Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Antti Salo 19]

Air Finlandilla on muuten joka koneessa erilainen seatmap. Rivi 13 lienee varmin valinta jos tuollaisia näkymiä haluat.

 

Mitäs jos henkilö ei omista luottokorttia lainkaan? Pitääkö vaihtaa jonkin toisen yhtiön koneeseen?

Siinä tapauksessa ko. henkilö ei varmaankaan ole edes ostanut matkaa luottokortilla, joten mikään järkevä lentöyhtiö ei myöskään luottokortin esittämistä vaadi.

[Osku Leskinen 6]

En jaksanut hakua käyttää...

 

Missä kohti Hesavantaalla loppuu Terminal 1 ja vaihtuu Terminal 2? Tarkoitan siis noita portteja, mihin koneet ajaa. Eli ajaako finskit vielä standille 17 jne? Vai onko noilla yleensäkkään mitään rajoja?

[Lasse Kaartinen 0]

En jaksanut hakua käyttää...

 

Missä kohti Hesavantaalla loppuu Terminal 1 ja vaihtuu Terminal 2? Tarkoitan siis noita portteja, mihin koneet ajaa. Eli ajaako finskit vielä standille 17 jne? Vai onko noilla yleensäkkään mitään rajoja?

 

Nämä kyseiset terminaalijaot vaikuttavat vain lähtöselvityksessä. Ainakin minun ymmärtääkseni. Eli jos selvität terminaalissa yksi, lähtöportti voi olla vaikka 20 ja päinvastoin.

[Osku Leskinen 6]

Nämä kyseiset terminaalijaot vaikuttavat vain lähtöselvityksessä. Ainakin minun ymmärtääkseni. Eli jos selvität terminaalissa yksi, lähtöportti voi olla vaikka 20 ja päinvastoin.

 

Selvä. Kiitoksia pikaisesta vastauksesta. Helsinki-Vantaan omat sivutkin antoivat tällaista ymmärtää.

[Jyrki Ikonen 12]

Ainakin perjantaina lähti Finnairin lento Ouluun portilta 17 

[Vieras]

Tuolla "Tulevia ilmailuohjelmia TV:stä" ketjussa puhutaan 767:n repeämässä olevasta takapaineseinästä, eli mikä on takapaineseinä, ja mitä käytännössä sen repeämisestä seuraa?

 

--Tuomas--

[Heikki Pullinen 135]

Moro. Mikään ns. paineistettu kone ei ole paineistettu päästä päähän. Normaalisti vain runko on. Edessä ,takana ja siivissä on paineistamaton alue. Jos tuohon paineistettuun alueeseen tulee vuoto niin koko kone on paineistamaton. Jos vuoto on pieni, se ei paljon haittaa. Jos reikä on iso se tarkoittaa että kone on paineistamaton. Jos paineistusjärjestelmä lakkaa toimimasta ja vuotoa ei ole, paine cabiinissa pienenee yllättävän hitaasti.

 

Heikki

[Vieras]

Oolrait, kiitos.

[Ari Siltavuori 7]

Tuolla "Tulevia ilmailuohjelmia TV:stä" ketjussa puhutaan 767:n repeämässä olevasta takapaineseinästä, eli mikä on takapaineseinä, ja mitä käytännössä sen repeämisestä seuraa?

 

 

Jos Lontoon kieli on hallussa voi googlettaa lentoa JAL123 (1985), jossa paineseinävaurio oli korjattu 7 vuotta aiemmin väärin. Paineseinä petti FL240 ja "räjäytti" valtaosan sivuperäsimestä pois. Myös APU ja hydraulijärjestelmä vaurioituivat.

Kone oli jotenkin ohjattavissa, pääosin moottoreilla, mutta 32 minuuttia "räjähdyksestä" kone lensi päin vuorenrinnettä. 520 henkilöä menehtyi, 4 selvisi.

 

http://www.flightglobal.com/blogs/airline-business/2007/03/learning-from-the-past-1.html

http://www.planecrashinfo.com/w19850812.htm

http://aviation-safety.net/database/record.php?id=19850812-1

http://www.airdisaster.com/special/special-jal123.shtml

http://en.wikipedia.org/wiki/Japan_Airlines_Flight_123

 

Yksi TV-ohjelma tapauksesta (YouTube)

National Geograph, Japan Airlines 123 (Out of Control) Part-1, Part-2, Part-3, Part-4 ja Part-5

[Tuomas Ritari 0]

Onko Suomessa kukaan onnistunut pelastautumaan purjekoneesta laskuvarjolla? Voisi luulla, että henkilön joka ei koskaan ennen ole hypännyt laskuvarjolla olisi todennäköisempää selvitä hengissä pakkolaskusta, kuin temppuilla itsensä ensin ulos koneesta ja sen jälkeen opetella hyppäämään laskuvarjolla menetelmällä: "ratkotaan ongelmia siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät".

