Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Atso Iivarinen 0]

Paljonko on kulutus per 100km/nuppi vaikka A320 tai B747 jos oletetaan että on täyspoka päällä. Normi olosuhteet?

Ennen kuin alan väittelemään toisella palstalla, heh.

 

Lomalentoversiossa olevan B737-800:n kulutus tässä eräänä päivänä 2,15L/100km/pax

[Antti Salo 19]

Kyllähän sää sen kuiteski tiedät. Et vaan sano ääneen Syy on vakavahenkisen huhun mukaan siinä, että kun otetaan o, r, s, t ja u ja vaihdetaan niistä keskimmäisten järjestystä, saadaan 757-projektikipparin ja sittemmin ryhmäpäällikön lempinimi aikaan.

-A-

Haha, enpä ole kuullut tuota aiemmin, mutta teoria tuokin.

 

Yksi syy saattaa myös olla, että LBP ja LPB lausutaan molemmat Suomeksi "ällpeepee" (vrt. "älläkspee ja ällpeeäks"). Tällaisten sekaannusten välttämiseksihän on keksitty foneettiset aakkoset, mutta valitettavasti niitäkään eivät läheskään kaikki lentoasemalla työskentelevät käytä tai osaa.

 

Mutta täähän on vaan mun teoria.

[Jaakko Kuusisto 3]

Tai OH-CCO, Hippikone?

 

OH-CCC se oli .

[Nils Rostedt 13]

Vieläkös OH-NTL ja OH-CTL molemmat pörräävät aktiivisesti Malmin ilmatilassa, kuinka niiden kanssa on radioliikenteessä toimittu?

[Juha Lampi 280]

Vieläkös OH-NTL ja OH-CTL molemmat pörräävät aktiivisesti Malmin ilmatilassa, kuinka niiden kanssa on radioliikenteessä toimittu?

 

Kuultu on muutamman kerran tornin suusta:"...kutsusi on Charlie-Tango-HotelLima..."

[Jaakko Kuusisto 3]

Hotel 

[Juha Lampi 280]

...Lima 

 

On sitä Hotellijuttujakin kuultu, mutta eivät liity tähän)

[Hannu Örn 7]

Kuinka viksuja autopilotteja nykyisissä matkustajakoneissa on? Osaavatko ne esimerkiksi lentää ohjelmoitua reittiä pitkin, vai pitääkö lentäjän joka käännöksessä ruuvata koneeseen uusi suunta-asetus?

[Olli Hänninen 14]

Kuinka viksuja autopilotteja nykyisissä matkustajakoneissa on? Osaavatko ne esimerkiksi lentää ohjelmoitua reittiä pitkin, vai pitääkö lentäjän joka käännöksessä ruuvata koneeseen uusi suunta-asetus?

Nykyisten matkustajakoneiden autopilotit keskustelevat fms:n(flight management system) kanssa. Fms:ään ohjelmoidaan esimerkiksi reitti,nousunopeudet matkalentokorkeuksiin, matkalentonopeudet yms. ja autopilotista valitaan sitten tarvittavat moodit päälle. Nav-moodi seuraa fms:ään ohjelmoitua reittiä ja lentää sen pilottien koskematta mihinkään. Korkeuksista pitää tietysti huolehtia. Fms voidaan myös laittaa huolehtimaan tehoasetuksista. Autopilotissa pitää tietysti olla autokaasu päällä ensin tätä. Autopilotit ovat siis aika fiksuja, ils-lähestyminen ym. lähestymismenetelmät voidaan myös lentää täysin autopilotilla.

 

[Olle Sälgmark 2]

Tähän voisin sanoa että täällä on useassa pikkukoneessa autopilot kytketty GPS:ään ja lentää reitin minkä laitat GPS:ään.

Toiset hoitaa myös korkeuden,puhumattakaan että lentää automaattisesti SID ja STAR menetelmät .........

 

Taitaa olla näin myös suomalaisissa koneissa

 

Tylsää lentämistä.

[Jarmo Kempas 0]

FMS laskee myös optimikorkeuden.

 

A380 koneessa on myös hyväksytty TCAS/autopilotti mode, jossa AP tekee TCAS määräämät väistöt.

 

jk

[Jaakko Kuusisto 3]

FMS laskee myös optimikorkeuden.

 

A380 koneessa on myös hyväksytty TCAS/autopilotti mode, jossa AP tekee TCAS määräämät väistöt.

 

jk

 

Pakko, koska 380 on niiiin iso että siihen vois osuakkin.

[Sami Puro 602]

http://bits.me.berkeley.edu/me39c/Spring97/Projects/b777/foldwing.html

http://www.kls2.com/cgi-bin/arcfetch?db=sci.aeronautics.airliners&id=%3Cairliners.2001.30@ditka.chicago.com%3E

[Jouni Laukkanen 55]

 

Muutama poiminta linkeistä, jos joku ei jaksa niitä kokonaan lukea. Ensimmäisellä ja viimeisellä lainauksella on siis joku yhteys?

 

Onks siinä jotakin sellaista mitä et ymmärrä?

[Jouni Laukkanen 55]

Okei, siinä oli siis jotain tekemistä tuolla keskimmäiselläkin lainauksella.

 

Ymmärsin näin, että 777:ssa on kaikissa rakenteellinen valmius muuttaa siivenkärki taittuvaksi jos tarvetta ilmenee. Sellainen siipi, jossa on taitettava kärki, on rakennettu, mutta sitä ei mitä ilmeisimmin ole koskaan asennettu lentävään koneeseen.

