Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Olli Hänninen 14]

Miksi yksimoottorikoneissa potkuri kampeaa konetta vinoon? Tarkoitan siis sitä kampeamista, joka lentoonlähdössä ja nousussa on sivuperäsimellä kompensoitava, jotta kone kulkisi suoraan.

Potkurin väännön saa aikaan kun lennetään pienellä nopeudella eli suurella kohtauskulmalla jolloin pyörivän potkurin alaspainuva lapa kohtaa suuremman vastuksen.

[Guest Sakari Pyörre]

1) Hinurin ja purjekoneen kaartosäde tietyllä kallistuksella ei taida olla ihan sama...

2) Kaarrossa köysi ei ole koneen rungon suuntainen, joten se vetää nokkaa vähän sisäkurvin suuntaan. Pitäisikö (ainakin teoriassa) siis painaa koko ajan hieman ulkokurvin puoleista jalkaa, jotta villalanka pysyisi suorassa?

 

1. Fysiikan lakien mukaan koneen kaartosäde oikein lennetyssä kaarrossa on ainoastaan nopeuden ja kallistuksen funktio. Jos koneilla on sama nopeus (mikä "jos", nehän on yhdistetty käydellä) ja sama kallistus, on kaartosädekin sama.

Fysiikkaa: kaarto saadaan aikaan siten, että koneen nostovoimavektori kallistetaan, jolloin aiheutuu voima joka aikaansaa kiihtyvyyden kaarron keskipistettä kohti.

 

2. Pitää varmaan painaa jalkaa... mutta oikein lennetyssä kaarrossa villalanka ei ole suorassa, vaan hieman vinossa, koska sen kiinnityspiste on hieman sivussa kaartavan koneen liikeradasta (tai tätä ainakin minä käytän selityksenä siihen, miksi lanka ei ole keskellä!). Vrt Eckey, Advanced Soaring Made Easy, kuva 58.

 

PS. Minulla on köysi kiinni painopistekytkimessä, ei se paljon väännä.

[Olli Hänninen 14]

Toinen kysymys, joka menee hifistelyn puolelle, mutta liika hifistelyhän on tyhmää, joten oikeassa ketjussa ollaan 

 

Mikä on purjelentäjälle optimaalinen tapa lentää kaartoa hinauksessa?

 

Perussääntöhän on pitää kallistus samana kuin hinauskoneella, mutta...

 

1) Hinurin ja purjekoneen kaartosäde tietyllä kallistuksella ei taida olla ihan sama. Käytännössä vaikuttaa siltä, että kannattaa kallistaa hieman vähemmän kuin hinuri, ettei joudu sisäkurvin puolelle köyttä löystyttämään. Ehkäpä pitkäsiipinen pursikone todella kaartaa jyrkemmin?

 

2) Kaarrossa köysi ei ole koneen rungon suuntainen, joten se vetää nokkaa vähän sisäkurvin suuntaan. Pitäisikö (ainakin teoriassa) siis painaa koko ajan hieman ulkokurvin puoleista jalkaa, jotta villalanka pysyisi suorassa?

 

Mielestäni paras tapa on lentää samalla kallistuksella kuin hinauskone, mutta kyllä sitä ulkokurvin jalkaa sen verran saattaa joutua painamaan että purjekoneen nokan asento korjautuu osoittamaan hinauskoneen pyrstöön ja ettei purjekone jää sisäkurvin puolelle.

[Nils Rostedt 13]

Miksi yksimoottorikoneissa potkuri kampeaa konetta vinoon? Tarkoitan siis sitä kampeamista, joka lentoonlähdössä ja nousussa on sivuperäsimellä kompensoitava, jotta kone kulkisi suoraan.

 

Tässä vaikuttaa yhteensä neljä erilaista ilmiötä.

 

1. Potkurin vääntö, eli potkurin pyörimisliike ilmaa vastaan aiheuttaa vastavoiman eli vääntömomentin joka pyrkii pyörittämään lentokonetta toiseen suuntaan pituusakselinsa ympäri. Maakiidossa tämä ilmenee siten että toiseen pyörään (yleensä vasen) tulee enemmän painoa, mikä "jarruttaa" konetta toispuolisesti. Matkalennolla tätä ei huomaa, koska kone on viritetty kulkemaan suoraan matkatehoilla.

