Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Jaakko Kuusisto 3]

..ja kun kierroslukua pienentää riittävästi, menee kohtauskulma negatiiviseksi ja potkuri jarruttaa

[Olli Hänninen 14]

Mitenkäs noiden matkustajakoneiden tankkaukset hoidetaan esim Finnairin Helsinki-Kuusamo-Kajaani-Helsinki lenkillä? Tankataanko konetta joka kentällä seuraavaa väliä varten vai otetaanko Helsingistä ainetta sitten enemmän mukaan?

Helsingistä otetaan ainetta sen verran mukaan, että riittää meno -ja paluulennoille, sekä reserviä mahdollisissa odotuskuvioissa lentämiseen ja mahd.varakentälle pääsyyn ja sen läheisyydessä odotuskuviossa lentämiseen. Ei kannata joka kentällä tankata lyhyillä -ja keskipitkillä matkoilla, näin saadaan kääntöajatkin mahdollisimman lyhyiksi.

[Eero Aitamaa 0]

Millä lentokentillä tällaisia lumen/jäänsulatuskoneita käytössä ?

Mitkä konetyypit voivat operoida liukkaalta/-lle kiitotieltä/-lle ja mitkä eivät ?

Vai riippuuko se kiitotien pituudesta ?

 

Keskustelua täällä:

http://www.tiede.fi/keskustelut/tekniikka-ja-energia-f1/mika-laite-t43135.html

[Juha Paulavuo 21]

Taitaa olla kuva itäisestä naapurista, autoista päätellen.

[Eero Aitamaa 0]

On se itänaapurista. Oikeastaan tavoittelin kysymykselläni sitä, että miten liukkaus vaikuttaa esim laskeutumiseen matkustajakoneella.

[Otto Nieminen 0]

Useista vehkeistä löytyy ns. antiskid (liekö taas jokin eri termi busseissa), joka toimii samantapaisesti kuin autoissa käytettävät lukkiutumattomat jarrut, säännöstellen jarrujen voimankäyttöä siten etteivät renkaat lukkiudu. Joidenkin kenttien baanat on päällystetty antiskidkerroksella, joka lisännee kitkan määrää baanan pinnassa. Jälkimmäisen tarkoista toimintaperiaatteista en ole varma, joten asiantunteva valaiskoon. Liukkaalle baanalle tullaan yleensä mahd. suurella autobrake-asetuksella (jarrutusteho maksimoitu antiskidin säännöstellessä) ja tarvittaessa suurella laippa-asetuksella lähestymis- ja kosketusnopeuden minimoimiseksi.

737NGn manuaalissa kerrotaan myös terveisiä Boeingilta, notta laskuja "pooria" huonomman jarrutustehon vallitessa tulisi, hätätapauksia lukuunottamatta, välttää.

[Olli Hänninen 14]

Tämä kysymys on ollut varmasti aikaisemminkin, mutta miksi DC-9:n ohjaamossa luki/lukee punaisella pohjalla valkoinen teksti jotenkin näin: landing flaps 50' prohibited except for emergency. Miksi on näin, miksei yseissä saanut käyttää täysiä lappuja muuten kuin hätätilanteessa?

 

[Jarmo Kempas 0]

Yseihin jälkiasennettiin moottorimelua vaimentava asennussarja. Asennuksen yhteydessä moottoreiden pituus kasvoi niin paljon että suurilla laipoilla ja suurilla kohtauskulmilla korkeusperäsin oli vaarassa sakata erityisesti jäätävissä olosuhteissa. Siksi maksimilaipat kiellettiin. Kiellon yhteydessä myös laippavipuun tuli erityinen lukko, joka esti max laippojen tahattoman valinnan.

 

jk

[Mikko Kosonen 0]

Yseihin jälkiasennettiin moottorimelua vaimentava asennussarja. Asennuksen yhteydessä moottoreiden pituus kasvoi niin paljon että suurilla laipoilla ja suurilla kohtauskulmilla korkeusperäsin oli vaarassa sakata erityisesti jäätävissä olosuhteissa. Siksi maksimilaipat kiellettiin. Kiellon yhteydessä myös laippavipuun tuli erityinen lukko, joka esti max laippojen tahattoman valinnan.

 

jk

 

Kyseessä oli myös nimenomaan tuo melu. Kone ei olisi mennyt Stage 3 -vaatimuksista läpi lähestymismelun osalta edes hushkittauksen jälkeen, jos lähestymisessä olisi käytetty täysiä laippoja, ja siten suurempaa tehoasetusta (+lisääntynyt aerodynaaminen melu). Tämä oli käsittääkseni se ensisijainen syy kieltää normaalitoiminnassa täydet laipat.

