Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Guest JenniS]

Onko ruotsinlennoille jokin ikäraja? Pääseekös tälläset 15v ja 13v poitsut Arlandaan ja takas ilman, että joutuu jäämään koneesta pois?

 

Noin yleisesti ottaen yli 12-vuotias on lennoilla "normaali" matkustaja, ellei sitten ole esimerkiksi ensimmäistä kertaa yksin lentomatkalla ja vanhemmat haluavat varmuuden vuoksi varata ns. UM-lipun (yksin matkustava lapsi, unaccompanied minor). Yhtiökohtaisia eroavaisuuksia voi toki olla, mutta käytännössä pitäisi onnistua. Tuo UM-lippu varmistaa lähinnä sen, että lapsi ei ole hetkeäkään ilman saattajaa, eli lapsen huoltaja luovuttaa lapsen porttivirkailijalle, joka saattaa lapsen koneelle ja luovuttaa matkustamohenkilökunnalle, joka taas kohteessa luovuttaa lapsen virkailijalle ja niin edelleen.

 

Vaikka UM-lippua ei olisikaan, on varmasti ihan järkevää mainita matkustamohenkilökunnalle lennolla minkä ikäisiä olette, ja että olette keskenänne reissussa, niin he osaavat ottaa teidät paremmin huomioon lennolla ja avustaa mahdollisesti jatkolentojen ynnä muiden kanssa.

 

Itse lipun hankkimisesta en osaa varmuudella sanoa, pitääkö alaikäisellä kuitenkin olla ainakin huoltajan suostumus lipun ostoon. Maalaisjärjellä ajattelisin, että pitää olla, mutta viisaammat kertokoot enemmän. Jos minulla olisi ikäisiänne poikia, en varmaan olisi kovin mielissäni, jos tulisi soitto: "Moro mutsi, ostettiin lentoliput Stokikseen, nähdään huomenna!"

[Ville Saarelainen 0]

Miten lentokoneilla navigoidaan valtameren yli, muuten kuin GPS:llä? Navigointiahan ei käsittääkseni saa jättää pelkän GPS:n varaan, eikä niitäkään vehkeitä ollut vielä 10-15 vuotta sitten. Pelkkä kompassikaan ei taida ihan riittää. 

 

 

 

 

[Guest arttula]

Miten lentokoneilla navigoidaan valtameren yli, muuten kuin GPS:llä? Navigointiahan ei käsittääkseni saa jättää pelkän GPS:n varaan, eikä niitäkään vehkeitä ollut vielä 10-15 vuotta sitten. Pelkkä kompassikaan ei taida ihan riittää. 

 

Inertiaan perustuvilla navigointilaitteilla

 

Edit// sanamuodot oikeiksi

[Otto Nieminen 0]

Inertiaan perustuviin navigointilaitteisiin

Lisää aiheesta (enkuksi) : http://en.wikipedia.org/wiki/Inertial_navigation_system

[Heikki Rantasalo 0]

Ehkä reilu viikko sitten oli saapuvassa Finnairin B752 -koneessa paikannuslähetteessä itäkoordinaatti n. kilometrin pielessä. Eikö vaikuta turvallisuuteen?

[Tumi Hämäläinen 719]

Lisää aiheesta (enkuksi) : http://en.wikipedia.org/wiki/Inertial_navigation_system

 

Kun meitä ruotsia ymmärtämättömiä on kuitenkin joukossa, niin ihan vaan yleisen hyödyn nimissä, voisiko joku selventää asiaa ensimmäisellä kotimaan kielellä. Muutama lause riittää hyvin. Luulen.

[Olle Sälgmark 2]

Kun meitä ruotsia ymmärtämättömiä on kuitenkin joukossa, niin ihan vaan yleisen hyödyn nimissä, voisiko joku selventää asiaa ensimmäisellä kotimaan kielellä. Muutama lause riittää hyvin. Luulen.

 

Näyttää kyllä olevan enklanniksi.

 

Tässä Suomeksi lisää.

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Inertiasuunnistus

[Tumi Hämäläinen 719]

Näyttää kyllä olevan enklanniksi.

 

Tässä Suomeksi lisää.

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Inertiasuunnistus

 

Aijaa, että suomeksi...??? Meitsi ei tuosta ymmärtänyt hölökäsen pölläystä. 

[Olle Sälgmark 2]

Aijaa, että suomeksi...??? Meitsi ei tuosta ymmärtänyt hölökäsen pölläystä. 

 

Kaikki selviää aikanaan,rauhallisesti vaan lueskellen ja tuumaillen.

[Jarmo Kempas 0]

Miten lentokoneilla navigoidaan valtameren yli, muuten kuin GPS:llä? Navigointiahan ei käsittääkseni saa jättää pelkän GPS:n varaan, eikä niitäkään vehkeitä ollut vielä 10-15 vuotta sitten. Pelkkä kompassikaan ei taida ihan riittää. 

 

Ei riitä kartta ja kompassi.