 

2. "Korkkiruuvi-ilmiö" eli potkurin taaksepäin heittämä ilmamassa joutuu potkurin pyörimisen johdosta "ruuvimaiseen" liikkeeseen koneen rungon ympärillä. Koska tällä "ruuvi-liikkeellä" on tietty suunta, joko myötä- tai vastapäivään, ko. ilmamassa osuu sivuvakaimeen toispuoleisesti eli työntää sivuvakainta sivulle (yleensä oikealle, eli kone kampeaa vasemmalle).

 

3. Ollin mainitsema "P-factor". Kun lentokone liikkuu suurella kohtauskulmalla, alaspäin menevä potkurinlapa kohtaa ilmavirran suuremmalla kohtauskulmalla kuin ylöspäin menevä lapa. Tämä siirtää potkurin tuottaman työntövoiman keskipisteen "potkurikiekon" keskipisteen oikealle puolelle, joka taas saa aikaan vääntömomentin joka kampeaa konetta vasemmalle.

 

4. "Gyroscopic precession". Tämän melko vaikeaselkoisen ilmiön johdosta, jos koneen asentokulma muuttuu (pitch change) se aiheuttaa momentin joka kampeaa konetta pystyakselin ympäri (yaw).

 

Tavallisesti 1 ja 2 ovat ne, joihin peruspilotti törmää. 3 ja 4 ovat enemmän kannuspyöräkoneiden vitsaus, koska näissä maakiito alkaa suurella kohtauskulmalla (3 vaikuttaa) ja sitten kun kannuspyörä  nostetaan ylös 4. iskee.

 

Vaikeaselkoista? Täältä löytyy selvitys englannin kielellä.

 

 

 

[Ismo Kemppainen 0]

 

Nyt kun Mr. John Travolta tuli Suomen vierailulle niin tulikin mieleen, että saako esim. ko henkilö lentää yksin matkustajakonetta jos niin haluaisi? Entä mikä on "alkeellisin" (en nyt tähän parempa sanaa keksinyt) tilanne jossa vaaditaan koneeseen kaksi pilottia? Vai määrääkö lentokone/lentokonetyyppi pilottien lukumäärän?

[Olli Hänninen 14]

Tässä vaikuttaa yhteensä neljä erilaista ilmiötä.

 

1. Potkurin vääntö, eli potkurin pyörimisliike ilmaa vastaan aiheuttaa vastavoiman eli vääntömomentin joka pyrkii pyörittämään lentokonetta toiseen suuntaan pituusakselinsa ympäri. Maakiidossa tämä ilmenee siten että toiseen pyörään (yleensä vasen) tulee enemmän painoa, mikä "jarruttaa" konetta toispuolisesti. Matkalennolla tätä ei huomaa, koska kone on viritetty kulkemaan suoraan matkatehoilla.

 

2. "Korkkiruuvi-ilmiö" eli potkurin taaksepäin heittämä ilmamassa joutuu potkurin pyörimisen johdosta "ruuvimaiseen" liikkeeseen koneen rungon ympärillä. Koska tällä "ruuvi-liikkeellä" on tietty suunta, joko myötä- tai vastapäivään, ko. ilmamassa osuu sivuvakaimeen toispuoleisesti eli työntää sivuvakainta sivulle (yleensä oikealle, eli kone kampeaa vasemmalle).

 

3. Ollin mainitsema "P-factor". Kun lentokone liikkuu suurella kohtauskulmalla, alaspäin menevä potkurinlapa kohtaa ilmavirran suuremmalla kohtauskulmalla kuin ylöspäin menevä lapa. Tämä siirtää potkurin tuottaman työntövoiman keskipisteen "potkurikiekon" keskipisteen oikealle puolelle, joka taas saa aikaan vääntömomentin joka kampeaa konetta vasemmalle.

 

4. "Gyroscopic precession". Tämän melko vaikeaselkoisen ilmiön johdosta, jos koneen asentokulma muuttuu (pitch change) se aiheuttaa momentin joka kampeaa konetta pystyakselin ympäri (yaw).

 

Tavallisesti 1 ja 2 ovat ne, joihin peruspilotti törmää. 3 ja 4 ovat enemmän kannuspyöräkoneiden vitsaus, koska näissä maakiito alkaa suurella kohtauskulmalla (3 vaikuttaa) ja sitten kun kannuspyörä  nostetaan ylös 4. iskee.

 

Vaikeaselkoista? Täältä löytyy selvitys englannin kielellä.

