Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Antton Rintala 0]

Eräs tärkein tekijä on lavan kärjen nopeus, joka ei saa ylittää äänen-nopeutta.

 

 

Miksei? 

[Ari Aho 62]

Miksei? 

 

Hyötysuhde romahtaa - yliääniaerodynamiikka vaatii erilaiset profiilit.

[Samuli Sorvakko 1]

Hyötysuhde romahtaa - yliääniaerodynamiikka vaatii erilaiset profiilit.

 

Ja melu kasvaa N:nteen potenssiin.  Tätä(kin) on ilmailussa toki kokeiltu, amerikkalaisten koekone XF-84H Thunderscreechistä mainitaan Wikipediassa esimerkiksi seuraavaa:

 

"Unlike standard propellers which turn at subsonic speeds, the outer 24–30 inches of the blades on the XF-84H's propeller traveled faster than the speed of sound even at idle thrust, producing a continuous visible sonic boom that radiated laterally from the propellers for hundreds of yards and was reportedly strong enough to knock a man down.[7] Coupled with the already considerable noise from the sub-sonic aspect of the propeller and the dual jet turbines, the aircraft was notorious for inducing severe nausea and headaches among ground crews."

 

Mielenkiintoinen kone tuokin mutta lienee vain hyvä että jäi kokeiluasteelle..

 

/Samuli

[Arttu Pulkkinen 0]

Kysyisin, että onko tää tilanne aito ja missä tapahtunut? Oon pariin kertaan törmännyt tähän kuvaan netissä:

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Mikko Maliniemi 5]

Kysyisin, että onko tää tilanne aito ja missä tapahtunut? Oon pariin kertaan törmännyt tähän kuvaan netissä:

 

Parin minuutin googlauksella löytyi pari vihjettä...

 

http://jetphotos.net/viewphoto.php?id=364388&nseq=3

 

http://jetphotos.net/viewphoto.php?id=350087&nseq=6

 

...joiden avulla pääsi jäljille ja vastaus kysymykseesi lienee selvä:

 

http://www.flightglobal.com/articles/2004/08/24/186452/a320-left-blowing-in-the-wind.html

[Aki Salmela 0]

Norjalaisen halpalentoyhtiö Norwegianin reittiverkosto alkaa olla jo varsin kattava Euroopassa ja lentää jopa Dubaihin.

 

Onko ajatuksia miksei rajanaapurin jatkuvasti kasvavalla halpalentoyhtiöllä ole yhtään kohdetta Suomessa? Markkinoita luulisi löytyvän vähintään OSL-HEL -reitille ja sitä kautta muualle Eurooppaan.

[Taneli Lukkarinen 0]

Norjalaisen halpalentoyhtiö Norwegianin reittiverkosto alkaa olla jo varsin kattava Euroopassa ja lentää jopa Dubaihin.

 

Onko ajatuksia miksei rajanaapurin jatkuvasti kasvavalla halpalentoyhtiöllä ole yhtään kohdetta Suomessa? Markkinoita luulisi löytyvän vähintään OSL-HEL -reitille ja sitä kautta muualle Eurooppaan.

Finnair omistaa 5%. Ei halua vievän markkinoitaan.

[Seppo Kolehmainen 1 836]

Optimisti näkee asian toisin. Sillä viidellä prosentilla voisi myös saada aikaan tehokkaan läntisen syöttöverkoston Helsinkiin ja Helsingistä.

 

Seppo

[Jere Tolonen 0]

Monissa matkustajakoneissa on sellaiset punaiset nelikulmion kulmat rungossa, kuten tässä:  http://www.airliners.net/photo/Blue1/BAE-Systems-Avro/1609189/L/ Tässä taka- ja etupuolen ikkunoissa. Miksi?

[Ville Hietanen 0]

Monissa matkustajakoneissa on sellaiset punaiset nelikulmion kulmat rungossa, kuten tässä:  http://www.airliners.net/photo/Blue1/BAE-Systems-Avro/1609189/L/ Tässä taka- ja etupuolen ikkunoissa. Miksi?

 

Se on ns. sisään murtaustumiskohta. Eli onnettomuuden sattuessa pelastajille valmiiksi merkitty turvallinen ja helppo kohta, josta pystyy leikkaamaan rungon auki. Kaikissa koneissahan nuo merkinnät eivät ole ikkunan ympärillä.

[Jere Tolonen 0]

airBalticilla lento Oulu-Turku-Oulu varattuna, eikä isoäidilläni henkilökorttia, ainoastaan kuvallinen Kelakortti. Kelpaako, vaiko onko passinhaku aiheellinen?

[Mikko Tuomi 431]

Kelvannee. Mä olen kerran lentänyt Amsterdamiin pelkällä ajokortilla. Siitä tosin tuli huomautus gatella mutta kotimaan sisällä pitäisi voida lentää kunhan on henkilöllisyystodistus.