 

Lentokoneen paikkatieto muodostetaan ns. Flight Management eli lennon hallintatietokoneessa käyttämällä useita toisistaan riippumattomia paikannuslaitteita. Radioteknisiä menetelmiä ovat mm. radiokompassi, jolla suunnitaan maamajakoiden radiolähetteen suuntaa (esimerkiksi  VOR, ADF), etäisyysmittalaitteita (DME). Mainitut radinavigaatiomenetelmät eivät kuitenkaan kantamansa puolesta sovellu valtamerille. Vielä vuosikymmen sitten oli myös isoille merialueille sopivia radiosuunnistuslaitteita (esimerkiksi LORAN, DECCA ja OMEGA). Nuo järjestelmät ovat korvautuneet GPS laitteella, joka määrittelee koneen paikan satelliittiperustaisesti.

 

Radinavigoinnin rinnalla käytetään myös ns. inertialaitetta (INS ja IRS järjestelmät). Näissä molemmissa navigointilaitteelle annetaan lennon aloituspaikan kordinaatit. Aloituksen jälkeen laite mittaa koneen liikeakseleiden suuntaiset kiihtyvyydet. Mitatuista kiihtyvyyksistä saadaan matemaattisilla menetelmillä (integraalilaskenta, osa lukion matemattiikan kurssia) liikeakseleiden suuntaiset vauhtivektorit. Kun vauhti integroidaan uudelleen saadaan koneen eri liikeakseleiden suhteen kulkema matka. Tämän jälkeen tehdään vektoreiden yhteenlasku (lukion matematiikkaa). Lopputuloksena, kun tunnemme aloituspaikan, saamme koneen sijaintipaikan kordinaatit maan pinnalla sekä koneen inertiaperusteisen lentokorkeuden.

 

Tämä paikkatieto saadaan siis jatkuvasti kun integrointi ja vektisummaus tehdään jatkuvasti ja näytetään lopputulos. Flight Managementin tehtävänä on tämän jälkeen yhdistää eri paikka-antureista saatava tieto sekä antaa eri menetelmille sopiva painoarvo kun lopullinen paikka esitetään käyttäjälle. Silloin kun GPS signaali on hyvä niin sen painoarvo lopputuloksessa on suuri.

 

jk

[Matias Pusa 0]

Mitatuista kiihtyvyyksistä saadaan matemaattisilla menetelmillä...

 

Miten nämä kiihtyvyydet mitataan? Tietenkin kiihtyvyysantureilla, mutta onko jollain tarkempaa tietoa, että minkälaiset nämä kiihtyvyysanturit ovat?

[Juha Lampi 280]

Tässä kohtaa muistuttaisin Limperin Kallen menetelmästä vuodelta 1927: "Dead Reckoning" eli deduktiivinen laskenta eli merkintälasku, kuten laivurit sanovat

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Navigointi

[Jarmo Kempas 0]

Miten nämä kiihtyvyydet mitataan? Tietenkin kiihtyvyysantureilla, mutta onko jollain tarkempaa tietoa, että minkälaiset nämä kiihtyvyysanturit ovat?

 

Antureita on useita tyyppejä. Inertianavigointi kun on ollut käytössä siviilikoneissa jo 40 vuotta ja militarisovelluksissa vielä vuosikymmenen pidempään.

 

Antureiden perustana on newtonilainen fysiikka, joka toteutta yhtälöä F=m*a eli a=F/m. Anturista tunnetaan mittamassa. Kun siihin vaikuttaa kiihtyvyys niin massan tukivoima muuttuu kun tuo voima mitataan ja suoritetaan jakolasku on lopputuloksena kiihtyvyys.

 

Uudet anturit ovat mikropiiritekniikkaa. Niistä on olemassa useita versioita.

 

Eräs niistä on piikiteelle etsattu, levykondensaattoria muistuttava rakenne. Kun komponenttiin kohdistuu kiihtyvyys niin kondensaattorin muoto muuttu hitusen, joka vaikuttaa kapasitanssiin. Kun kapasitanssin muutos mitataan saadaan tuloksena kiihtyvyys.

 

http://katana.dimes.tudelft.nl/1998/s2/c2/accelerometer37.gif

 

Toinen versio ovat pietsosähköiset anturit. Kun mittakiteeseen vaikutta voima niin kide tuottaa mitattavan jännitteen. Kun voima on määritelty saadaan laskettua kiihtyvyys. Ilmiö on ollut tunnettu jo yli sata vuotta. Tämä on käytössä esimerkiksi suihkumoottorin tärinämittareissa.

 

Sitten on vielä värähtelevät kiteet, joiden ominaisvärähtelyn jaksoluku muuttuu, kun kiteeseen vaikuttaa voima. Kun taajuusmuutos mitataan saadaan voima ja siitä laskemalla kiihtyvyys. (tätä sovellusta voidaan hyödyntää myös air data computerissa kun määritellään lentokoneel ilmanopeus ja painekorkeus sekä painekorkeuden muutosnopeus).