[Jarmo Kempas 0]

Näitä pyrstön ohjattavuusongelmia jäätävissä oloissa oli myös MD87 koneissa, jonka moottorin etupää oli ysin perusmoottoria pidempi ja paksumpi. Sen siiven jättöreunan, moottori ja peräsinten etäisyydet ovat suunnilleen D95 konetta vastaavia. MD87 pyrstön jäänehkäisy oli kahdennettu pidempirunkoisiin koneisiin verrattuna ja koneela oli laipparajoitus samalla lailla kuin D95 koneella hust kit -asennuksen jälkeen.

 

jk

 

 

 

 

[Ilari Uotila 27]

Tuosta kiitotien liukkaudesta, millaiset määräykset on asvaltin ominaisuuksille? Muistelen että joskus noin parikymmentä vuotta sitten Joensuussa piti kiitotie jyrsiä kaheammaksi kun asvaltti osoittautui sadekelillä liian liukkaaksi.

 

Ja nuo kuvan keskipakoisahtimelliset Klimovit (ja RR Nenet) muistuttavat Dyson-pölynimurin sisuksia... niissä erotellaan ilma ja p***a keskipakoisvoimalla.

[Arne Wallen 72]

Muistelisin että Moskovan kentällä olisi aikanaan ollut kuormaauton rungolla Mig 15 tms.Muistankohan oikein.

[Eero Aitamaa 0]

Siitä liukkaudesta vielä, että minulla on sellainen muistikuva vuoden takaa joulun tienoilta, että British Airwaysin kapteeni kieltäytyi lentämästä muistaakseni Kittilään (tai Rovaniemelle), koska piti kentän olosuhteita sellaisina, ettei sinne voinut laskeutua. Finski lensi sinne kuitenkin eikä Finskin kapteeni pitänyt kentän olosuhteita mitenkään poikkeuksellisina.

 

Onko eri lentoyhtiöillä erilaisia vaatimuksia kiitotien kitkan suhteen ?

[Seppo Kolehmainen 1 836]

Kyllä muistat Arne oikein, eikä vain Moskovassa vaan monella muullakin itäisellä kentällä missä kerosiini on halpaa. Mutta tämän lisäksi vastaavia vempeleitä oli myös Pariisissa Orlyn kentän yhden kiitoradan alkupäässä maahan kiinnitettyinä. Niiden tehtävänä  oli puhaltaa lämmintä ilmaa kiitoradan kynnykselle tarkoituksena, että sumu hälvenisi sen verran, että koneet saisivat minimissä riittävästi näkyvyyttä pystyäkseen laskeutumaan.  

 

Seppo

[Arne Wallen 72]

Hyvä Seppo, en siis vielä ole aivan pihalla, vähän ulkona mutta se sallittakoon.

Ikävä etten tuolloin omistanut kameraa, vai oliko niin ettei niillä kentillä sitten kuvailtu lainkaan jos kotiin teki mieli.

[Mikko Maliniemi 5]

Siitä liukkaudesta vielä, että minulla on sellainen muistikuva vuoden takaa joulun tienoilta, että British Airwaysin kapteeni kieltäytyi lentämästä muistaakseni Kittilään (tai Rovaniemelle), koska piti kentän olosuhteita sellaisina, ettei sinne voinut laskeutua. Finski lensi sinne kuitenkin eikä Finskin kapteeni pitänyt kentän olosuhteita mitenkään poikkeuksellisina.

 

Onko eri lentoyhtiöillä erilaisia vaatimuksia kiitotien kitkan suhteen ?

 

Varmaan ehkä on jotain yhtiökohtaisiakin eroja, mutta ehkä suurempi vaikutus on konetyypillä. Eipä ole montaakaan viikkoa, kun FinnCommin lento ei voinut laskeentua Rissalaan huonon kitkakerroin+sivutuulikomponentti-yhdistelmän takia. Oli käynyt kerran yrittämässä, mutta ilman onnea. Kuitenkin Blue1 heti perään oli päässyt alas. FC meni sitten Pirkkalaan. Ilmeisesti siis tuossa tuo tuulikitkayhdistelmä on ollut liian kova ATR:lle, mutta ei vielä Avrolle...

