Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Olli Hänninen 14]

Ärjyn moottorit käynnistetään vain ja ainoastaan yksi kerrallaan ja sähköllä.

 

Miksi niitä pitäisi käynnistää useampia samanaikaisesti kysyn minä?

Ei pitäisikään, kunhan vaan kysyin. Tosin nelimoottorisella koneella tuo joidenkin moottoreiden käynnistys samanaikaisesti nopeuttaisi hiukan tuota käynnistystapahtumaa.

[Seppo Kolehmainen 1 835]

Infoksi Samille ja muille: Vilkkailla kentillä tuubista ulos työnnettävä ja moottoreitaan käynnistävä kone blockaa usein muuta rullaavaa liikennettä. Mitä nopeammin se saa moottorinsa käyntiin ja pääsee liikkeelle sen parempi. Toiseksi joillekin moottoreille on luonteenomaista, että ne käynnistyvät tosi hitaasti.

 

Seppo

[Sami J Sallinen 4]

Niin tosiaan, nuo isot suihkumoottorit kiihtyvät kyllä hitaasti. Eipä tullut ajateltua, että jos niitä on neljä, niin kyllähän se aikaa vie yksikerrallaan puhaltaa niitä käyntiin.

 

Avron Lycomingin kohdalla ei voida puhua hitaudesta, sen verta nopeasti se kerää kierrokset 

[Jani Elasmaa 0]

Niin tosiaan, nuo isot suihkumoottorit kiihtyvät kyllä hitaasti. Eipä tullut ajateltua, että jos niitä on neljä, niin kyllähän se aikaa vie yksikerrallaan puhaltaa niitä käyntiin.

 

Avron Lycomingin kohdalla ei voida puhua hitaudesta, sen verta nopeasti se kerää kierrokset 

 

Muistanko täysin väärin vai pystyikö Avron käynnistämään akkuvirralla?

[Matti Huoviala 85]

Ärjyn moottorit käynnistetään vain ja ainoastaan yksi kerrallaan ja sähköllä.

 

Miksi niitä pitäisi käynnistää useampia samanaikaisesti kysyn minä?

 

Tuossa pari viestiä ylempänä...

[Jani Elasmaa 0]

Tuossa pari viestiä ylempänä...

 

Asettelin kysymyksen väärin; pitääkö maasähkö olla kytkettynä vai onnistuuko startti akkujen voimin.

 

 

[Juho Leppänen 0]

Tätähän varten tämä säie vissiinkin on....

 

Vesilentokelpuutus (SEP sea) vaatii kurssin alussa 75h lentokokemusta. Olenko ymmärtänyt jotain väärin jos lasken niin, että PPL(a) kurssin jälkeen kasassa on 45h tiimaa, jonka päälle saa lentää vielä 30h ennenkuin pääsee kurssittautumaan. Vai lähteekö tiiman laskeminen nollasta sen jälkeen kun PPL on kasassa?

 

Kiitos ja anteeks

[Jari J Sivula 1]

Tätähän varten tämä säie vissiinkin on....

 

Vesilentokelpuutus (SEP sea) vaatii kurssin alussa 75h lentokokemusta. Olenko ymmärtänyt jotain väärin jos lasken niin, että PPL(a) kurssin jälkeen kasassa on 45h tiimaa, jonka päälle saa lentää vielä 30h ennenkuin pääsee kurssittautumaan. Vai lähteekö tiiman laskeminen nollasta sen jälkeen kun PPL on kasassa?

 

Kiitos ja anteeks

Tämähän on OT, ei se mikään tyhmä kysymys ole, hih.  Tahto olla tuo virkatexti joskus vähän epäselvää. No, kyllä se koko lentokokemus kelpaa ihan ekasta kerrasta asti laskettuna.

 

Jari

[Jarmo Kempas 0]

FOD ja ohivirtaussuihkumoottori

 

Vastaan täällä, vaikka kysymystä ei ole suoraan edes esitetty tässä ketjussa.

 

Foreign Object Damage, FOD, syntyy silloin kun moottorin imukanavaan joutuu sinne kuulumatonta tavaraa. Tyypillisesti ahtimen ensimmäinen vyöhyke eli puhallin, Fan, toimii kuin sentrifugi tai separaattori. Moottoriin joutuneet turhat kappaleet ajautuvat yleensä ohivirtaus tai puhallinkanavaan eivätkä mene korkeapaineahtimeen ja sitä kautta moottorin läpi. Korkeapaineahdin saa ilmansa pieneltä alueelta moottorin keskeltä, kun taas ylimääräiset kappaleet ajautuvat puhaltimen ulkolaidoille.

 

Jos puhaltimeen tulee pieni vaurio, se ei vaikuta moottorin toimintaan. Sellaiset vauriot tulkitaan koneen huoltokäsikirjan mukaan ja määritellään voidaanko vaurio korjata moottorivalmistajan ohjeen mukaan hiomalla kolhun muoto sallituksi. Suurempi kolhu voi olla sijainniltaan tai muodoltaan sellainen että sitä ei voi hiomalla korjata. Silloin vaurioutunut ahdinsiipi vaihdetaan. Tällainenkaan suurempi vaurio ei vielä välttämättä näy moottorin indikoinnissa eikä ole välitön riski moottorin toiminnalle. Vaurio voi aiheuttaa myös indikoidun vian. Tyypillisiä indikaatioita ovat esimerkiksi tärinän kasvu. Tärinää mitataan erikseen sekä ahtimen että turbiinin alueelta.