 

[Jere Tolonen 0]

Kelvannee. Mä olen kerran lentänyt Amsterdamiin pelkällä ajokortilla. Siitä tosin tuli huomautus gatella mutta kotimaan sisällä pitäisi voida lentää kunhan on henkilöllisyystodistus.

 

 

Mutta Kuvallinen kelakortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus, Finnair sen huolii, mutta ei esim. Alko. Kyselyä lähetetty, saa nähä mitenkäy. Miten pääsit muuten takas damista?

[Mikko Tuomi 431]

Mutta Kuvallinen kelakortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus, Finnair sen huolii, mutta ei esim. Alko. Kyselyä lähetetty, saa nähä mitenkäy. Miten pääsit muuten takas damista?

 

Paluumatkalla näytin samaa ajokorttia ja sanoin "Good afternoon".

 

[Mikko Raatikainen 0]

Kysymys, joka on aiheuttanut kiistelyä.

 

Lennät kiintopotkurilla (lapakulmat pysyvät vakiona) varustetulla koneella. Korkeus, nopeus ja koneen asento pysyvät samoina. Vähennät potkurin pyörintänoputta, eli kierroksia.

Muuttuuko tällöin potkurin lavan kohtauskulma?  ???

 

Käytännössä mahdotonta, koska koneen asento, nopeus ja korkeus muuttuvat varmasti tehoja pienennettäessä, mutta kuinkas paperilla?

Jos otetaan juuri se hetki, kun potkurin pyörintänopeus on pienentynyt, mutta kaikki muut arvot pysyvät samoina?

[Erkki Pulkkinen 0]

Kysymys, joka on aiheuttanut kiistelyä.

 

Lennät kiintopotkurilla (lapakulmat pysyvät vakiona) varustetulla koneella. Korkeus, nopeus ja koneen asento pysyvät samoina. Vähennät potkurin pyörintänoputta, eli kierroksia.

Muuttuuko tällöin potkurin lavan kohtauskulma?  ???

 

Käytännössä mahdotonta, koska koneen asento, nopeus ja korkeus muuttuvat varmasti tehoja pienennettäessä, mutta kuinkas paperilla?

Jos otetaan juuri se hetki, kun potkurin pyörintänopeus on pienentynyt, mutta kaikki muut arvot pysyvät samoina?

 

 

Se hetki:

Muuttuu, esimerkiksi jos vedät tyhjäkäynnille, muuttuu kohtauskulma kokonaan toisen kätiseksi.

 

Sen hetken jälkeen:

Vaatii melko monen asian laskentaa, koska kaikki parametrit muuttuvat, helpoin vain kokeilla, väitän että muuttuu ja se mihin päin ja kuinka paljon muuttuu riippuu sitten ihan kaikesta.

[Juha Lampi 280]

Totta, tilanne muuttuu hetkellisesti yhtäälle ja sitten vähän pysyvämmin toisaalle. Ensin potkuri jarruttaa vauhtia, mutta sitten - ellei trimmiin kosketa - ilmanopeus palaa liki entisekseen, mutta korkeus alkaa pudota. Tehoilla siis ohjataan korkeutta eikä nopeutta.

 

Tästä sitten alkakoon akateeminen väittely

[Mikko Kosonen 0]

Jees, muuttuuhan se, koska potkurin lavan kohtauskulma riippuu sen pyörimisnopeudesta, koneen nopeudesta ja ilmavirran tulosuunnasta potkurin akseliin nähden (eli tavallaan potkurin akselin kohtauskulmasta). Kaksi nopeusvektoria siis. Niiden summa antaa potkurin lavan kokeman virtauksen suunnan.

[Elias Lohilahti 0]

Mikäs kyttyrä tuossa Baboon empun katolla on?

 

http://www.jetphotos.net/viewphoto.php?id=6724534

 

Vertailukohteena finski:

 

http://www.jetphotos.net/viewphoto.php?id=6714786

 

BTW: Ihan nätti kuva Baboosta ja liverykin ihan kiva. 8)

[Keijo Räsänen 0]

Mikäs kyttyrä tuossa Baboon empun katolla on?

 

Taitaa olla satelliittipuhelinjärjestelmän antenni.

[Seppo Kolehmainen 1 836]

Vielä täydennystä Mikon (Raatikainen) potkurikysymykseen, johon  Erkki, Juha ja Mikko (Kosonen) jo ansiokkaasti vastasivat. Pyrin yksinkertaistamaan asian parhaan kykyni mukaan. Potkurin toiminta on helpointa ymmärtää, kun tarkastelee yhtä lavan poikkileikkausta kerrallaan. Lapakulma ja kehänopeus (eli kierrosluku) yhdessä muodostavat teoreettisen eteenpäin kulkevan "uran" ilmaan (eli potkurin nousun). Tätä potkurin lavan poikkileikkauksen teoreettista "uraa" verrataan sitten todellisen etenemisen muodostamaan uraan. Totuushan on se, että vakionopeuksisessa vaakalennossa ko. poikkileikkaus etenee aina vähemmän kuin sen teoreettisen nousun mukaan pitäisi edetä. Toisin sanoen potkuri pyöriessään ja vetäessään konetta perässään ei ole ilman suhteen kuin hammasratas vaan se luistaa. Tämä luisto on se kohtauskulma.