 

 

 

Spitfire ym. toisen maailmansodan hävittäjät taisivat olla tuon 3. ja 4. kohtien suhteen erittäin hankalia lentoonlähdössä/laskussa koska niissä oli vielä isotehoinen moottori. Niinhän se on tietysti muissakin kannuskoneissa, jonka takia ymmärtää miksi se kannuspyöräkone nykyään vaatii vähän enemmän kokemusta.

[Olli Hänninen 14]

Nyt kun Mr. John Travolta tuli Suomen vierailulle niin tulikin mieleen, että saako esim. ko henkilö lentää yksin matkustajakonetta jos niin haluaisi? Entä mikä on "alkeellisin" (en nyt tähän parempa sanaa keksinyt) tilanne jossa vaaditaan koneeseen kaksi pilottia? Vai määrääkö lentokone/lentokonetyyppi pilottien lukumäärän?

Tietyillä konetyypeillä(esim. isommat matkustajakoneet) on vaadittu vähintään kaksi ohjaajaa. Mutta onhan näitä yhdelle ohjaajallekin sallittuja lähinnä nyt yksityisjettien kategoriassa, esim. Cessna Mustang tai vielä tyyppihyväksynnässä oleva D-Jet(Diamond Jet). Myös Beechcraft King Air on yhdelle ohjaajalle hyväksytty ja samoin Pilatus PC-9, nämä siis potkuriturbiinikoneita. Käytännössä kuitenkin IFR- matkustaja/rahtiliikenteessä on monissa maissa vaadittu vähintään kaksi ohjaajaa konetyypistä riippumatta. Esim. Boeingit(737,747,757,767 ym.) vaativat kaikki vähintään kaksi ohjaajaa.

[Tauno Hermola 116]

Entä mikä on "alkeellisin" (en nyt tähän parempa sanaa keksinyt) tilanne jossa vaaditaan koneeseen kaksi pilottia? Vai määrääkö lentokone/lentokonetyyppi pilottien lukumäärän?

 

Jos nyt haetaan sitä 'alkeellisinta', niin mites An-2 Suomessa, montako pilottia?

[Lauri Holopainen 0]

Terve,

 

mistä asiakirjasta löytyisi ohjeet, milloin IFR-lennolla pitää ilmoittaa korkeuksien jätöt ja saavutukset. Tyyliin "Reaching FL100" ja "Leaving 4000ft" jne. Käsittääkseni siis menetelmäkentillä korkeuksien jätöt ja saavutukset raportoidaan aina, tutkajohdettuna ei tarvitse kuin erikseen pyydettäessä, mutten löytänyt tälle kirjallista vahvistusta mistään?

[Jani Salo 10]

Moi.

 

En tiedä että kuuluuko tänne, mutta en viitsi aiheelle tehdä omaa threadia.

 

Kaveri on menossa Moskovan kautta Havannaan parin viikon päästä. Moskovassa vaihtoaikaa on noin 12 tuntia, Helsingin kone saapuu illalla ja Havannan kone lähtee seuraavana iltapäivänä eli yö pitäisi olla lentokentällä kun ei ole viisumia. Onko Sheremetievon lentokentällä ns. transit hotellia missä voisi viettää kymmenen tuntia koneiden välissä ? Vai onko muuta viisumivapaata majoitusta kentällä ? Loungeenkaan ei pääse kun on economy lippu.

 

Jani

[Guest rsuomi]

Paljonkos Hornet kuluttaa kerosiinia jälkipoltto päällä per minuutti?

 

Toinen mieltä askarrattanut kysymys paljonkohan "palaa/kuluu" renkaista kumia tuollaisen keskisuuren matkustajakoneen laskussa? Useampi kilo?

[Heikki Pullinen 135]

Janille. Parasta kysyä Aeroflotilta, vai mikä se on nykyään. Oli siellä ennenvanhaan transithotelli.

 

Heikki

[Mikko Raatikainen 0]

Milloin sinivalkoisin tunnuksin varustetut HN:t löytyy Red Flag -harjoituksesta? Melko moni valtio on käynyt leikkimässä koneillaan isonveden takana, mm. Gripen -naapurit, joten milloin Suomi käy näyttämässä lentämisen mallia, vai onko tarvetta edes lähteä kokeilemaan kykyjä isoja poikia vastaan? 

[Olle Sälgmark 2]

Miksi ohjaamoäänitin (CVR) kytketään pois päältä lämpölaukaisija sisäänpainaen,lentoyhtiön ohjeistuksen mukaisesti heti vaaratilanteen jälkeen.  ???

 

 

[Olle Sälgmark 2]

Koska CVR kykenee nauhoittamaan vaan rajoitetun ajan niin se kytketään pois, jolloin taataan että ks. tärkeä tapahtuma jää nauhalle eikä pyyhkiydy pois kun uutta nauhoittuu sen yli.

 

Tack 

 

Eli ei ehkä tarkoitus kytkeä sitä pois vaaratilanteen aikana.

[Joona Nurmi 0]

Täytyykö ilmavoimiin pyrkiäkseen olla lukio käytynä?

[Tatu Koiranen 1 799]

Täytyykö ilmavoimiin pyrkiäkseen olla lukio käytynä?

 

ei.

[Juha-Matti Keränen 3]

Moi.

 

En tiedä että kuuluuko tänne, mutta en viitsi aiheelle tehdä omaa threadia.

 

Kaveri on menossa Moskovan kautta Havannaan parin viikon päästä. Moskovassa vaihtoaikaa on noin 12 tuntia, Helsingin kone saapuu illalla ja Havannan kone lähtee seuraavana iltapäivänä eli yö pitäisi olla lentokentällä kun ei ole viisumia. Onko Sheremetievon lentokentällä ns. transit hotellia missä voisi viettää kymmenen tuntia koneiden välissä ? Vai onko muuta viisumivapaata majoitusta kentällä ? Loungeenkaan ei pääse kun on economy lippu.

 

Jani

 

Tarttee Venäjän viisumin, muuten ei pääse koneeseen Helsingissä vaikka ei poistuisikaan kenttäalueelta Moskovassa. Sheremetyevossa on kentän vieressä Novotel ja ParkInn hotellit, mutta nämä on siis kenttäalueen ulkopuolella.

[Juha Paulavuo 21]

Tarttee Venäjän viisumin, muuten ei pääse koneeseen Helsingissä vaikka ei poistuisikaan kenttäalueelta Moskovassa. Sheremetyevossa on kentän vieressä Novotel ja ParkInn hotellit, mutta nämä on siis kenttäalueen ulkopuolella.

 

Eipä nyt johdeta harhaan :

Foreign citizens waiting for their connecting flight are allowed to stay at Sheremetyevo Airport up to 24 hours without a valid Russian visa. The passenger should have a ticket of the relevant airline with confirmed seating for the relevant connecting flights.

 

http://svo.aero/en/transit/rules/

[Tatu Koiranen 1 799]

Miksi ohjaamoäänitin (CVR) kytketään pois päältä lämpölaukaisija sisäänpainaen,lentoyhtiön ohjeistuksen mukaisesti heti vaaratilanteen jälkeen.  ???

 

Paitsi että lämpölaukaisija vedettäneen kyllä siinä tilanteessa ulos, jotta se tosiaan katkaisee sen virran (vai oliko tässä vaan kielimuuri esteenä)...

 

Jos nyt haetaan sitä 'alkeellisinta', niin mites An-2 Suomessa, montako pilottia?

 

valmistajan mukaan ymmärtääkseni 2, paikallisen viranomaisen mukaan 1

[Juha-Matti Keränen 3]

Eipä nyt johdeta harhaan :

http://svo.aero/en/transit/rules/

 

Katos vaan - kehitys kehittyy. Itte en lähtisi koettamaan onneani kuitenkaan. Onneksi copy/paste-taitoisia, kokeneita venäjänmatkaajia, on olemassa. 

[Jussi Seppälä 1]

Mikä ihme..?! http://media.englishrussia.com/moscow/IMG_013.jpg

 

Jokin lentokoneen puunauslaite vai mikä?

[Guest henkkafinn]

Sukua Dinolle?

 

http://www.nordicaero.se/upload/Dino-PDF-listning/New%20NordicDinoII-777brochure.pdf

[Markku Vierelä 0]

Mikä mahtaa olla tilanne Pariisissa? Tuttuja menossa huomena Mauritiukselle Pariisin kautta.

[Erkki Pulkkinen 0]

Mikä mahtaa olla tilanne Pariisissa? Tuttuja menossa huomena Mauritiukselle Pariisin kautta.

 

Bensa kaikki ja tuhkaa ilmassa