Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Mikko Mertanen 0]

Tuli mieleen skanneria kuunnellessa, että mitä mahtaa tarkoittaa kirjain lennonnumeron perässä, esim. "Finnair 665 Kilo" ?

Ja miksi mm. LH:n kutsut eivät muistuta lainkaan lennon numeroa, vaan ovat tyyliin "Lufthansa 8 Charlie Foxtrot" ?  ???

 

-Mikko

[Lasse Lehtonen 0]

Tuli mieleen skanneria kuunnellessa, että mitä mahtaa tarkoittaa kirjain lennonnumeron perässä, esim. "Finnair 665 Kilo" ?

Ja miksi mm. LH:n kutsut eivät muistuta lainkaan lennon numeroa, vaan ovat tyyliin "Lufthansa 8 Charlie Foxtrot" ?  ???

 

Se on keino erottautua radiopuhelinliikenteessä... Kuvittele olevasi vaikkapa Frankfurtin tutkalla ja sinulla on kymmenen konetta samaan aikaan alueella joiden kutsu on LH3XXX, siten että osa numeroista on vieläpä hyvin lähellä toisiaan (esim. LH3103 ja LH3130)... Väärinkäsityksen vaara kasvaa huomattavasti puolin ja toisin. Kirjain sinällään ei tarkoita mitään... Joillakin yhtiöillä siinä saattaa tosin olla joku logiikka mutta yleensä ei.

 

Lufthansan long-haul lennot ovat muuten ihan normaalia muotoa edelleen, esim. LH713...

 

Jos ajatellaan radiopuhelinliikennettä, niin henkilökohtaisesti mielestäni kutsun perässä neljä numeroa on kaikista kankein mahdollinen yhdistelmä.

 

- Lasse

[Mikko Mertanen 0]

Se on keino erottautua radiopuhelinliikenteessä... Kuvittele olevasi vaikkapa Frankfurtin tutkalla ja sinulla on kymmenen konetta samaan aikaan alueella joiden kutsu on LH3XXX, siten että osa numeroista on vieläpä hyvin lähellä toisiaan (esim. LH3103 ja LH3130)... Väärinkäsityksen vaara kasvaa huomattavasti puolin ja toisin. Kirjain sinällään ei tarkoita mitään... Joillakin yhtiöillä siinä saattaa tosin olla joku logiikka mutta yleensä ei.

 

Ok kiitos selvennyksestä.  8) Varmasti juuri näin, eli kirjainten käyttö nopeuttaa ja selventää radioliikennettä, lähinnä mietinkin että liittyykö siihen joku tietty funktio joka kuvaa ko. lennon statusta, lentosuunnitelmaa, lähestymis/nousureittiä tms...

 

-Mikko

[Lasse Lehtonen 0]

Ok kiitos selvennyksestä.  8) Varmasti juuri näin, eli kirjainten käyttö nopeuttaa ja selventää radioliikennettä, lähinnä mietinkin että liittyykö siihen joku tietty funktio joka kuvaa ko. lennon statusta, lentosuunnitelmaa, lähestymis/nousureittiä tms...

 

Mikäli logiikkaa joiltakin yhtiöiltä löytyy niin useimmiten se liittyy joko määräkentän tai kaupungin ensimmäiseen kirjaimeen... mutta poikkeuksiakin on jotta kaikki kirjaimet saadaan hyödynnettyä. 

 

- Lasse

[Guest haja]

Jonkinlaista logiikansiementä löytyy käsittääkseni Finncommin kutsuista viimeisen kirjaimen perusteella:

 

Juliet = Joensuu

Papa = Pori

Sierra = Seinäjoki

Kilo = Kuopio

 

(Korjatkaa joku jos kirjaimet meni väärin)

 

Voisin kuvitella, että ruuhka-aikoina helpottavat ainakin EFES:n työtä

 

 

 

[Harri Koskinen 290]

Kirjain sinällään ei tarkoita mitään... Joillakin yhtiöillä siinä saattaa tosin olla joku logiikka mutta yleensä ei.

