Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Niko Leppänen 0]

Terve taas!

 

Mitä merkitystä on cessnojen siiven "tukipilarissa" (tai mikä se nyt onkaan) olevalla mustalla härpäkkeellä vai onko se vain koriste?

 

Niko

 

ps. olen ilmailussa vasta aloittelija, vaikka minulla onkin MIK:n allekirjoitus ( se on hieno  )

 

 

[Juha Kallioinen 2]

Terve taas!

 

Mitä merkitystä on cessnojen siiven "tukipilarissa" (tai mikä se nyt onkaan) olevalla mustalla härpäkkeellä vai onko se vain koriste?

 

Mikähän härpäke se voisi olla? C152 ja C172 tukipilarissa eli streevassa on ainakin jalansija, jolle laitetaan toinen jalka, kun vaikkapa noustaan tarkastamaan polttoainemäärää siiven päältä. Jalansijassa on usein mustaa kitkateippiä, jottei kenkä luistaisi.

 

t. Juha

 

[Niko Leppänen 0]

Mikähän härpäke se voisi olla? C152 ja C172 tukipilarissa eli streevassa on ainakin jalansija, jolle laitetaan toinen jalka, kun vaikkapa noustaan tarkastamaan polttoainemäärää siiven päältä. Jalansijassa on usein mustaa kitkateippiä, jottei kenkä luistaisi.

Ookkei kiitos, tulipa samalla nimityskin tutuksi.

[Eero Aitamaa 0]

Huomaa, että ilmailukielessä nuo alkukonsonantit ovat tärkeitä. "Streevassa" pitää olla alkukonsonantit, mutta vastaava osa esim rakennuksella käytettynä on "reeva" tai "vinotuki".

[Tauno Hermola 114]

Kone oli ilmeisesti tekemässä ylösvetoa sen jälkeen, kun kosketus osui yli laskeutumisalueesta.  Koneesta puhkesi tällöin rengas, joka aiheutti kovan tärinän.  Kone ei siis jarruttanut missään vaiheessa, vaan jatkoi kiihdytystä.  Kiitoradan suoja-alue oli vain 90 metrin mittainen.

 

Voiko tuollainen ylösveto koskaan onnistua? ??? Jos tehot on jo pienellä, niin riittääkö aika ja mikään normaali kiitorata saada tehot ylös? 

[Tuomo Seppälä 0]

Voiko tuollainen ylösveto koskaan onnistua? ??? Jos tehot on jo pienellä, niin riittääkö aika ja mikään normaali kiitorata saada tehot ylös? 

 

Moi,

 

Kyllä riittää kun vauhtia on jo valmiiksi toistasataa solmua. Moottorista riippuen, täysi hotu on saatavilla 2-7 sekunnin sisällä kun tehovivut on avattu.

 

Ja tehdään liikennekoneilla läpäreitäkin. Siinä käytetään vielä enemmän kiitotiepituutta kuin ylösvedossa, koska läpärissä laippaa otetaan enemmän ylös:

(3:42 -->)

 

-tuomo

 

 

[Aki Salmela 0]

Mitä 04L:n päädyssä möyritään? Mäen päällä tehdään maansiirtotöitä ja näyttäisi siltä, että sinne olisi tulossa jokin rakennus?

 

Pahoitteluni, hieman off-topic..

[Tero Knuth 0]

Mitä 04L:n päädyssä möyritään?

 

Kynnyksellä vai toisessa päädyssä? Kynnyksellä tehdään ainakin kehärataan liittyviä töitä.

 

-Tero-

[Aki Salmela 0]

Kynnyksellä vai toisessa päädyssä? Kynnyksellä tehdään ainakin kehärataan liittyviä töitä.

 

-Tero-

 

Kynnystä tarkoitin. Kiitos vastauksesta.

[Timo Koski 143]

En nyt millään löydä tietoa kuka olisi ensimmäinen Suomessa koulutettu lentäjä tms ensimmäinen. Työkaveri puhui jostain Otto Hamm.... nimisestä kaverista mutta kuukkelilla en ketään sellaista löydä. Tuo (etu)nimi voi olla tietysti väärinkin, joka tapauksessa sukunimi on epäselvä lopustaan, tuollaista hän muisteli. Ja vuotta hän muisteli 1908 tai 1918.

[Olli Hänninen 14]

En nyt millään löydä tietoa kuka olisi ensimmäinen Suomessa koulutettu lentäjä tms ensimmäinen. Työkaveri puhui jostain Otto Hamm.... nimisestä kaverista mutta kuukkelilla en ketään sellaista löydä. Tuo (etu)nimi voi olla tietysti väärinkin, joka tapauksessa sukunimi on epäselvä lopustaan, tuollaista hän muisteli. Ja vuotta hän muisteli 1908 tai 1918.

Olisikohan ollut Bruno Otto Lucander, sama heppu joka perusti Finnairin tai siis silloisen Aero Oy:n. Tämä ei ole varmaa tietoa, mutta tällainen mielikuva minulla on.

 

Ei tainnut olla Bruno Otto Lucander. Aero Oy:n ensimmäinen suomalainen pilotti oli Gunnar Lihr, mutta en tiedä oliko hän ensimmäinen suomalainen lentäjä (niin kuin kysyit) koko suomessa. Sekoitin alunperin Lihr:n Lucanderiin. 

[Timo Koski 143]

Olisikohan ollut Bruno Otto Lucander, sama heppu joka perusti Finnairin tai siis silloisen Aero Oy:n. Tämä ei ole varmaa tietoa, mutta tällainen mielikuva minulla on.

 

Ei tainnut olla Bruno Otto Lucander. Aero Oy:n ensimmäinen suomalainen pilotti oli Gunnar Lihr, mutta en tiedä oliko hän ensimmäinen suomalainen lentäjä (niin kuin kysyit) koko suomessa. Sekoitin alunperin Lihr:n Lucanderiin. 

Tässä on kaikki mahdollista, joten odotellaan josko joku muu sattuisi asiasta jotain tietään/löytään.

[Niko M Korhonen 0]

Onko totta että koneen seisoessa kentällä tai hallissa, parkkijarruja ei ikinä pidetä päällä? Eli ainoastaan koekäytössä tai esimerkiksi lentoonlähdössä? Eli pyöräpukit olisivat ainoa varmistus että kone pysyy paikallaan. Vai puhuiko opettaja omiaan

[Arne Wallen 72]

En nyt millään löydä tietoa kuka olisi ensimmäinen Suomessa koulutettu lentäjä tms ensimmäinen. Työkaveri puhui jostain Otto Hamm.... nimisestä kaverista mutta kuukkelilla en ketään sellaista löydä. Tuo (etu)nimi voi olla tietysti väärinkin, joka tapauksessa sukunimi on epäselvä lopustaan, tuollaista hän muisteli. Ja vuotta hän muisteli 1908 tai 1918.

 

En nyt varmuudella osaa sanoa mutta Valfrid Nykänen lienee ensimmäisiä suomalaisia, koulutus tapahtui Sevastopolissa 1917, joutui sitten 1918 punaisten vangiksi ja teloitettiin, Väinö Mikkola oli vielä ennen eli 1916, koulutus tapahtui hänenkin kohdalla venäjällä, löytyi vielä Arvi Pajunen joka 1914 astui venäjän armeijan palvelukseen ja sai lentäjäkoulutuksen.

Nämä teoksesta Suomen Ilmavoimat 1918-27.

Täälläkin on aiemmin keskusteltu aiheesta, en nyt vain haulla löytänyt.

[Juha Lampi 280]

Onko totta että koneen seisoessa kentällä tai hallissa, parkkijarruja ei ikinä pidetä päällä?

No kyllä meillä nämä perhoset odottelevat päivittäin lyhyet rupeamat platalla parkkijarrut kiinnivedettyinä. Jos konetta varsinaisesti säilytetään ulkona, silloin ankkuroidaan liinoilla. Hallissa sen sijaan eletään aina jarrut auki pukkien kanssa. Ei varmaan jarrujen pitkäaikainen makuuttaminen kiinni ole oikein hyväksi.

[Henri Karlsson 0]

Onko totta että koneen seisoessa kentällä tai hallissa, parkkijarruja ei ikinä pidetä päällä? Eli ainoastaan koekäytössä tai esimerkiksi lentoonlähdössä? Eli pyöräpukit olisivat ainoa varmistus että kone pysyy paikallaan. Vai puhuiko opettaja omiaan

Parkkijarrua ei koskaan pidetä kiitotiellä

[Niko M Korhonen 0]

Parkkijarrua ei koskaan pidetä kiitotiellä

 

No sitten mua on ainakin huijattu  Opettajan mukaan parkkijarruja käytetään kun tehoja nostetaan kiitotien päässä ennen lentoonlähtöä. Mutta kiitos molemmille vastauksista 

[Ilkka Mäkelä 1 224]

On olemassa sellaisia konetyyppejä, kuten vanhan vuosikerran Piper Cherokeet, joissa ei ole varvasjarruja ollenkaan vaan pelkkä käsikäyttöinen "parkkijarrun" kahva - joka voidaan kahvassa olevasta napista lukita parkkijarruasentoon, mikäli kone pysäköidään kaltevaan paikkaan. Silloin ei ole olemassa muuta kuin se parkkijarru, jota on pakko käyttää kaikissa eteen tulevissa tilanteissa.

[Juha Lampi 280]

Tämmöinen lukitusnapilla varustettu "prätkäjarru" on myös viittaamissani uudemmissa konetyypeissä

[Vieras]

No sitten mua on ainakin huijattu  Opettajan mukaan parkkijarruja käytetään kun tehoja nostetaan kiitotien päässä ennen lentoonlähtöä. Mutta kiitos molemmille vastauksista 

 

Eipä sellaisia "ei koskaan" asioita paljoa loppujen lopuksi ole. Ei mikään sääntö kiellä parkkijarrun käyttöä kiitotiellä.

[Juha Kallioinen 2]

Onko totta että koneen seisoessa kentällä tai hallissa, parkkijarruja ei ikinä pidetä päällä? Eli ainoastaan koekäytössä tai esimerkiksi lentoonlähdössä? Eli pyöräpukit olisivat ainoa varmistus että kone pysyy paikallaan. Vai puhuiko opettaja omiaan

 

Kuten muut ovat jo sanoneet, käytäntö vaihtelee. Joissain koneissa on ehkä joskus kauan sitten ollut taipumus parkkijarrun kiinnijämähtämiseen, josta meille kerhoon on ainakin periytynyt tapa olla käyttämättä parkkijarrua parkkeeraamiseen. Kyllä ne koneet pysyy pukkien ja köysien varassakin paikoillaan

 

Sitten on vielä käytäntöjä/tilanteita, joissa parkkijarrua ei saa käyttää. Esim. Malmin halliin tai hallin eteen ei saisi parkkeerata koneita jarrut päällä. Ideana on käsittääkseni se, että jos hallissa syttyy tulipalo, koneet saadaan nopeammin työnnettyä pois sieltä ja vahingot siten minimoitua.

 

t. Juha

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Onko totta että koneen seisoessa kentällä tai hallissa, parkkijarruja ei ikinä pidetä päällä? Eli ainoastaan koekäytössä tai esimerkiksi lentoonlähdössä? Eli pyöräpukit olisivat ainoa varmistus että kone pysyy paikallaan. Vai puhuiko opettaja omiaan

 

Parkkijarrut toimivat kesnapiippereissä käyttöjarrujen nestepiirien kautta, eikä pelkästään vaijerilla kuten autoissa.

Jos parkkijarru on lukittuna, niin asiassa käy niin että ilman lämmitessä paine nousee jarrupiireissä ja voi aiheuttaa vahinkoa tiivisteille, letkuille tai parkkijarrun mekaniikalle.

 

Käyttämissäni POH:eissa sekä check-listoissa käynnistyksen ja koekäytön aikana on lukenut "kiinnitä jarrut" (tjsp.), jos koneessa on varvasjarrut,  olen yleensä suorittanut tämän niillä varmistaen samalla varvasliikkeen toistaen että paine myös kertyy jarrupiireihin.

Jos on vain parkkijarru, niin se on ainoa vaihtoehto käyttää jarruja (tietysti).

 

Pitkäaikaisparkkeerauksessa (>5h) en koskaan käytä parkkijarrua.

Jos olen pysäköinyt lyhyeksi aikaa koneen, olen käyttänyt parkkijarrua mutta monesti varmistanut sen lisäksi myös puk(e)illa.

Jos parkkijarrua ei kiinnitetä tiukalle, on vaarana lisäksi se että ohittaa chek-listan ja rullaa tai jopa lähtee jarrut päällä seuraavalla kerralla. Lentoonlähdön aikana tämä aiheuttaa ilmeisen vaaratilanteen, koska nopeuden kiihtyessä jarrut kuumenevat nopeasti ja tämä aiheuttaa jarrujen kiristymisen ja sitä kautta kaputtivaaran.

Mahdollista on myös että jarrut ruostuvat parkissa epätasaisesti jos ulkoilmassa palat ovat levyssä pitkään kiinni (=parkkijarru päällä).

[Harri Nurmi 2]

No sitten mua on ainakin huijattu  Opettajan mukaan parkkijarruja käytetään kun tehoja nostetaan kiitotien päässä ennen lentoonlähtöä. Mutta kiitos molemmille vastauksista 

 

Ei sinua välttämättä ole huijattu . Kysyit koekäytöstä ennen kiitotielle menoa ja silloin voidaan käyttää pelkkiä polkimien varvasjarruja tai jopa pysäköintijarrua.  Täällä porukka on vastannut sinulle vähän kysymyksesi ohi. Totta on, että pitkäaikaisessa koneen "parkkeerauksessa" ei pienkoneiden osalta yleensä käytetä parkkijarrua - ei varsinkaan lentokonehalleissa.

[Arne Wallen 72]

Miksei Finnairin koneilla ole nimiä tänä päinä.Olishan noita vanhoja Nurmi,Sibelius rahtivehkeissä vaikka Mannikainen jne.

[Arne Wallen 72]

Jep

Perustetaan Olle sellanen nimet lentokoneisiin kerho.Kävellään Sotxholmin ja Helzinskin kaduilla isot lakanat onkivapojen varassa ja vaaditaan nimet kaikkiin koneisiin.