 

Anyway, jos olisivat palanneet Helsinkiin, Finnair (alkuperäinen Finskin lento oli ylityökiellon takia peruttu) olisi joutunut korvaamaan matkustajille hotellin, safkat ja korvaavan lennon (siis toisen sellaisen) seuraavana aamuna. Mutta kun kone meni Tampereelle, ja sieltä oli ystävällisesti järjestetty linja-autokyyti Rissalaan, ei moisia tarvinnut kustantaa Isä oli sitten seuraavana aamuna 8:n aikaan kotona, kun olisi alunperin pitänyt olla samaan aikaan edellisenä iltana. Mahtoi olla kivaa...

[Vesa Westerholm 0]

Terve. Käyn silloin tällöin bongailemassa Helsinki-Vantaan lentokentän laidalla nousevia ja laskevia koneita. Kysyisinkin asiantuntijoilta onko siellä mahdollista nähdä suurempia koneita kuin Finnairin Airbus 340 tai MD11. Muistaakseni joskus Ruotsista lähtevä turistilento Boeing 747:llä on tehnyt välilaskun Helsingissä, mutta lentääkö vielä ? Entäs rahtikoneet ?

[Ilari R Lehtinen 1]

Air Pullmantur käy kesäisin joka toinen lauantai Jumbolla.

 

[Timo Koski 143]

Air Pullmantur käy kesäisin joka toinen lauantai Jumbolla.

Kävi kahdellakin koneella. Säännöllisiä rahtivuoroja ei enää ole, Cargoluxin lauantaiaamun vuoro on lopettanut käymisen. Epäsäännöllisesti voi käydä melkein mitä vaan, seuraa vaikka tuota EFHK:n liikennettä-topicia.

[Heikki Sten 1]

Terve. Käyn silloin tällöin bongailemassa Helsinki-Vantaan lentokentän laidalla nousevia ja laskevia koneita. Kysyisinkin asiantuntijoilta onko siellä mahdollista nähdä suurempia koneita kuin Finnairin Airbus 340 tai MD11. Muistaakseni joskus Ruotsista lähtevä turistilento Boeing 747:llä on tehnyt välilaskun Helsingissä, mutta lentääkö vielä ? Entäs rahtikoneet ?

Seuraa "Konespottaus ja Valokuvaus" palstaa ja sieltä löytyvää "EFHK:n saapuvat/lähtevät " sieltä löytyy vinkkiä. Esim. 10.12 kerrottiin Antonovin tulosta.

[Aki Salmela 0]

Nyt kun EU:n ja Kanadan välille on saatu ns. "Open Skies" -sopimus (linkki), tuli mieleeni, että olisiko vastaava sopimus EU:n ja Kiinan välillä mahdollinen tulevan vuosikymmenen kuluessa?

 

Jos sellainen jotenkin ihmeessä saataisiin taiotuksi, millainen vaikutus sillä olisi EU-Kiina -reiteille (esim. Finnairin osalta)?

 

Ei niistä kiinalaisista koskaan tiedä, mutta spekuloinniksi tämä todennäköisesti jää varsin pitkäksi aikaa 

[Mikko Raatikainen 0]

Onko/onko ollut siviili-ilmailussa rajoituksia lentokoneen maalauskaavioihin?

Autoilumaailmassa ilmeisesti hälytysajoneuvoihin viittaavat maalaukset on kiellettyjä, mutta onko ilmailun puolella mitään vastaavaa?

[Jouni Laukkanen 55]

Onko/onko ollut siviili-ilmailussa rajoituksia lentokoneen maalauskaavioihin?

Autoilumaailmassa ilmeisesti hälytysajoneuvoihin viittaavat maalaukset on kiellettyjä, mutta onko ilmailun puolella mitään vastaavaa?

 

Tässä on ehkä merkittävin lentokoneen maalauksen kuviointia rajaava määräys: http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imt-air-m/aim1_02.pdf

 

Esimerkkinä: en tiedä miten tämän koneen maalaus on hyväksyttävissä katsastuksessa, minulla olisi suuria vaikeuksia katsoa sitä läpi sormien.

[Mikko Raatikainen 0]

Tunnusten näkyvyys on selvä juttu, mutta ei taida olla rajoitteita itse maalauksen suhteen?

Kukaan ei varmaan kiellä esim. Bravon maalaamista vihreä/musta raidalliseksi, korostaen oranssilla sivuvakaajalla ja siivenkärjillä? 

Ja saako ilmavoimien kokardeja käyttää siviilikoneissa? 

[Arne Wallen 72]

Tiedä oikein minne tämän laittaisi, Muistojen siivet seinäkalenteri, tälle vuodelle, joulukuu, kuvan kone erikoiskäsitelty johonkin elokuvaan 1942, mikähän elokuva?