Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Heikki Sten 1]

Taas otsikon mukainen kysymys: Mitkä pippalot siellä Turussa (EFTU) on meneillään kun on vaikka mitä Pilatus PC-9 stä alkaen jopa isoihin merivalvontakoneisiin Breguet ja jenkkien Lockheed Orioniin asti?

[Juha Paulavuo 21]

Taas otsikon mukainen kysymys: Mitkä pippalot siellä Turussa (EFTU) on meneillään kun on vaikka mitä Pilatus PC-9 stä alkaen jopa isoihin merivalvontakoneisiin Breguet ja jenkkien Lockheed Orioniin asti?

 

Tietoa ;

http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,41526.msg1213539.html#msg1213539

[Jukka Haveri 0]

Terve,

 

Ensimmäinen viesti tälle palstalle, monta vuotta vierailijana. Aloitetaan siis täältä, johon uskaltaa kirjoittaa ensimmäisella kerralla.

 

Koneiden laskeutuessa sivutuulessa kääntyvätkö päälaskutelineet kiitoradan mukaisesti koneen ollessa tuulen suuntaisesti vai näyttääkö se aina vain siltä? Lisäksi jos kääntyvät, miten se käytännössä tapahtuu? Jos joku viisas tietää niin huikeaa.

 

-J

[Mikko Suomela 7]

Näyttää vain siltä. Koko konehan kääntyy tuulen mukaisesti enemmän tai vähemmän vinoon, sivutuulilaskeutumisen taito onkin siinä että saa koneen kiitotien suhteen suoraan linjaan juuri ennen maakosketusta.

[Juha Lampi 280]

Tietääkseni jossain raskaassa kalustossa (B-52?) teliä voi kääntää kompensoimaan luisua. Pikkuräpistimillämme sen sijaan sivutuulilaskussa oikaistaan juuri ennen kosketusta. Tästä sitten saadaankin lisäkeskustelua aikaiseksi, sillä nokka- ja kannuspyöräkoneet käyttäytyvät eri tavoin kosketuksen jälkeen ja on myös hieman eroavuuksia tavoissa antaa tuulenpuoleisen pääpyörän koskettaa kiitotietä ensin.

[Heikki Sten 1]

Näyttää vain siltä. Koko konehan kääntyy tuulen mukaisesti enemmän tai vähemmän vinoon, sivutuulilaskeutumisen taito onkin siinä että saa koneen kiitotien suhteen suoraan linjaan juuri ennen maakosketusta.

Entä sitten tuolla A380@EFHK kuvaketjussa s.11oleva Petri Höltän kuva jossa näkyy miten telineet on kääntyneet radan suuntaisiksi ennen kosketusta?

Katsokaa itse s. 11 alaosassa Petri Höltän ensimmäinen kuva.

[Jouni Vainio 4]

Entä sitten tuolla A380@EFHK kuvaketjussa s.11oleva Petri Höltän kuva jossa näkyy miten telineet on kääntyneet radan suuntaisiksi ennen kosketusta?

Katsokaa itse s. 11 alaosassa Petri Höltän ensimmäinen kuva.

 

Taitaa olla vain optinen harha? A380 päätelineissähän telin edessä olevat pyörät ovat alempana kuin takimmaiset toisin kuin vaikka A330 päätelineissä, jossa takimmaiset ottavat maakosketuksen ensin.

[Mikko Kartano 157]

Taitaa olla vain optinen harha? A380 päätelineissähän telin edessä olevat pyörät ovat alempana kuin takimmaiset toisin kuin vaikka A330 päätelineissä, jossa takimmaiset ottavat maakosketuksen ensin.

 

Heh, ite katoin ihan samaa eilen (Heikki viittasi varmaan siihen kuvaan, missä telineistä näkyy vain siluetti). Samasta ketjusta löytyi sitten kuvia, mistä totesin asian olevan juuri niinkuin Jouni kirjoittaa, eli telin etupyörät ovat alempana. Eli harhaa on.

 

Tollaset siluettikuvat voi helposti hahmottaa miten päin vaan ja tällä kertaa aivot taisivat päättää juurikin väärinpäin. Johtuisko lie siitä, että sitä jotenkin odottaa taaempien fillareiden roikkuvan alempana...

 

-m

 

[Jonne Reitti 0]

Koska tänne saa laittaa tyhmiä kysymyksiä, niin laitampa itsekkin aiheeseen liittyen.

Mitä käytännön merkitystä noilla pyörien asennoilla on, vrt. esim. b767 jossa etummainen pyörä on alempana, a330 takimmainen pyörä alempana, md11 pyörät tasan.

Toinen kymysys, onko joka pyörässä jarrut, vaan vain päälaskutelineissä ja jos vain niissä, niin kuuluuko tässä tapauksessa runkopyörä niihin?

[Heikki Sten 1]

Heh, ite katoin ihan samaa eilen (Heikki viittasi varmaan siihen kuvaan, missä telineistä näkyy vain siluetti). Samasta ketjusta löytyi sitten kuvia, mistä totesin asian olevan juuri niinkuin Jouni kirjoittaa, eli telin etupyörät ovat alempana. Eli harhaa on.