 

Jos vaurio on riittävän suuri tai sellainen että korkeapaineahdin vaurioituu, se voi aiheuttaa muutoksia myös moottorin sisäiseen aerodynamiikkaan. Tämä näkyy esimerkiksi pyörintänopeuteen suhteutettuna moottorin sisäisen lämpötilan ja polttoainen virtauksen nousuna verrattuna virheettömään moottoriin. Tulkinta ohjaamossa on aika helppo - verrataan moottoreiden indikointeja keskenään sekä tehdään vertailua tyypilliseen arvoon suhteutettuna.

 

Kun lentoonlähtöpaikalla molemmat moottorit tuottavat sallituissa rajoissa olevat indikoinnit eikä tärinöitä ole, tehdään lentoonlähtö. Laskun jälkeen, ennen uutta operaatiota koneelle tehdään ulkopuolinen tarkastus, jossa katsotaan myös moottoreiden ahtimiin ja turbiineihin. Jos silloin havaitaan vaurio, ne tulkitaan ja tarvittaessa korjataan. Joskus korjausta nopeampi tapa palauttaa kone reitille, on vaihtaa moottori ja tehdä tarvittavat korjaukset irtomoottoriin.

 

jk

[Guest 55-HO]

Anteeksi.... suomessa lentineillä on olemassa ikä, joka on "ilmailuhallituksen " määräämä. Kun kyseinen lentine kohtaa määränpäänsä.. Kuinka monta elinvuotta kyseisellä on "ostomaassa" Oletan että forumilla jollain on taulukko josta näkee kuinka monta vuotta / lentotuntia kyseisellä on suomesta / (ostomaa) lähdön jälkeen ?

[Mikko Maliniemi 5]

Anteeksi.... suomessa lentineillä on olemassa ikä, joka on "ilmailuhallituksen " määräämä. Kun kyseinen lentine kohtaa määränpäänsä.. Kuinka monta elinvuotta kyseisellä on "ostomaassa" Oletan että forumilla jollain on taulukko josta näkee kuinka monta vuotta / lentotuntia kyseisellä on suomesta / (ostomaa) lähdön jälkeen ?

 

Mita mita mita sina sanoa?...

 

HEH, nyt en kyllä ymmärtänyt tuosta yhtään mitään   

[Vieras]

Mita mita mita sina sanoa?...

 

HEH, nyt en kyllä ymmärtänyt tuosta yhtään mitään   

 

Ilmeisesti kysytään että onko lentolaitteella jokin "maksimi-ikä" jota IH seuraa?  ???

 

No, kai sitä voi suoraan sanoa että ei ole ja ei seuraa. Huoltopuolen miehet varmaan pistää pykälää tiskiin.

[Aarni Lehto 0]

Mahtaako kukaan tietää, kuinka monta kappaletta Thruston TSC-1A2 Teal tyyppistä konetta on rakennettu? Jäi vain askarruttamaan, koska näin ainakin 7 yksilöä tuota konetyyppiä samalla kertaa muskokan lentokentällä Kanadassa viime toukokuussa.

 

EDIT: sattuipa sopivaan väliin

[Guest Simpeetti]

Mitä tarkoittavat V1 ja V2 take-offin aikana?  

[Juha Paulavuo 21]

Mahtaako kukaan tietää, kuinka monta kappaletta Thruston TSC-1A2 Teal tyyppistä konetta on rakennettu?

 

Thurston Aircraft produced a total of 19, Schweizer built 12 and Teal Aircraft constructed seven

 

http://www.seabee.info/teal/teal_production.htm

 

[Lauri Liuhto 0]

Mitä tarkoittavat V1 ja V2 take-offin aikana?  

 

Jos englanti taittuu, niin ainakin suuntaa-antavan vastauksen voisi hakea osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds#Regulatory_V-speeds. Ja pistettäköön normaali disclaimeri; Wikipediaan ei pidä luottaa sokeasti jne.

 

--

Lauri

[Guest 55-HO]

Mita mita mita sina sanoa?...

 

HEH, nyt en kyllä ymmärtänyt tuosta yhtään mitään   

Minunko pissassa vikaa ,tuohon ensimäiseen...

 

Toiseen HEH: Ymmärrän ettet Mikko haluakkaan ymmärtää... Kimmo sensiaan  ymmärsi 

Mielessäni on eräs lentine, jolla oli myyntihetkellä lentotunteja jälellä (suomessa) 60 vatanottajamaassa kyseiset tunnit mitätöitiin, ja kirjanpitoon merkattiin tuntijäämäksi ennen "perusremonttia" 600 h......

[Mikko Maliniemi 5]

Ymmärrän ettet Mikko haluakkaan ymmärtää...