 

Useilla yhtiöillä, ei kuitenkaan Finnairilla, suffiksi P (joka on sekä lennonnumerossa että radiokutsussa) tarkoittaa tyhjänä lennettävää siirtolentoa (positioning flight).

[Antti Laitala 0]

Tässäpä pari tyhmää kysymystä:

 

 

1) Mikä aiheuttaa nousun jälkeen sellaisen kongin äänen, samanlaisen kuin istuinvyönmerkkivalo sytttyy tai sammuu. Näitä "plim" ääniä kuuluu toisinaan myös koneen ollessa kentällä. Mitä ne oikein tarkoittavat?

2) Mihin lentoemännät oikein soittelee sillä sisäpuhelimella?

 

[Jani Salo 10]

Mikä muuten mahtaa olla tilanne/tuntemus heti nousun jälkeen, kun ollaan otettu ländärit sisään, niin vatsanpohjassa tuntuu kuin kone "tippuisi" pienen matkaa. Joka kerta ei tätä ole tuntunut mutta suurimmalla osalla lennoista kyllä, eikä vaikuta siihen missä päin konetta istuu. Ilmeisesti jotain tekemistä nousukulman pienennyksellä tms. ?

 

Jani

[Otto Nieminen 0]

Varmaankin pieni pienennys nousukulmassa (pystynopeudessa) kun noustaan läpi kiihdytyskorkeuden? Jos kone vaikka nousee ensin 3000 ft/min ja sen jälkeen pienentää sen 1500 ft/min, niin varmasti tuntuu pieni "pudotus".

[Risto Partanen 0]

Mikä muuten mahtaa olla tilanne/tuntemus heti nousun jälkeen, kun ollaan otettu ländärit sisään, niin vatsanpohjassa tuntuu kuin kone "tippuisi" pienen matkaa. Joka kerta ei tätä ole tuntunut mutta suurimmalla osalla lennoista kyllä, eikä vaikuta siihen missä päin konetta istuu. Ilmeisesti jotain tekemistä nousukulman pienennyksellä tms. ?

 

Liittynee moottorikierrosten ja nousukulman pienentymiseen sekä autopilottiin siirtymiseen. Esimerkiksi airbusseissa kone siirtyy tietyssä korkeudessa TO/GA tai FLEX modesta CLB modelle ja se pienentää moottoritehoja.

[Vieras]

1) Mikä aiheuttaa nousun jälkeen sellaisen kongin äänen, samanlaisen kuin istuinvyönmerkkivalo sytttyy tai sammuu. Näitä "plim" ääniä kuuluu toisinaan myös koneen ollessa kentällä. Mitä ne oikein tarkoittavat?

 

Kun teline otetaan sisään, ainakin Airbussin automatiikka ohjelmoinnista riippuen kilauttaa NO SMOKING -valoa, josta tuo ääni kuuluu. Noin siis yksinkertaisesti selitettynä.

 

Samantyyppisiä ääniä voi kuulua kun sisäpuhelin "soi", tai lentoemännän kutsunappia painetaan, joten näitä olet ehkäpä kuullut kentällä.

 

Vilkaisepas seuraavan kerran kun olet näköetäisyydellä kyökistä ja kuulet tuollaisen pimauksen, niin hetken päästä emo säntää puhelimeen.

 

 

2) Mihin lentoemännät oikein soittelee sillä sisäpuhelimella?

 

Ohjaamoon tai isommassa koneessa keskenään toiseen osaan konetta.

 

 

[Katja Korvola 0]

Tuli mieleeni että ensimmäinen etelänmatkani taittui tämäntyylisellä koneella;

http://www.airliners.net/photo/Kar-Air/Airbus-A300B4-203FF/1382702/&sid=0b7644587b0931d1c4ac216418adea04

 

Enkä muista muuta kuin että sellaiset nallenkuvat pyöri niissä suihkumoottoreiden keskiöissä...enkä taaskaan löytänyt kuin wikipediasta jotain yleistietoa moisista vempeleistä. Mihin ovat kadonneet, onko tuollaisia enää olemassakaan?

 

Muoks. Löysinpäs jotain juttua veljekset Karhumäestä. Olin vaan täysin unohtanut tuon näköiset koneet!