 

Tollaset siluettikuvat voi helposti hahmottaa miten päin vaan ja tällä kertaa aivot taisivat päättää juurikin väärinpäin. Johtuisko lie siitä, että sitä jotenkin odottaa taaempien fillareiden roikkuvan alempana...

 

-m

 

No niin. Tämä selvä, kiitos selostuksesta.

[Tatu Koiranen 1 778]

Koska tänne saa laittaa tyhmiä kysymyksiä, niin laitampa itsekkin aiheeseen liittyen.

Mitä käytännön merkitystä noilla pyörien asennoilla on, vrt. esim. b767 jossa etummainen pyörä on alempana, a330 takimmainen pyörä alempana, md11 pyörät tasan.

Toinen kymysys, onko joka pyörässä jarrut, vaan vain päälaskutelineissä ja jos vain niissä, niin kuuluuko tässä tapauksessa runkopyörä niihin?

 

Pyörien asentoa telineen roikkuessa alhaalla en ole tullut pohtineeksi. Kuitenkin, telityyppisissä telineissä on monesti erillinen sylinteri, jolla teli voidaan ajaa tiettyyn asentoon, jotta se mahtuu telinekuiluun. Teli ei voi siis olla sattumanvaraisessa asennossa, tila ei riitä. A330:ssä teline mahtuu kuiluun juuri niin, että etupyörät on kallistettu kohti joustintukea.

 

Nokkapyöräjarru on erittäin harvinainen liikenneluokan koneissa. Joissain 727:ssa sellainen on ollut, osa on valmistettu suoraa ilman nokkatelineen jarrua ja monesta se on jälkikäteen otettu pois. Päätelineissä on tyypillisesti jarrut joka pyörällä, mukaanlukien myös rungon alla olevat telineet.

 

edit: kun nyt keskitelineestä ja jarruista päästiin puhumaan, niin vähän aiheen vierestä: http://www.flightglobal.com/articles/2008/12/10/319969/violation-of-test-procedures-led-to-toulouse-a340-600.html (kuva täällä: http://www.flightglobal.com/assets/getAsset.aspx?ItemID=20433 )

[Guest 55-HO]

Taitaa olla vain optinen harha?

Näin varmaankin on  8). Mielestäni valokuvattu ja kehitetty/ julkituotu kuva ei vielä tänäkään päivänänä vastaa ihmissilmän luonnossa aistimaa havaintoa. Liekö tälläkään voorumilla nähtyjen kuvien kanssa aivoilla olla mitään tekemistä 

[Jouni Vainio 4]

Pyörien asentoa telineen roikkuessa alhaalla en ole tullut pohtineeksi. Kuitenkin, telityyppisissä telineissä on monesti erillinen sylinteri, jolla teli voidaan ajaa tiettyyn asentoon, jotta se mahtuu telinekuiluun. Teli ei voi siis olla sattumanvaraisessa asennossa, tila ei riitä. A330:ssä teline mahtuu kuiluun juuri niin, että etupyörät on kallistettu kohti joustintukea.

 

Nokkapyöräjarru on erittäin harvinainen liikenneluokan koneissa. Joissain 727:ssa sellainen on ollut, osa on valmistettu suoraa ilman nokkatelineen jarrua ja monesta se on jälkikäteen otettu pois. Päätelineissä on tyypillisesti jarrut joka pyörällä, mukaanlukien myös rungon alla olevat telineet.

 

edit: kun nyt keskitelineestä ja jarruista päästiin puhumaan, niin vähän aiheen vierestä: http://www.flightglobal.com/articles/2008/12/10/319969/violation-of-test-procedures-led-to-toulouse-a340-600.html (kuva täällä: http://www.flightglobal.com/assets/getAsset.aspx?ItemID=20433 )

 

A330/ A340 koneissa telineessä on sylinteri joka ajaa telin vaateriin kun teline alkaa liikkua sisäänpäin. Se ei siis ole sisällä ollessa samassa asennossa kuin telineet ulkona. Lisäksi telineen lyhennysmekanismi vetää joustintuen puolisenmetriä lyhemmäksi telineen liikkuessa sisään koska se ei muuten mahdu kuiluun.

A340-300 koneessa ei ole keskitelineessä jarruja.

[Tatu Koiranen 1 778]

A330/ A340 koneissa telineessä on sylinteri joka ajaa telin vaateriin kun teline alkaa liikkua sisäänpäin. Se ei siis ole sisällä ollessa samassa asennossa kuin telineet ulkona. Lisäksi telineen lyhennysmekanismi vetää joustintuen puolisenmetriä lyhemmäksi telineen liikkuessa sisään koska se ei muuten mahdu kuiluun.

 

Ei pitäisi luottaa näemmä kaikkeen, mitä saksalaiset nettiin kirjailee. Onko saman konemallin päätelineen telin roikkumisasento aerodynamiikan tai painovoiman määräämä, vai vaikuttaako hydraulipaine asiaan?

[Tumi Hämäläinen 718]

Mistä tulee suomalaisten lentopaikkojen tunnuksen alku EF?