 

Koska taittuva osa oli suunniteltu kuivaksi, hyödynnetään sitä kiinteissä siivissä niin, että se onkin muutettu märäksi ja sitä käytetään pitkänmatkan versiossa. Noista 777:n eri versioista ei ole koskaan ollut kiinnostusta selvittää mitä niitä on, joten onko kyse LR-versiosta, en osaa sanoa (En varmaan tunnistaisi koko konetta jos sellainen vastaan tulisi).

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Mutta sitten jää kysymys, voiko sen pitkänmatkan version siiven vieläkin muuttaa taitettavaksi?  Kun se on kerran jo (se tila) hyödynnetty polttoaineelle?

 

 

Jo tuossa ensimmäisessä lainauksessa annetaan ymmärtää, että (kaikki) siivet ovat muutettavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siipi voidaan katkaista tietystä kohtaa ja että saranointia varten olisi siivessä valmiiksi riittävästi materiaalia, yleensä pinta- ja uumalevyissä. Märkä siipi ei teknisesti vaadi rakennemuutoksia lujuuden parantamiseksi, koska se pienentää lennossa siipeen vaikuttavia kuormia. Lähinnä tiivistys, loiskelevyt, lämmitys, putkistot, siirtopumput tulevat siihen lisäksi.

 

Voin vain olettaa, että taitettavuuden myötä säiliö poistetaan käytöstä.

[Pirkka Mattila 1]

Tässä foorumissa ja säikeessä tähän on varmasti jo vastattu, mutta kun tämä säie on kilometrin pitkä (printattuna ainakin) ja foorumin hakutoiminto on hieman köyhähkö, niin en useista yrityksistä huolimatta onnistunut vastausta löytämään eli

 

Miksi matkustajakoneissa valot himmennetään matkustamon puolella (aina?) nousun ja laskun ajaksi?

[Ville Kokkonen 0]

Tässä foorumissa ja säikeessä tähän on varmasti jo vastattu, mutta kun tämä säie on kilometrin pitkä (printattuna ainakin) ja foorumin hakutoiminto on hieman köyhähkö, niin en useista yrityksistä huolimatta onnistunut vastausta löytämään eli

 

Miksi matkustajakoneissa valot himmennetään matkustamon puolella (aina?) nousun ja laskun ajaksi?

 

Jotta mahdollisessa evakuoimistilanteessa silmät olisivat jo tottuneet ulkona vallitsevaan hämärään / valoon.

 

Ville

[Kimmo Huoviala 1]

Niin, sitä samaa valmistautumista kuin miksi emoilla on hanskat kädessä lähdössä ja laskussa. Turvallista matkaa..

[Pekka Raninen 0]

kun otetaan o, r, s, t ja u ja vaihdetaan niistä keskimmäisten järjestystä, saadaan 757-projektikipparin ja sittemmin ryhmäpäällikön lempinimi aikaan.

 

Tyhmä kysymys tämäkin: miten viidestä kirjaimesta voidaan löytää keskimmäiSET? (vrt. mediaani)

 

PR

 

 

[Elias Lohilahti 0]

Tyhmä kysymys tämäkin: miten viidestä kirjaimesta voidaan löytää keskimmäiSET? (vrt. mediaani)

 

PR

 

 

 

Kolme keskimmäistä? ??? Monikossa täytyy puhua, oli kyseessä kaksi tai kolme.

[Timo Kaskinen 1]

Mitä nyt noissa matkustamolehdissä lukee, sellaset 3.5-4.5 l/100km on muistikuvani.

 

Kesällä lensin LH:n 747-400 koneella Frankfurt-Newark välin. Kentällä pienen viivästyksen vuoksi odotellessamme kapteeni kertoi konetyypistä joitakin tietoja. Olin (huonon) saksankielen tuntemuksellani kuulevani kulutuksen olevat matkanopeudella 1 litra/moottori/sekunti.

[Pertti Ruismäki 0]

Mitkä tekijät ohjaavat valitsemaan potkurinlapojen lukumäärän?

 

Pikkukoneissa ja entisaikojen puupotkurisissa pärjätään kahdella, kolmilapainen oli valtavirtaa isoissa mäntämoottorikoneissa ja nykyään ovat muodissa 7- ja 8-lapaiset?

[Jaakko Kuusisto 3]

Mitkä tekijät ohjaavat valitsemaan potkurinlapojen lukumäärän?

 

Pikkukoneissa ja entisaikojen puupotkurisissa pärjätään kahdella, kolmilapainen oli valtavirtaa isoissa mäntämoottorikoneissa ja nykyään ovat muodissa 7- ja 8-lapaiset?

 

Eräs tärkein tekijä on lavan kärjen nopeus, joka ei saa ylittää äänen-nopeutta.

Mitä enemmän lapoja on, niin voidaan käyttää sitä suurempia lapakulmia ja saada siten vääntöä peliin, kierroslukua lisäämättä. 

[Pertti Ruismäki 0]

Eräs tärkein tekijä on lavan kärjen nopeus, joka ei saa ylittää äänen-nopeutta.

 

Eikös tämä säätele lähinnä lavan pituutta eikä niiden lukumäärää?

 

Mitä enemmän lapoja on, niin voidaan käyttää sitä suurempia lapakulmia ja saada siten vääntöä peliin, kierroslukua lisäämättä. 

 

Ymmärsinkö oikein, että lisäämällä lapoja saadaan sama lapapinta-ala lyhyemmillä lavoilla ja siten pienemmällä kärjen kehänopeudella?