[Olli Hänninen 14]

Tuli mieleeni että ensimmäinen etelänmatkani taittui tämäntyylisellä koneella;

http://www.airliners.net/photo/Kar-Air/Airbus-A300B4-203FF/1382702/&sid=0b7644587b0931d1c4ac216418adea04

 

Enkä muista muuta kuin että sellaiset nallenkuvat pyöri niissä suihkumoottoreiden keskiöissä...enkä taaskaan löytänyt kuin wikipediasta jotain yleistietoa moisista vempeleistä. Mihin ovat kadonneet, onko tuollaisia enää olemassakaan?

 

Muoks. Löysinpäs jotain juttua veljekset Karhumäestä. Olin vaan täysin unohtanut tuon näköiset koneet!

Finnair liisasi nuo Airbus 300:set muistaakseni jollekin Brittiyhtiölle reilu 10 vuotta sitten. Myöhemmin tuo ko.yhtiö taisi myös ostaa ne(tai jokin muukin yhtiö). A300 oli myös Veljekset Karhumäen perustamassa Karair-yhtiön laivastossa lennättämässä Suomalaisia etelän maille 70-80-90-luvuilla. Finnair lensi niillä pitkälle lähes 90-luvun loppuun asti kunnes Boeing 757:t tulivat tilalle. Airbus A300 taisi olla maailman ensimmäinen kaksimoottorinen laajarunkokone. Kyllähän A300:lla lennellään vielä muualla maailmassa etenkin Etelä - ja Pohjois-Amerikassa.

[Guest johanvelo4]

Moi, ensimmäinen postaus kyseiselle foorumille.

 

Minulla on haaveena/suunnitteilla lentolupakirja ja yksimoottorinen lentokone jossain vaiheessa. Esimerkiksi Cessna 350 Corvalis vaikuttaa sopivalta.

 

Kysymys on nyt se, että kuinka paljon pienkoneen omistaminen maksaa?

 

Ostohinta ja polttoaine on selvä asia. Oletetaan että lentotunnit jäävät noin sataan vuodessa. Kuinka usein/hintavasti tuontyyppistä konetta huolletaan, entä paljonko säilytys maksaa esimerkiksi Malmin kentällä? Entä missä summissa liikutaan vakuutusmaksuissa ja mahdollisissa muissa kuluissa viranomaisille?

 

Kiitos jo etukäteen.

 

Johan 

[Jouni Laukkanen 55]

Moi, ensimmäinen postaus kyseiselle foorumille.

 

Minulla on haaveena/suunnitteilla lentolupakirja ja yksimoottorinen lentokone jossain vaiheessa. Esimerkiksi Cessna 350 Corvalis vaikuttaa sopivalta.

 

Kysymys on nyt se, että kuinka paljon pienkoneen omistaminen maksaa?

 

Ostohinta ja polttoaine on selvä asia. Oletetaan että lentotunnit jäävät noin sataan vuodessa. Kuinka usein/hintavasti tuontyyppistä konetta huolletaan, entä paljonko säilytys maksaa esimerkiksi Malmin kentällä? Entä missä summissa liikutaan vakuutusmaksuissa ja mahdollisissa muissa kuluissa viranomaisille?

 

Kiitos jo etukäteen.

 

Johan 

 

Viranomaismaksuista (Ilmailuhallinto) täältä:

http://www.ilmailuhallinto.fi/uutiset?id=48720

 

Vuosimaksu olisi tuon mukaan Cessna 350:lle 175€

 

Tämän lisäksi tulee tarkastusmaksu

a. ARC:n tekee osa M:n mukainen G+I -organisaatio, jolloin et maksa viranomaismaksuja.

 

b. Jos käytät konettasi vuosittain organisaatiolla, joka ei voi kirjoittaa ARC:ta, mutta sen suosituskirjeen, on ARC:n kirjoitusmaksu 100€.

 

c. Jos ARC-tarkastuksen tekee viranomainen (eikä osan M mukainen G+I -organisaatio) on lentokelpoisuuden tarkastusmaksu 400€ - näin siis korkeintaan kaksi vuotta peräkkäin, jos koneella on voimassa oleva ARC, joka on myönnetty ennen 28.9.2008.