 

Miksi kastepiste ilmoitetaan METARissa?

[Matti Huoviala 85]

Europe Finland?

Ei tosin joka maassa ihan samalla logiikalla, mutta meillä kyllä.

 

Kastepiste antaa relevanttia tietoa esimerkiksi odotettavissa olevista näkyvyyttä haittaavista sääilmiöistä, esim. sumu, pilvet.

Kyseisessä lämpötilassa näkymätön vesihöyry tiivistyy näkyviksi vesipisaroiksi ja esimerkiksi kastepisteen ja lämpötilan läheisyys kertoo mahdollisuudesta matalaan pilveen tai sumuun.

Yksi tärkeimmistä metarin tiedoista siis.

 

-M-

 

[Tumi Hämäläinen 718]

Kiitos, Matti. 

 

Ruottissa se on just toisin päin: Sweden Europe. Edit, NIIN, se koneitten tunnus... 

[Tatu Koiranen 1 778]

taidettiin sekottaa rekisteritunnuksen alkuun, SE-... se nyt on suomessa taas sitten OH.

[Juha Kallioinen 2]

Europe Finland?

Ei tosin joka maassa ihan samalla logiikalla, mutta meillä kyllä.

 

Täällä on listattuna tarkemmin miten nuo jaottelut menevät maittain. E on Pohjois-Eurooppa.

http://en.wikipedia.org/wiki/International_Civil_Aviation_Organization_airport_code

 

L on Etelä-Eurooppa ja sieltä on näemmä kirjaimet loppuneet kesken, koska Kosovo on sijoitettu B-alkuisten Islannin ja Gröönlannin kanssa samaan lohkoon

 

t. Juha

[Tumi Hämäläinen 718]

taidettiin sekottaa rekisteritunnuksen alkuun, SE-... se nyt on suomessa taas sitten OH.

 

Joo, mutta mistä se OH tulee?

[Tumi Hämäläinen 718]

Miten niin? Kyl se Arlanda viimeksi vielä oli ESSA eli Europe Sweden (Stockholm Arlanda)

 

Laskin just housuun ja lähden koisaan.  Joo-o märillä pöksyillä.

[Olli Hänninen 14]

Joo, mutta mistä se OH tulee?

Se on ihan hatusta heitetty. Ranskalle meni tuo F-kirjain ilma-alusten rekisteritunnuksen alkukirjaimeksi, joten Suomelle on heitetty sitten vain joku kirjainyhdistelmä, eli ei tuo OH ole mistään lyhenne.  Joillakin mailla tuo rekisteritunnuksen alkukirjain vastaa hyvin koneen omistajamaata, kuten juuri Ranskalla ja myös Iso-Britannialla jolla on G sekä Saksalla jolla on D.

[Tauno Voipio 87]

Joo, mutta mistä se OH tulee?

 

Se tulee kansainvälisestä radio-ohjesäännöstä, jossa Suomelle on varattu

kutsut väliltä OFA - OJZ. Näistä kiinteän liikenteen asemilla käytetään

muotoa 3 kirjainta tai 3 kirjainta ja numeroita olevia kutsuja, laivoilla

muotoa 4 kirjainta olevia kutsuja ja ilma-aluksilla muotoa 5 kirjainta

olevia kutsuja. Toistaiseksi OH -alkuiset tunnukset ovat riittäneet,

mutta mahdollista olisi käyttää myös OF-, OG-, OI- ja OJ- tunnuksia,

jos Suomen hallinto katsoisi sen tarpeelliseksi.

 

--

 

-Tane

 

[Jonne Reitti 0]

Se tulee kansainvälisestä radio-ohjesäännöstä, jossa Suomelle on varattu

kutsut väliltä OFA - OJZ. Näistä kiinteän liikenteen asemilla käytetään

muotoa 3 kirjainta tai 3 kirjainta ja numeroita olevia kutsuja, laivoilla

muotoa 4 kirjainta olevia kutsuja ja ilma-aluksilla muotoa 5 kirjainta

olevia kutsuja. Toistaiseksi OH -alkuiset tunnukset ovat riittäneet,

mutta mahdollista olisi käyttää myös OF-, OG-, OI- ja OJ- tunnuksia,

jos Suomen hallinto katsoisi sen tarpeelliseksi.

 

--

 

-Tane

 

 

Lisätään tähän listaan nyt vielä huvivenepuolen radiotunnukset jotka ovat muota 2 kirjainta ja 4 numeroa (esim OI-5798)

[Jari J Sivula 1]

Ja vielä radioamatööritunnukset. Omani OH6SJ kertoo, että olen Suomesta (OH) ja entisestä Vaasan läänistä (6) ja sitten se identifiointi (Sivulan Jari), nykyään saa numeron jälkeen 3 kirjainta. Käytetty juhlavuosina myös OG- OF- jne- alkuisia.

Ja jottei menisi ihan OT:ksi, tietyin edellytyksin amatööriradioasemaa saa käyttää ilma-aluksessa, jolloin minun tunnukseni kuuluisi OH6SJ/AM.