fly-By-Light-Aircraft-Control-System_n000003886.aspx.

 

EDIT: Eurocopter on testannut Fly-By-Light -järjestelmää EC 135 -helikopterissa jo vuonna 2002 http://www.eads.com/1024/en/pressdb/archiv/2002/2002/en_20022801_ecdlight_e.html:

 

The advantages compared to electrical data transmission comprise comprehensive immunity to electromagnetic interference, a much broader transmission spectrum favouring the realization of future, demanding flight control and mission systems, and low weight.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miksi matkustajakoneilla ja miksipä ei rahtikoneillakin tehdä ilmakäännöksiä peräsimellä vaakatasossa, vaan kallistetaan konetta siivekkeillä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään