Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Paavo Mäntylä 112]

Mistä johtuu airbus koneissa kummallinen "ininä" moottorien käynnistämisen yhteydessä?

[Erkki Pulkkinen 0]

Mistä johtuu airbus koneissa kummallinen "ininä" moottorien käynnistämisen yhteydessä?

Ne sinne moottoriin pesiytyneet linnut eivät kestä sitä menoa

[Matti Ollikainen 0]

En jaksa etsiä sopivaa topikkia tähän aiheeseen, eli kysyn suoraan:

 

Mitkä kaksi konetta lensi Lempäälän ylitse vierekkäin tänään noin klo 1.20-1.30?

 

Pitkään aikaan en ole moista havaintoa tehnyt, eli varsin outo näky on kyseessä.

 

Kameran ehdin hakemaan mutta sen jälkeen olivat jo poissa.

 

Onko täällä porukkaa Pirkkalan tornista (tutka)? Voiko kukaan vahvistaa näkemääni?

[Tatu Koiranen 1 778]

Kenelläkään siis ei ole mitään faktaa asiasta? Amfibiossa on myös pyörät, joten sillä voidaan operoida pelkästään maakentiltä. Miksi silloin tarvittaisiin vesilentokelpuutus? Tarvitaan kuitenkin eroavaisuuskoulutus vastaavan tyyppisestä pyöräkoneesta. Vai meinaatteko, että tilaisuus tekee varkaan?

 

Eroavuuskoulutus  (ei erovaisuus...) täytyy olla käytännössä siis sen sisäänvedettävän laskutelineen takia. Eroavuuskoulutus ei ole millään lailla konetyyppikohtainen. Jos olet saanut eroavuuskoulutuksen mallia RG (retractable landing gear) esim. PA28R:llä, ei sinun tarvitse lentää yhtä ainutta lentoa sillä amfibiokoneella opettajan kanssa. Siis olettaen, että ko. kone on SEP ja sinulla on SEP-luokkakelpuutus voimassa. JAR-FCL:n mukaisesti on suoritettava tosin ns. perehdytyskoulutus, joka edellyttää "lisätietojen hankintaa". Se ei edellytä esimerkiksi lennonopettajaa. Perehdytyskoulutus ei ole sama asia kuin eroavuuskoulutus, joka nimenomaisesti sitten edellyttää myös lentämistä opettajan kanssa.

 

Aiheeseen voi tutustua lisää EASAn dokumentista List of Aeroplanes - Class and Type Ratings and Endorsement List, tätä koskeva asia löytyy sivulta 6 (Table 10).

 

Ja aivan turhia höpinöitä tuollaiset "saako rullailla"-jutut.   

 

Osa 66 lupakirjalla voi myös rullailla... tiettyjen ehtojen täyttyessä

[Guest 55-HO]

Onko tämän ko. koneen runkotunnus (värin osalta) toteutettu sääntöjen puitteissa ? Kun on mielestäni kovin hailu 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,94837.msg1197633.html#msg1197633

 

  Risto

[Olle Sälgmark 2]

Onko tämän ko. koneen runkotunnus (värin osalta) toteutettu sääntöjen puitteissa ? Kun on mielestäni kovin hailu 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,94837.msg1197633.html#msg1197633

 

  Risto

 

Jos on vaiikka sopimaton tunnus,ehkä haluavat lentää incognito.

 

Niin,ja minulla on huono näkö.

[Matti Huoviala 85]

Tunnus taitaa olla aika lailla se minkä halusivatkin ja takuuvarmasti täyttää merkinnöille asetetut vaatimukset.

Tosin se näkyy tietystä suunnasta paremmin kuin jostain toisesta.

-M-

[Olle Sälgmark 2]

Tosin se näkyy tietystä suunnasta paremmin kuin jostain toisesta.

-M-

 

Mielestäni voisi käyttää ilmaisua että se näkyy huonosti ja tietystä suunasta erittäin huonosti.

[Guest 55-HO]

Tunnus taitaa olla aika lailla se minkä halusivatkin ja takuuvarmasti täyttää merkinnöille asetetut vaatimukset.

Tosin se näkyy tietystä suunnasta paremmin kuin jostain toisesta.

-M-

 

Halu saada juuri tuollainen väriyhdistelmä Tietysti tyttää asetetut vaatimukset, eihän tuo kone varmaan muuten lentäisikään  Lienee kuitenkin lähellä "raja-arvoja" , hyväksynnän suhteen.

 

Mielestäni voisi käyttää ilmaisua että se näkyy huonosti ja tietystä suunasta erittäin huonosti.

 

Yhdyn Ollen näkemykseen, varsinkin kun näki nämätkin ao. Ilkan postaamat kuvat:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php?action=dlattach;topic=94878.0;id=259801;image

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php?action=dlattach;topic=94878.0;id=259802;image

 

[Tatu Koiranen 1 778]

takuuvarmasti täyttää merkinnöille asetetut vaatimukset.

Pikkusaunallako tämäkin takuu annettiin?

 

Ilmailumääräyksen AIR M1-2 kohdan 2 mukaan tunnusten värin tulee olla sellainen, että se mahdollisimman selvästi erottuu alustasta. Hyvällä tahdollakaan ei voi sanoa tuon tunnuksen erottuvan mahdollisimman selvästi.

 

 

ps. vaan eipä ole monessa taitolentokoneessakaan tuon määräyksen mukaisia tunnuksia. En tiedä, onko joku sitten hakenut poikkeuslupaa kun monesta puuttuu siipien alapuolelta kokonaan, vai onko vain jätetty laittamatta...

[Olle Sälgmark 2]

Onko Suomessa lentopäivillä Finavian ja ilmailuhallituksen edustajia esittelemässä toimintaansa?

 

[Mikko Maliniemi 5]

ps. vaan eipä ole monessa taitolentokoneessakaan tuon määräyksen mukaisia tunnuksia. En tiedä, onko joku sitten hakenut poikkeuslupaa kun monesta puuttuu siipien alapuolelta kokonaan, vai onko vain jätetty laittamatta...

 

On haettu ja myös saatu. Kuten myös pienikokoisille kylkitunnuksille.

[Olle Sälgmark 2]

Onko Suomessa lentopäivillä Finavian ja ilmailuhallituksen edustajia esittelemässä toimintaansa?

 

 

Voinko vetää arvauksen/johtopäätöksen että ei ole?

 

Edit/Tässä esimerkki lentopäiviltä.

 

10:40 – 11:35 Flygtrafikledningen Arlanda och FPC Arlanda informerar

0:55 om färdplanering och väderbriefingen på Arlanda.

Certifikat och utbildningsfrågor.

Åke Rödin från Luftfartsstyrelsen svarar på frågor om

utbildning och certifikat.

Utmärkt tillfälle att ställa frågor både till LFV trafikledning

och LS om certifikat och utbildningsfrågor.

[Tuomo Seppälä 0]

Periaatteessa näköähestymisestä vedetään takaisin laskukierrokseen. Toki lennonjohtaja voi antaa lentosuunnan (HDG) ja korkeuden johon lentää jos haluaa.

 

Jos mitään selvitystä ei kuulu, niin ei muuta kuin takaisin kierrokseen.

 

Jos laskukierroksen lentäminen ei ole mahdollista esimerkiksi ympäristön takia niin sitten voidaan noudattaa julkaistua ylösvetoproceduuria.

 

-tuomo

[Guest Jompelipompeli]

Katselen välillä flygradaria ja ihmettelen, että miksi jotkui kaukolennot vaikka Lontoo-Peking lennetään Suomen kautta?

[Tauno Hermola 114]

Katselen välillä flygradaria ja ihmettelen, että miksi jotkui kaukolennot vaikka Lontoo-Peking lennetään Suomen kautta?

 

Nooh, koska se on lyhin ja suorin reitti: http://www.gcmap.com/mapui?P=LHR-+PEK

Eli Lontoo-Peking isoympyräkaari kulkee Suomen kautta.

[Otto Nieminen 0]

Nooh, koska se on lyhin ja suorin reitti: http://www.gcmap.com/mapui?P=LHR-+PEK

Eli Lontoo-Peking isoympyräkaari kulkee Suomen kautta.

Tuon isoympyräreitin periaatteen tajuaa paremmin jos käsillä sattuu olemaan oikea karttapallo ja vedät esimerkiksi narun Lontoosta Pekingiin. Tuollaisessa lättänässä kartassa helposti luulee, että lennettäessä tuota reittiä konetta pitäisi kääntää vähän väliä vaikka oikeasti lennettäisiin kokoajan suoraan(tosin oikealla lennolla harvoin pääsee lentämään täysin suoraan isoympyräreittiä pitkin väylien ja sään yms. vuoksi).

[Timo Urhonen 0]

Tuon isoympyräreitin periaatteen tajuaa paremmin jos käsillä sattuu olemaan oikea karttapallo ja vedät esimerkiksi narun Lontoosta Pekingiin. Tuollaisessa lättänässä kartassa helposti luulee, että lennettäessä tuota reittiä konetta pitäisi kääntää vähän väliä vaikka oikeasti lennettäisiin kokoajan suoraan(tosin oikealla lennolla harvoin pääsee lentämään täysin suoraan isoympyräreittiä pitkin väylien ja sään yms. vuoksi).

 

Hmm, ei.

 

Tuo on kyllä totta, että lyhin viiva pallon pinnalla kuvastaa isoympyräreittiä. Isoympyrä on täydellinen ympyrä leikkaustasona (itseasiassa ei aivan ole, koska maapallokaan ei ole täydellinen pallo), jonka keskipiste on sama kuin maapallon keskipiste. Isoympyrä on kahden pallon pinnalla olevan kohteen välinen lyhin etäisyys.

 

Mutta, lennettäessä vakio-ohjaussuuntaa, seurataan rhumb lineä (en muista suomennosta), joka leikkaa maapallon pituuspiirit aina samalla kulmalla. Rhumb line pyörii maapallon ympäri spiraalimaisesti ja päätyy lopulta navalle.

 

Lennettäessä isoympyräreittiä, ohjaussuuntaa täytyy todellakin muuttaa tietyin väliajoin, jotta päätyy haluamaansa paikkaan. Tämän voi todeta vaikka karttapallolta tai Google Earthistä, että isoympyräreitti leikkaa pituuspiirit muuttuvalla kulmalla.

[Tauno Hermola 114]

 

Mutta, lennettäessä vakio-ohjaussuuntaa, seurataan rhumb lineä (en muista suomennosta), joka leikkaa maapallon pituuspiirit aina samalla kulmalla. Rhumb line pyörii maapallon ympäri spiraalimaisesti ja päätyy lopulta navalle.

 

Kuinkahan paljon tuo "rhumb line" ja isoympyräreitti poikkeavat toisistaan, vaikkapa nyt Helsingistä Pekingiin? Tuo edellä linkitetty ohjelma antaa isoympyräreitille tälläiset tiedot:

 

From EFHK (60°19'02"N 24°57'48"E) to PEK (40°04'48"N 116°35'04"E) , initial heading 66.1°, distance  6325 km

 

Jos syöttäisi nuo koordinaatit esim. normaaliin GPS:ään, se kai antaisi (jos ei olis' patterit loppu ) vakio-ohjaussuunnan ja sille reitille etäisyyden??  ???

 

 

[Timo Urhonen 0]

Tulipas siinä mielessä oltua hätäinen, että tokihan vakio-ohjaussuunnalla pääsee myös, mutta matka on pidempi. Isoympyräreitti kahden kohteen välillä on aina lyhin

 

Kuinkahan paljon tuo "rhumb line" ja isoympyräreitti poikkeavat toisistaan, vaikkapa nyt Helsingistä Pekingiin?

 

Google Earthilla pikaisesti mitattuna isoympyräreitti on melkein 1000 km lyhyempi.

[Ari Aho 62]

Kuinkahan paljon tuo "rhumb line" ja isoympyräreitti poikkeavat toisistaan, vaikkapa nyt Helsingistä Pekingiin? Tuo edellä linkitetty ohjelma antaa isoympyräreitille tälläiset tiedot:

 

From EFHK (60°19'02"N 24°57'48"E) to PEK (40°04'48"N 116°35'04"E) , initial heading 66.1°, distance  6325 km

 

Jos syöttäisi nuo koordinaatit esim. normaaliin GPS:ään, se kai antaisi (jos ei olis' patterit loppu ) vakio-ohjaussuunnan ja sille reitille etäisyyden??  ???

 

 

 

Kun samalla ohjelmalla PEK-HEL suuntaan initial heading on 323.7deg, on last heding menosuunnalle 323.7-180=143.7deg. Ohjaussuunta ihan suoraan lentäen muuttuu siis 143.7-66.1=77.6deg. GPS osannee muuttaa suuntalukemaa matkan varrella. Täytyy muistaa, että lyhin reitti on luonnon aikaansaama, ohjaussuunnat, meridiaanit yms. ihmisen keksimiä apuvälineitä, jotka olisi voinut sopia toisinkin.

[Tauno Hermola 114]

Kun samalla ohjelmalla PEK-HEL suuntaan initial heading on 323.7deg, on last heding menosuunnalle 323.7-180=143.7deg. Ohjaussuunta ihan suoraan lentäen muuttuu siis 143.7-66.1=77.6deg. GPS osannee muuttaa suuntalukemaa matkan varrella. Täytyy muistaa, että lyhin reitti on luonnon aikaansaama, ohjaussuunnat, meridiaanit yms. ihmisen keksimiä apuvälineitä, jotka olisi voinut sopia toisinkin.

 

No, nyt on Garmin GPS 12 saanut uudet patterit ja ehkä hieman yllättäen sekin antoi suunnat isoympyräreitin mukaan, EFHK-PEK 66 deg., PEK-EFHK 324 deg., matka 6325 km. Ainakaan suomenkielinen käyttöohje ei näyttäisi tästä mitään kertovan.

 

Mitenkäs tämä muuten mahdettiin hoitaa pitkillä lennoilla ennen on-board-kompuutterien aikaa? Perinteisestihän suunta kai otetaan oikeakulmaiselta kartalta ja sinne sitten mennään. Onkos tätä isoympyräkaarta sitten haettu usean reittipisteen avulla ja mistä se isoympyräreitti on mahdettu saada, ohjaamossa ei kai sentään ole ollut karttapalloa?  

[Tauno Voipio 87]

Mitenkäs tämä muuten mahdettiin hoitaa pitkillä lennoilla ennen on-board-kompuutterien aikaa? Perinteisestihän suunta kai otetaan oikeakulmaiselta kartalta ja sinne sitten mennään. Onkos tätä isoympyräkaarta sitten haettu usean reittipisteen avulla ja mistä se isoympyräreitti on mahdettu saada, ohjaamossa ei kai sentään ole ollut karttapalloa?  

 

Tavallisesti tehtiin valittujen reittipisteiden (esim tasa-asteet tai kymmenet) kautta

kompassiviivoina, joista tulee rhumbline-spiraalin ja puhtaan isoympyräreitin

välimuoto. Tällaista pitkin on helpompi ohjata kuin puhdasta isoympyrää.

 

Puuha vaatii jonkin verran laskemista, mutta pallotrigonometria on osattu jo

muinaisten hollantilaisten ajoista lähtien.

[Seppo Kolehmainen 1 835]

Tauno (Hermola) epäilee, ettei ohjaamoissa olisi kartapalloa. Kyllä se on hyvä apuväline. Paras näkemäni on sellainen puhallettavaa mallia, jota ainakin Finnairin B757- ryhmässä voi hyödyntää rantapallona yöpymiskohteissa.

 

Seppo 

[Olli Hänninen 14]

Miksi Yhdysvalloissa käytetään siirtopintana 18 000 jalkaa? Jos siellä lennetään IFR:ää vaikka jollakin pienkoneella tuon 18 000 jalan alapuolella, niin siellähän täytyy antaa aina QNH-asetuksia vähän väliä näille koneille kun lennetään paikasta toiseen jolloin QNH-asetukset muuttuvat. Eikö tuo ole aika hankalaa, eikö sielläkin olisi järkevää käyttää täältä Euroopasta tuttuja 4000-5000 jalan siirtopintoja? Miten tuo IFR-lentäminen USA:ssa toimii käytännössä alle 18 000 jalan alapuolella, antaako jokin lennonjohtoelin aina sen lentokentän QNH:n minkä päällä tai lähellä lennetään? Miten muiden koneiden osalta tuo onnistuu, kun eri koneilla saattaa jossain vaiheessa olla eri QNH-asetuksia vilkkaassa ilmatilassa, niin siinähän voi jopa lentoturvallisuus vaarantua?