 

Kun kierroslukua vähennetään, niin tämän saman poikkileikkauksen eteenpäin menevä teoreettinen ura kulkeekin nyt ilmassa lyhyemmän matkan kuin edellä. Kun lentokoneen nopeus ei kuitenkaan hiljene yhtä nopeasti, käykin niin, että lentokone etenee nopeammin kuin tämän poikkileikauksen pitäisi edetä tässä uudessa tilanteessa. Luisto onkin nyt toiseen suuntaan eli ilmavirta pyrkii pyörittämään potkuria. Tämä tarkoittaa sitä, että kohtauskulmaa muodostuu poikkileikkauksen toiselle puolelle kuin ensiksimainitussa tapauksessa. Potkuri on ikäänkuin "selkälennossa" ja jarruttaa lentokoneen etenemistä.

 

Seppo

 

Ps. Toivoisin enemmän nuoria aerodynamiikan osaajia vastaamaan

       

 

[Juha Lampi 280]

Kun kierroslukua vähennetään, niin tämän saman poikkileikkauksen eteenpäin menevä teoreettinen ura kulkeekin nyt ilmassa lyhyemmän matkan kuin edellä. Kun lentokoneen nopeus ei kuitenkaan hiljene yhtä nopeasti, käykin niin, että lentokone etenee nopeammin kuin tämän poikkileikauksen pitäisi edetä tässä uudessa tilanteessa. Luisto onkin nyt toiseen suuntaan eli ilmavirta pyrkii pyörittämään potkuria. Tämä tarkoittaa sitä, että kohtauskulmaa muodostuu poikkileikkauksen toiselle puolelle kuin ensiksimainitussa tapauksessa. Potkuri on ikäänkuin "selkälennossa" ja jarruttaa lentokoneen etenemistä.

 

Todella!

 

Ja tähän lisättäköön vanha vertaus, että "tuulimyllynä" jarruttava potkuri on kuin potkurinkehän kokoinen pyöreä tarjotin poikittain ilmavirrassa = todella tehokas jarru. Siksi moottorihäiriötilanteissa onkin kiitollista pystyä kääntämään (säätö)potkurin lavat "terä edellä vastatuuleen"...

 

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Todella!

 

Ja tähän lisättäköön vanha vertaus, että "tuulimyllynä" jarruttava potkuri on kuin potkurinkehän kokoinen pyöreä tarjotin poikittain ilmavirrassa = todella tehokas jarru. Siksi moottorihäiriötilanteissa onkin kiitollista pystyä kääntämään (säätö)potkurin lavat "terä edellä vastatuuleen"...

 

 

Tuota voi kokeilla kiintopotkurilla kun hidastaa että propello stoppaa niin huomaa eron. Tämä ei ole kehotus/yllytys, joten älkää kokeilko, en halua että joku voisi spekuloida että tuon pulkkisen takia se meni mäkeen.

 

Kuvittelu on turvallisempaa, joten..

Jos kuvitellaan kopterin "putoavan taivaalta" pääroottori pysähtyneenä ja verrataan sitä autorotaatio-tilanteeseen niin mahtaa olla melkonen ero pystynopeudessa alaspäin.

Kun propello tai rööttöri on kuitenkin siiven kaltainen "väärin asennettu kappale" (ainakin purjelentäjien mielestä) niin voidaan kuvitella kiinteäsiipisten kuskien ajatukseen paremmin sopivana että lentokone "tippuisi taivaalta" normaalissa lentoasennossa suoraan alaspäin ilman eteenpäin vievää nopeutta (tai lattakierrettä) mahtaisi variometri näyttää melko rajuja lukemia verrattuna normaaliin liukuun ilman tehoja parhaan liitosuhteen nopeudella.

[Guest Pinkkari]

Mitenkäs noiden matkustajakoneiden tankkaukset hoidetaan esim Finnairin Helsinki-Kuusamo-Kajaani-Helsinki lenkillä? Tankataanko konetta joka kentällä seuraavaa väliä varten vai otetaanko Helsingistä ainetta sitten enemmän mukaan?

[Jyri Karhumäki 0]

Asiahan jo selvitettin moneen kertaan mutta tässä vielä pari havainnollistavaa kuvaa potkurin lavan kohtauskulmaan liittyen.

 

Lennät kiintopotkurilla (lapakulmat pysyvät vakiona) varustetulla koneella. Korkeus, nopeus ja koneen asento pysyvät samoina.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Vähennät potkurin pyörintänoputta, eli kierroksia.

 

Jos vähentää kierroslukua ja piirtää vektorit uudelleen niin selviää että.. 

 

[ attachment removed / expired ]

 

.. Kohtauskulma on pienempi kuin se oli aiemmin.