 

Koneesi ei kuitenkaan kuulu tuohon tuohon c-ryhmään, koska maassa ei ole yhtään Cessna 350:stä, joten joudut teettämään ARC:n tai siihen tarvittavan tarkastuksen kohtien a ja b mukaisesti - viranomaismaksut niiden mukaan. Jos koneesi ei ole kuitenkaan millään G+I -organisaatiolla huollettavana, pääset pälkähästä valitsemalla viranomaisen suorittaman osan M mukaisen tarkastuksen, jolloin vuosihinta on 800€.

 

Lentokelpoisuustodistus 350€ (kertasuoritus)

Rekisteröimistodistus 150€ (kertasuoritus)

 

Ilmailuhallinnon muut maksulliset suoritteet löytyvät asetuksen liitteestä: http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5634.pdf

 

Liikennöintimaksut (jos lennät valvotuilla lentopaikoilla) myy Ilmailulaitos.

Jos ostat kausikortin (laskeutumis- ja pysäköintimaksut) koko vuodeksi, on kustannus muilla lentoasemilla kuin Vantaalla ja Malmilla

1337,28 € ja Malmilla 3343,36€

 

 

 

[Juha-Matti Lavonen 54]

Finnair liisasi nuo Airbus 300:set muistaakseni jollekin Brittiyhtiölle reilu 10 vuotta sitten. Myöhemmin tuo ko.yhtiö taisi myös ostaa ne(tai jokin muukin yhtiö).

OH-LAA nykyään EP-MDA Iran Airilla

ja

OH-LAB nykyään EP-MDB Iran Air Tourilla.

[Guest johanvelo4]

---

 

Kiitos vastauksesta. Tuli selväksi että uskomattomista summista ei puhuta.

 

 

Lisää kysymyksiä

 

1. Onnistuuko ulkomaille lentäminen yksityisellä koneella vaivattomasti ilman huikeita määriä byrokratiaa? Lähinnä Euroopan sisäisesti.

 

2. Onko olemassa foorumia jossa "saman katon alla" käsitellään eri konetyyppejä ja kokemuksia niistä? Monelle konetyypille on omat foorumit.

 

[Jouni Laukkanen 55]

Kiitos vastauksesta. Tuli selväksi että uskomattomista summista ei puhuta.

 

 

Lisää kysymyksiä

 

1. Onnistuuko ulkomaille lentäminen yksityisellä koneella vaivattomasti ilman huikeita määriä byrokratiaa? Lähinnä Euroopan sisäisesti.

 

2. Onko olemassa foorumia jossa "saman katon alla" käsitellään eri konetyyppejä ja kokemuksia niistä? Monelle konetyypille on omat foorumit.

 

 

Niin... huomaa että tuossa oli vain viranomaismaksut ja "pakolliset" liikennöintimaksut ilman hallitilaa. Sen lisäksi tulee huoltokustannukset, joihin uutena tekijänä tulee huolto-ohjelma ja sen ylläpitämisen kustannukset.

 

Tämän lisäksi vakuutusmaksut, jotka C350:lle voivat kaskon osalta olla melko suolaiset.

 

EU:n ja Schengen-sopimuksen sisällä ei kun antaa mennä vaan, ei tarvitse välittää tulli- ja passimuodollisuuksista. Jos maa on EU:n ulkopuolella, tulee mukaan tulli- ja Ei-Schengen -maan kohdalla maahantuloviranomaiset. Lisäksi täytyy tarkistaa, onko haluamallesi lentokentälle voimassa rajoituksia. Esimerkiksi Lontoon Heathrowille pääsy voi olla yleisilmailukoneella kohtuullisen vaikeaa (en tutkinut Iso-Britannian ilmailukäsikirjaa asian suhteen).

[Juha Paulavuo 21]

OH-LAA nykyään EP-MDA Iran Airilla

ja

OH-LAB nykyään EP-MDB Iran Air Tourilla.

