Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Aki Salmela 0]

Laitetaanko hävittäjiin jäänestoainetta näin talvisin?

[Olli Hänninen 14]

Laitetaanko hävittäjiin jäänestoainetta näin talvisin?

Kyllä varmasti laitetaan. Etenkin jos kone on seissyt ulkona pitkään ja jos ennen lentoa tehtävän ulkopuolisen tarkastuksen jälkeen koneen päällikkö katsoo siipien olevan huurteessa, niin silloin jäänestokäsittely lienee paikallaan. Koneen oma jäänpoisto/estojärjestelmä toimii suihkukoneissa vuodatusilmalla jota johdetaan siipien ja vakaajien johtoreunoihin sekä runkoon, mutta se toimii parhaiten vasta suuremmilla tehoilla, rullaustehoilla sen käytöstä ei ole juuri hyötyä tämän takia päädytään tekemään jäänestokäsittely ennen lentoa. Jos oikein muistan niin Hornetissa tuo koneen oma jäänestojärjestelmä taitaa toimia hydraulinesteellä, jota johdetaan vakaajiin/peräsimiin, siipiin/siivekkeisiin ja runkoon, joku korjatkoon jos olen väärässä.

[Antti Salo 19]

Ollessani pyssyfirmassa apumekaanikkona meillä oli talvella lennätysleiri Oulussa. Tein aamutarkastusta HN:lle ja huomasin molempien siipien yläpinnan olevan aivan jääpisaroiden peitossa. Mainitsin asiasta vastaavalle mekaanikolle, ja reaktio oli luokkaa "äääääh, toi on ihan normaalia". Kuulosti aika erikoiselta kun oli tottunut siviilipuolella siihen meininkiin, että pienimmätkin huurteet pestään pois. En kyllä kertaakaan nähnyt, että Hornetille olisi minkäänlaista todellista jäänpoistoa suoritettu. Jos kone oli pahasti lumessa niin se vietiin halliin sulamaan.

[Seppo Kolehmainen 1 835]

Täytyy nostaa hattua venäläisille hävittäjäpiloteille ja mekaanikoille turvallisesta operoinnista. Tuulilasin jäänestosäiliöt olivat täytetyt piripintaan heidän saapuessaan 70-luvulla Venäjältä kyläilemään luoksemme Rissalaan. Eipä silti, kyllähän se jäätyminen yllättää joskus keskellä kesääkin. Ja ilmeisesti oli tarvittukin huomattava määrä jäänehkäisyä näytöslentojen aikana, koska kyseiset säiliöt olivat tyhjentyneet huomattavan vajaiksi heidän lähtiessään takaisin kohti kotikenttäänsä. 

 

Seppo

[Mikko Maliniemi 5]

EPrhana, unohdin laittaa nämä tuossa päivällä... Ei se ole nimittäin näköjään hirveän nöpönuukaa tuon pienen kuuran ja varsinaisen jäänkään suhteen. Tässä pari HN:ää rullaamassa kiitotielle tässä muutama viikko takaperin...

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Ja se ei muuten ole sitten ihan mitä tahansa pölylunta. Sellainen ei tuollaisessa lähes 30kts tuulessa paljon pysyisi tuossa siiven päällä

 

[ attachment removed / expired ]

 

Eikä varmasti ole noiden kanssa käytetty mitään litkuja Enpä sen puoleen ole koskaan muutenkaan nähnyt nestehistä kellertävää/vihertävää/oranssihtavaa Hornettia. Eihän se toki todista, ettei litkuja tarvittaessa käytettäisi, mutta taitaa se jäänpoisto normaalioloissa tapahtua aika pitkälti lumiharjalla ja kaikkein akuuteimmissa tapauksissa, kuten Antti sanoi, hallin lämmöllä...

[Guest skuosman]

Meni muuten tuo allimmainen kuva välittömästi työpöydän taustakuvaksi. Hieno kuva Mikko!! Ennen siinä(taustakuvana) oli allakka. Aika omaperäistä....

 

saku

[Oskari Tähtinen 0]

Uskoisin, että 300 solmussa alkaa jää irtoamaan ja viimeistään > 400 kts sulaa erittäin iloisesti. Ei paljoa tarvitse vuodatella!

 

-Oskari

[Olli Hänninen 14]

Niin no, mitäs turhia sitä jäätä siitä siiviltä tai vakaajista pesemään, eihän ne hävittäjän ohutprofiilisen siiven lento-ominaisuudet ole niin herkkiä jäätymiselle     

 

Tosin hävittäjässä ei sillä kuitenkaan liene merkitystä kun moottori/moottorit ovat niin tehokkaat ja teho/painosuhde on aivan eri luokkaa kuin matkustajakoneessa, että kyllä se varmaan siivet jäässä vielä lentää jos moottori/moottorit ovat vain käynnissä. Yksimoottoritilanne/yksimoottorisella moottorihäiriö voi olla ehkä toinen juttu....