[Jussi Oikari 1]

Laskuvarjolla on onnistuneesti pelastauduttu puolen kymmentä kertaa. Lainaus Jouni Laukkasen vanhasta postista:

 

Purjekoneille on Suomessa tapahtunut oman muistini mukaan kolme yhteentörmäystä, joista kaksi Hyvinkäällä. Ensimmäisessä taisi olla 60-luvulla SM-kisojen aikaan kaksi Ka-6CR-konetta. Mahtoikohan Hämiksellä (Seppo Hämäläisellä) olla jotain tekemistä, ellei ollut toisen ohjaajana...

 

Jälkimmäisessä kesällä 87 tai 88 (ASK-21 ja Astir Jeans) koulukoneessa olleet eivät ehtineet avata varjoa. Törmäys tapahtui noin 250 metrin korkeudessa, mutta ensisekunneilla taisi mennä liiaksi aikaa. J.Huvilinna vanhemman kuvittelen tietävän tapauksesta enemmän. Itse olin kesäteekkarina kokoamassa koneiden romuja törmäysmekaniikan selvittämiseksi. Kolmas oli mopujen SM-kisoissa, kun lentäjät Meskanen ja Ruutu törmäsivät PIK-20E-koneillaan, Ruudun hypätessä. Varjo avautui puitten latvojen tasalla.

 

Pilvessä on hajoitettu kolme konetta. Kaksi näistä oli PIK-3a tai b-merkkisiä. Ensimmäinen hajosi Korson majakan seutuvilla 50/60-luvun taitteessa ja toinen (muistaakseni OH-164) 70-luvulla Kauhavalla. Ensimäisessä taisi tosiaan olla kysymys pilveen joutumisesta. Silloiset purjekoneiden jarrut olivat melko tehottomat ja ukkospilven alareunassa imu voi joskus voittaa koneen vajoamisen jarrut auki. Silloin pilveen joudutaan. Kolmas tapaus oli ASW-20BL Forssan suunnalla 90-luvulla. Hypänneellä kaverilla olivat silmämunat villin punaiset, kun keskipakoisvoimat olivat paiskoneet miestä ennen koneen hajoamista. Kyllä kuitukone voikin hajota atomeiksi. Yhtään ehjää osaa ei jäänyt. Ainoastaan toisen siivekkeen pätkän kävin ryöstämässä, kun korjattiin Tamperelaisten vastaavaa tyyppiä toissatalvena. Muuta koneesta ei irronnut.

 

Matias Wiitanen (PIK-16a) ja Tapani Uoti (LS-6) ovat joutuneet hyppäämään koneen hajottua. Ensimmäinen 60-luvun alussa Vesivehmaalla ja jälkimmäinen 80-luvulla Räyskälässä SM-kisojen aikoihin. Molemmat koneet hajosivat flutteriin. Tampereen Härmälässä taas tapahtui 60-luvulla PIK-3C -koneesta korkeusohjaimen hajoaminen. Kone olisi todennäköisesti ollut hallittavissa trimmillä, mutta ohjaaja Aake Tupala päätti hypätä. Liian matalalla, sillä varjo ei ehtinyt aueta.

 

Muita ei tule mieleen, mutta kuten näkyy, lista on muistinvarainen. Saa täydentää.

 

Laskuvarjo on hyödyllinen varuste purjekoneessa koska:

- lentokorkeus riittävä (verrattuna moottorilentoon)

- yhteentörmäysriski on olemassa, kun monta purtsikkaa pyörii samassa nostossa

 

Jussi

 

[Tuomas Ritari 0]

Olisihan tuo pitänyt arvata, että tätäkin on jo pohdittu. Enpä edes tajunnut hakea foorumilta.

[Kimmo Huoviala 1]

Hauska juttu liittyen em tapauksiin: Olen lentänyt yksipaikkaisella (purje)lentokoneella mistä on hypätty laskuvarjolla. Uotin lutru-kutonen päätyi järveen ja Tiklin kautta muuttui LS6b:ksi ja jatkaa lentämistä vallan mainiosti.

[Jere Tolonen 0]

Onko (matkustaja)koneiden ruumassa valoja päällä lennon aikana?

[Jussi Oikari 1]

OT: Heh, haluaisi kauheasti vastata, että onko jääkaapissa valot päällä ovi kiinni... Onko joku katsomassa?