 

Kumpikin kulkenut saman tien eli Air Scandicin ja turkkilaisyhtiöiden kautta Iraniin

[Guest johanvelo4]

---

 

Kiitos sinullekin vastauksesta.

 

Minkäkokoisista summista puhut kun sanot melko suolaiset? Kai suomessa vastaavia koneita löytyy?

 

Hehe, huomaan tosiaan olevani täysi aloittelija näissä piireissä

[Jouni Laukkanen 55]

Kiitos sinullekin vastauksesta.

 

Minkäkokoisista summista puhut kun sanot melko suolaiset? Kai suomessa vastaavia koneita löytyy?

 

Hehe, huomaan tosiaan olevani täysi aloittelija näissä piireissä

 

Joo, ole hyvä vaan, meiltä molemmilta.

 

En tiedä, kun en ole vakuutuksia sellaiseen koskaan ostanut, mutta arvioin että kyse on useammasta tuhannesta/vuosi. Oikeastaan on vain yksi vastaava kone. Cirrus SR22, OH-BRA.

 

Oman koneen, varsinkaan tuollaisen pelin omistaminen ei ole koskaan halpaa puuhaa.

 

Naapurifoorumilla lisää keskustelua aiheesta: http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=3004.0

[Olle Sälgmark 2]

Kiitos vastauksesta. Tuli selväksi että uskomattomista summista ei puhuta.

 

 

Lisää kysymyksiä

 

1. Onnistuuko ulkomaille lentäminen yksityisellä koneella vaivattomasti ilman huikeita määriä byrokratiaa? Lähinnä Euroopan sisäisesti.

 

 

Poikkeus on Romania,Bulkaria,elleivät "eilen" ole poistaneet vaatimuksia.

 

Lisäksi Kreikka vaatii joillekin kentille tilauksen parkkipaikalle kaksi vuorokautta aikaisemmin,esim Kofru.

 

Melko vaivatonta touhua muuten.....

[Katja Korvola 0]

Kiitos minunkin puolestani noiden "nallekoneiden" nykyhetkistä. 80 luvun lopussa matkusteltiin kyprokselle ja kreetalle noilla. Muistojen havinaa

 

Voiko mulla olla ihan väärä muistikuva että penkit olivat 3+4+3....oliko se niin iso vai kultaako aika muistot?

[Mikko Kartano 157]

Mikä muuten mahtaa olla tilanne/tuntemus heti nousun jälkeen, kun ollaan otettu ländärit sisään, niin vatsanpohjassa tuntuu kuin kone "tippuisi" pienen matkaa. Joka kerta ei tätä ole tuntunut mutta suurimmalla osalla lennoista kyllä, eikä vaikuta siihen missä päin konetta istuu. Ilmeisesti jotain tekemistä nousukulman pienennyksellä tms. ?

 

Itse sanoisin, että tuo tunne tulee laippojen/solakoitten sisäänotosta. Meinaan samoihin vatsanpohjafiiwiksiin pääsee ihan kotoisella Cessnallakin, kun ottaa lappua sisään ja lisää vetoa...

 

-m

 

[Ilkka Mäkelä 1 224]

 

1. Onnistuuko ulkomaille lentäminen yksityisellä koneella vaivattomasti ilman huikeita määriä byrokratiaa? Lähinnä Euroopan sisäisesti.

 

 

Pohjoismaissa on tullut lennettyä pohjalta "lentosuunnitelma jätetään sisään ja menoksi" ja mahdolliset laskeutumis-, pysäköinti- sekä liikennöintimaksut tulevat laskulla jälkikäteen (jos ylipäänsä tulevat) ja polttoaineostot luottokortilla -> lasku postissa jälkikäteen. Kaikissa Euroopan maissa näin ei kuitenkaan taida olla, vaan laskeutumis- ym. maksuja joutuu maksamaan paikan päällä ennen lähtöä, joko kortilla tai käteisellä. Mutta ei näihin muodollisuuksiin liikaa aikaa mene.

 

Laskeutumismaksut Keski-Euroopassa voivat toisaalta olla melko suolaiset. Kotimaassa voit ostaa kausikortin, mikä taas ulkomailla ei kannata, jos olet vain "läpikulkumatkalla".