[Timo Nurmi 9]

Vielä vaivaa että laitetaanko hävittäjien siipiin jäänestoainetta? Ei?

[Pekka Raninen 0]

Tosin hävittäjässä ei sillä kuitenkaan liene merkitystä kun moottori/moottorit ovat niin tehokkaat ja teho/painosuhde on aivan eri luokkaa kuin matkustajakoneessa, että kyllä se varmaan siivet jäässä vielä lentää jos moottori/moottorit ovat vain käynnissä.

 

70-luvulla sattui kyllä muistini mukaan ainakin yksi Fouga-onnettomuus, jossa tekijänä oli siipien tms. pintojen jäätäminen. Mutta Hukahan ei mikään kovin tehokas laite työntövoimaltaan kai ollutkaan.

 

PR

 

[Olli Hänninen 14]

Kuuluuko tuohon SIO:n 12500€:n kurssimaksuun se 100h tiimaa, mikä on kerättävä PPL:n saamisen jälkeen, että voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen ja aloittaa CPL-kurssin. CPL-kurssillehan vaaditaan vähintään se 100h päällikkötiimaa, ennen kuin ko.kurssin voi aloittaa. 150h taisi olla kokonaisvaatimus CPL-kurssin aloittamiseen(joista 100h siis päällikkönä).

 

[Jari J Sivula 1]

Täytyy nostaa hattua venäläisille hävittäjäpiloteille ja mekaanikoille turvallisesta operoinnista. Tuulilasin jäänestosäiliöt olivat täytetyt piripintaan heidän saapuessaan 70-luvulla Venäjältä kyläilemään luoksemme Rissalaan. Eipä silti, kyllähän se jäätyminen yllättää joskus keskellä kesääkin. Ja ilmeisesti oli tarvittukin huomattava määrä jäänehkäisyä näytöslentojen aikana, koska kyseiset säiliöt olivat tyhjentyneet huomattavan vajaiksi heidän lähtiessään takaisin kohti kotikenttäänsä.   

 

Seppo

 

Jospa niissä käytettiin pirtua jäänestoon......

[Marko Einamo 0]

Kuuluuko tuohon SIO:n 12500€:n kurssimaksuun se 100h tiimaa, mikä on kerättävä PPL:n saamisen jälkeen, että voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen ja aloittaa CPL-kurssin. CPL-kurssillehan vaaditaan vähintään se 100h päällikkötiimaa, ennen kuin ko.kurssin voi aloittaa. 150h taisi olla kokonaisvaatimus CPL-kurssin aloittamiseen(joista 100h siis päällikkönä).

 

 

Moi ihan pikaisesti laskemalla niin ei kuulu , jos eivät saa jostain tukea koulutukseen. Koneen tuntihinta yleisesti on 100-150 eur mallista riippuen ilman opettajaa.

[Lari Mykrä 0]

Moi ihan pikaisesti laskemalla niin ei kuulu , jos eivät saa jostain tukea koulutukseen. Koneen tuntihinta yleisesti on 100-150 eur mallista riippuen ilman opettajaa.

 

SIO:n omistajiin kuuluvat kuitenkin valtio (49.5%), Finnair (49.5%) ja Porin kaupunki (1%), tukea tulee ainakin valtiolta. 100h PIC tiimaa sisältyy siis kurssimaksuun.

[Joona Nurmi 0]

Mikä sen taitolentoliikkeen nimi on, jossa Hornetilla lennetään hitaasti, nokka about 50 astetta ylöspäin, lähellä maata?

[Timo Koski 143]

Pyrstöluisu?

No ei tasan varmaan ole se ainakaan , siitä tulisi kaputti ennenkuin ehtii kissaa sanomaan . Mutta onkohan sillä mitään nimeä yleensäkään, hidaslento?

[Esa Kaihlanen 97]

Mikä sen taitolentoliikkeen nimi on, jossa Hornetilla lennetään hitaasti, nokka about 50 astetta ylöspäin, lähellä maata?

 

Englanniksi ilmeisesti "High Alpha pass". Joku tiennee sopivan suomennoksenkin?

 

-Esa

[Juho Leppänen 0]

Englanniksi ilmeisesti "High Alpha pass". Joku tiennee sopivan suomennoksenkin?

 

-Esa

"Alfan ohitus" tai "alfa keulii" 

[Juha Kallioinen 2]

Englanniksi ilmeisesti "High Alpha pass". Joku tiennee sopivan suomennoksenkin?

 

Ohilento suurella kohtauskulmalla (aika tylsä) Alfa = kohtauskulman symboli näissä touhuissa.

 

t. Juha

 

[Kimmo Huoviala 1]

Lennokkipuolella kyseinen liike tunnetaan nimella "Harrier"

[Oskari Tähtinen 0]

Hidaslento tai peräti hidas ohilento lienee osuva termi...

 

-Oskari

[Jussi Ahonen 0]

Joillakin lentokoneilla on mahdollista tehdä taitolentoa ja toisilla voi lentää yöllä (IFR). Onko olemassa lentokoneita joilla voi tehdä molempia yhtäaikaa, eli tehdä vaikka silmukoita täysin pimeässä.   Vaaditaanko tällöin pilotilta jotain enemmän kuin IFR ja taitolento-osaaminen?

 

Sotilakoneilla varmaankin voi tehdä lähes mitä vaan mutta kiinnostaisi enemmänkin pienlentokoneiden osalta esim. Cessna.

[Heikki Pullinen 135]

Liikesuihkareilla onnistuu ainakin tynnyri pimeässä. Olen kokeillut vain simussa.

 

Heikki

[Kate Alhola 0]

Joillakin lentokoneilla on mahdollista tehdä taitolentoa ja toisilla voi lentää yöllä (IFR). Onko olemassa lentokoneita joilla voi tehdä molempia yhtäaikaa, eli tehdä vaikka silmukoita täysin pimeässä.   Vaaditaanko tällöin pilotilta jotain enemmän kuin IFR ja taitolento-osaaminen?

 

Sotilakoneilla varmaankin voi tehdä lähes mitä vaan mutta kiinnostaisi enemmänkin pienlentokoneiden osalta esim. Cessna.

 

On ihan eri kysymys, voiko, saako ja onko järkeä.

 

Eli,

1- Yölennon ei tarvitse olla IFR:ää, myös yo-VFR on sallittua. Perusmittarilennon taidot kuitenkin vaaditaan koska referenssin horisonttiin voi kadottaa huomaamatta

2- Useimmilla koneilla ei valmistajan rajoituksista johtuen saa lentää taitolentoa, ei ainakaan silmukoita yms. Tähän on syynä tekniset seikat eli esimerkiksi kuinka paljon G:tä kone kestää yms. Cessnoista taitaa mopedin Aerobat versio olla niitä harvoja joilla voi lentää taitolentoa.

3- Hyvä taitolentokone on käyttäytymiseltään hyvin erilainen kuin hyvä IFR-kone. Vrt. perhe-auto ja kilpa-auto. IFR:ssä koneen pitää olla hyvin vakaa, muuten voi tulla todella hiki .....

4- Vaikka kone olisi valmistajan hyväksymä taitolentoon, mittarilennossa jo muutenkin on suuri vaara sen asentotajun kadottaminen ilmankin taitolentokieputusta.  Taitolento pelkkien mittareiden avulla voi olla hyvinkin vaativaa ja vaarallista. Eivätpä oikeat taitolentäjät sitä taida niin tehdä. Mittarilentokurssilla toki harjoitelalan mittarien avulla oikaisuja epätavallisista lentotiloista mutta ei todellakaan taitolentoa.

5- Mittarilennon perusta on hyrrämittarit joiden avulla koneen asento voidaan päätellä ilman havaintoja koneen ulkopuolelle. Mekaaniset hyrrämittarit, keinohorisontti, suunthyrrä ja kaaromittari eivät toimi jos kone on poikkeutettu  liian paljon normaalista lentotilasta --> tilanne jossa ollaan koneella jotenkin väärinpäin ilman ulkoista horisonttia ja hyrrät sekaisin johtaa kuolemaan yleensä muutamassa kymmenessä sekunnissa. Teknisesti ottaen lasiohjaamoiden MEMS-AHRS systeemit eivät kärsi tästä mekaanisten hyrrien ongelmasta mutta eivätpä nekään taida olla välttämättä taitolentohyväksyttyjä.   

6- Ilmailumääräyksilläkin taitaa olla tästä jotain sanottavaa

 

Eli, jos homma onnistuu kotona simulla niin tosielämässä sillä pääsee hengestään.

 

Kate

 

[Seppo Kolehmainen 1 835]

Jos sitä taitolentoa nyt ehdointahdoin haluaa yöllä lentää, ehkä voisin antaa pienen vinkin: Lennä kaupungin yläpuolella, koska maaseudulla tähdet ja yksittäisten talojen valot ovat ihan samannäköisiä. Tulee aika helposti sekaannusta siitä, kummat ovat talojen valoja ja kummat tähtiä.

 

Seppo