 

No oikeasti ei tietoa. Ei kai vai onko?

[Sami J Sallinen 4]

Tää on helppo. Poraa reikä jääkaapin oveen ja katso palaako se valo....

 

Jos ei olisi juonut kuutta GT:tä enempää, niin olisi ymmätänyt kymysyksen. Ruumassa ei muuten ole valot päällä...

[Olle Sälgmark 2]

Tää on helppo. Poraa reikä jääkaapin oveen ja katso palaako se valo....

 

Jos ei olisi juonut kuutta GT:tä enempää, niin olisi ymmätänyt kymysyksen. Ruumassa ei muuten ole valot päällä...

 

Älä perhana poraa,kylmä karkaa ja kaljat lämpiää.Veppikamera sisään...

[Seppo Pietikainen 0]

 

<snip>

Ruumassa ei muuten ole valot päällä...

 

Nipotusta, mutta käsittääkseni ruumassa on valot päällä, jos on elukoita kyydissä.

[Marko Einamo 0]

... opetella hyppäämään laskuvarjolla menetelmällä: "ratkotaan ongelmia siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät".

 

Se on yksinkertaista yleensä ohjeeksi annetaan vain, että "vedät narusta ja nautit kesästä" ! 

[Ismo Kemppainen 0]

Tiedä sitten onko tämä tänne sopiva, mut koitetaan

 

Elikkäs lentokoneiden laskeutusmivalo. Mitkä on sen watit ja jännitteet? Vaihdetaanko polttimo tietyn ajan välein ennenkuin tulee tiensä päähän?

 

Kotikäytössä voisi olla hauska kampe pimeisiin talvi-iltoihin 

[Kimmo Nieminen 0]

Tiedä sitten onko tämä tänne sopiva, mut koitetaan

 

Elikkäs lentokoneiden laskeutusmivalo. Mitkä on sen watit ja jännitteet? Vaihdetaanko polttimo tietyn ajan välein ennenkuin tulee tiensä päähän?

 

Kotikäytössä voisi olla hauska kampe pimeisiin talvi-iltoihin 

 

Useissa matkustajakoneissa laskuvalot ovat 600W ja 28V. GE Q4559X käy ainakin 32S,330,340,M11 ja MD80 jne. Polttimo vaihdetaan vasta kun lanka on mennyt poikki taikka lasi on haljennut.

[Otto Nieminen 0]

Millaisia standardipainoja lentojen kuormituksia laskettaessa käytetään, koskien matkustajien ja matkatavaran painoja? (tarkoitan siis, että esim yksi aikuinen painaa 85kg ja yhden aikuisen matkatavarat 10kg, lapsi painaa 35kg, sylilapsi 5kg jne.)  Onko lomalennoille (= tilauslennoille) erilliset painostandardit, vai käytetäänkö samoja painoja kaikkien lentojen payloadeja laskettaessa?

[Olli Jaarinen 0]

Ilma-aluksen kuormaamista kaupallisessa ilmakuljetuksessa säätelee nykyään EU OPS-1, Luku J

 

Komission asetus  (EY) N:o 859/2008

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2008:254:0001:0238:FI:PDF

 

blue skies,

-- Olli

[Marko Einamo 0]

Tiedä sitten onko tämä tänne sopiva, mut koitetaan

 

Elikkäs lentokoneiden laskeutusmivalo. Mitkä on sen watit ja jännitteet? Vaihdetaanko polttimo tietyn ajan välein ennenkuin tulee tiensä päähän?

 

Kotikäytössä voisi olla hauska kampe pimeisiin talvi-iltoihin 

 

Meillä on OH-CTL:ssa http://www.mik.fi/lentaminen/koneet/  Cessna 172 100W ja 13V polttimo. Tuppaa tunnetusti palamaan rikki useasti eli noin 4-8 lamppua menee vuodessa. Todennäköisesti ko. valon sijoittelu moottorikoppaan aiheuttaa tärinää joka edesauttaa rikkoutumista.

 

Tässä kuva lampusta

[ attachment removed / expired ]

 

[Janne Matilainen 6]

Miten tuo homma Ranskassa oikein toimii lennonjohdon osalta? Eli vuorolistat salaisia? Duuniin jos viittii...

 

"..strikers have included French air-traffic controllers, said in a recent study by French state auditors to work fewer than 100 days a year—though nobody knows for sure, as their perks include shift patterns kept secret from senior management."

 

http://www.economist.com/world/europe/displaystory.cfm?story_id=15606187