 

Pisimpään käytössä ollut komponentti on kuitenkin selkeätä sähkömekaniikkaa. Kahden sähkömagneetin välissä pidetään paikallaan magneettisesti reagoiva mittamassa. Vakaassa tilassa olevassa anturissa molempien sähkömagneettien magneettivuot ovat samanlaisia. Eli magneettikenttien muodostamiseen tarvittava virta on samanlainen. Kun muttamassaan vaikuttaa kiihtyvyys niin se pyrkii loitontumaan toisesta magneetista ja lähestymään toista. Anturi palauttaa massa takaisin magneetien väliin, kasvattamalla toisen sähkömagneetin magneettivuota eli magnetointivirtaa. Virta kuvaa nyt tarvittavaa tukivoimaa eli kaavan F on ratkaistu, m tunnetaan ja nyt voidaan laskea kiihtyvyys a. (esimerkin voit löytää lukion fysiikan kirjasta tai hiukan googlettamalla).

 

Mallikuva:

http://www.rotoview.com/accelerometer_schematic.jpg

 

jk

[Olli Talso 0]

Kertokaaha, antaako FC lentää yksin kotimaan lennolla 16-vuotiaan nuoren ihmisen ilman saattajia tai muita paperisotia? Eli lennon varaus ja check in, jonka jälkeen turvatarkastukseen ja portin kautta koneeseen? Vai tarvitseeko alaikäisellä olla mukanaan saattajat?

No kyllä viimmekesänä kaverin kanssa matkustettiin FC:llä Vaasaan kahdestaan, ja kummatkin ollaan alle 16. 

[Matias Pusa 0]

jk

 

Kiitoksia erittäin kattavasta vastauksesta! Ajattelinkin, että voipi olla, että magneettivuon avulla saadaan kiihtyvyydet mitattua, mutta nyt on sitten ihan tiedon tasolla.

 

Tuli oikeen hyvälle tuulelle, kun saa kysymykseensä tämän tasoisen vastauksen 

[Guest arttula]

Tosi tyhmä kysymys, mutta usein näkee ameriikkalaisissa dokumenteissakin hävittäjiä, joiden kuomun alapuolella lukee lentäjän nimi. Ovatko nuo koneet vain tuon nimikoidun lentäjän käytössä ? Vai lentelevätkö muutkin samalla koneella ? Onko Suomessa koskaan ollut vastaavanlaista systeemiä ? Entä muualla maailmassa ?

[Arttu Pulkkinen 0]

Mistä voi seurata koneen matkaa ja olinpaikkaa google mapsilla tai muulla vastaavalla? Ainakin tuolla Finnairin A330-ketjussa oli kuva, jossa näkyy koneen sijainti GM:ssä.. ?

[Rasmus Manninen 0]

Tulipa tässä mieleen, että kuinka kylmässä jumbolla voi lentää? Viime vuonna kun Thaimaasta tultiin niin oli semmoset -100C astetta yhessä välissä matkaa. Jostain muistan lukeneeni, että n. -80C ois maksimi ??? Vai näyttiköhän mittari jotain ihan omia.

[Markus Valo 13]

Mistä voi seurata koneen matkaa ja olinpaikkaa google mapsilla tai muulla vastaavalla? Ainakin tuolla Finnairin A330-ketjussa oli kuva, jossa näkyy koneen sijainti GM:ssä.. ?

 

Tästä ketjusta löytyy paljon lisätietoa. Tuo kuvankaappaus on todennäköisesti palvelusta http://radar.piopawlu.net/, johon pitää rekisteröityä.

[Olle Sälgmark 2]

Mistä löytyy kenttien maksut,laskeutuminen,navigation?

Etsin AIP-GEN 4.1 ja AIC/A ilman tulosta.

[Nils Rostedt 13]

eikö AIC A 1/2009 kelpaa? Nimi ei kyllä helpota löytämistä... 

[Olle Sälgmark 2]

eikö AIC A 1/2009 kelpaa? Nimi ei kyllä helpota löytämistä... 

 

Kiitos,nyt löyty tämä

https://ais.fi/ais/aica/A/A2009/A0012009.pdf

Aikamoinen teos.

[Eero Aho 0]

Miksi MD-80 sarjan koneiden peräsimessä  on pieni reikä juuressa?

[Jarmo Kempas 0]

MD80 (ja muiden DC9 sukuisten) koneiden ilmastointi saa ilmansa sivuvakaajan tyvessä olevasta aukosta.

 

jk

[Erkki Pulkkinen 0]

Kiitos,nyt löyty tämä

https://ais.fi/ais/aica/A/A2009/A0012009.pdf

Aikamoinen teos.

 

Jos joku yksityinen "pikkufirma" tekisi tämmöiset ehdot niin tuskin tarvitsisi toimittaa yhtään mitään.

Kannattaa lukea ajatuksella loppuun asti, takaan että jos ei ala hatuttaan niin lukijalla on silloin jotain vikana.