 

Ei kun nimenomaan halusin. Siksi kysyin 

[Tatu Koiranen 1 778]

Ilmeisesti kysytään että onko lentolaitteella jokin "maksimi-ikä" jota IH seuraa?  ???

 

No, kai sitä voi suoraan sanoa että ei ole ja ei seuraa. Huoltopuolen miehet varmaan pistää pykälää tiskiin.

 

Toki valmistaja voi rajoittaa käyttöikää. Enpä nyt muista, olisiko siitä mitään erityisiä pykälöitä lyötävissä tiskiin, mutta jos tcds tai muu dokumentti sanoo, että se rungon suurin sallittu käyttöaika 10 000 tuntia ja sitten loppu sillä rungolla lentämine niin sitten siinä käy niin. Viranomaisen seurattavaksi tämä, kuten mikään muukaan huolto/vaihtojakso, ei kyllä kuulu.

[Vieras]

Toki valmistaja voi rajoittaa käyttöikää. Enpä nyt muista, olisiko siitä mitään erityisiä pykälöitä lyötävissä tiskiin, mutta jos tcds tai muu dokumentti sanoo, että se rungon suurin sallittu käyttöaika 10 000 tuntia ja sitten loppu sillä rungolla lentämine niin sitten siinä käy niin. Viranomaisen seurattavaksi tämä, kuten mikään muukaan huolto/vaihtojakso, ei kyllä kuulu.

 

Jah, jostain syystä arvasin että kysyttiin valmistusajasta kulunutta aikaa eikä niinkään käyttöikää..

[Tatu Koiranen 1 778]

Jah, jostain syystä arvasin että kysyttiin valmistusajasta kulunutta aikaa eikä niinkään käyttöikää..

 

Sitäkin (kalenteriaikaa), voidaan toki rajoittaa (siinä missä käyntiaikaakin)

[Hannu Örn 7]

Mitä tarkoittavat V1 ja V2 take-offin aikana?  

 

Laitetaanpa vielä Wikipedia-linkin lisäksi lyhyt amatöörin sepustus aiheesta...

 

V1 on ratkaisunopeus moottorihäiriön suhteen: jos moottori mossahtaa ennen V1:n saavuttamista, lentoonlähtö keskeytetään. Häiriön sattuessa V1:n jälkeen lentoonlähtöä jatketaan, koska jäljellä oleva kiitotie ei enää riitä pysähtymiseen. Jos kiitotie on tosi pitkä suhteessa koneen lentoonlähtömatkaan, V1 on sama kuin rotaationopeus eli lentoonlähtö keskeytetään moottoriongelmien sattuessa riippumatta siitä kuinka pitkälle on ehditty kiihdytellä.

 

V2 on pienin nopeus, jolla koneella voi turvallisesti lentää yhden moottorin hajottua.

[Ilpo Isoluoma 22]

Millä konsteilla lentokoneen sisätilat saadaan lämpimiksi ? Useimmiten koneet seisovat ulkona kovassakin pakkasessa. Vaatiiko moottoreiden kylmäkäynnistys myös erityistä esilämmitystä ?

[Mikko Maliniemi 5]

Millä konsteilla lentokoneen sisätilat saadaan lämpimiksi ?

 

Sisätilanlämmittimillä ja moottorin käynnistyttyä moottorin lämpöä sisätiloihin johtamalla, kuten autoissakin.

 

Vaatiiko moottoreiden kylmäkäynnistys myös erityistä esilämmitystä ?

 

Kyllä mielellään, ihan kuten autojenkin moottorit. Tai jopa enemmänkin...

[Olli Hänninen 14]

Millä konsteilla lentokoneen sisätilat saadaan lämpimiksi ? Useimmiten koneet seisovat ulkona kovassakin pakkasessa. Vaatiiko moottoreiden kylmäkäynnistys myös erityistä esilämmitystä ?

Isompien suihkumoottori/potkuriturbiinimatkustajakoneiden osalta sisätilat saadaan lämpimiksi suihkumoottorikoneissa esim.APU(auxiliary power unit) - turbiinilla, joka on pieni suihkuturbiini josta saadaan sähköä ja vuodatusilmaa ja tällä vuodatusilmalla voidaan sitten lämmittää matkustamon sisätiloja ennen moottoreiden käynnistystä. Potkuriturbiinikoneissa(joissa ei yleensä ole APU:a) sisätilat saadaan lämpimiksi ennen moottoreiden käynnistystä vaikka maapalveluista saatavalla vuodatusilmalla(jos on saatavilla) tai kuten ATR:ssä, jossa voidaan lämmittää avioniikkajärjestelmän tuottamalla lämmöllä matkustamoa tai sitten käynnistämällä toinen moottori ja pitämällä potkurijarru päällä(ei kovin taloudellinen vaihtoehto). Joissain koneissa voi olla myös jokin polttoaineella käyvä erillinen matkustamon lämmitin.

 

Suihkumoottoreiden ja potkuriturbiinien käynnistäminen ei vaadi erillistä esilämmitystä, vaan kovallakin pakkasella ne käynnistetään kylmänä ja sitten 5 min. käynnin jälkeen ne ovat tarpeeksi lämpimiä lentoonlähtöön.