Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Samuli Sorvakko 1]

Suihkumoottoreiden ja potkuriturbiinien käynnistäminen ei vaadi erillistä esilämmitystä, vaan kovallakin pakkasella ne käynnistetään kylmänä ja sitten 5 min. käynnin jälkeen ne ovat tarpeeksi lämpimiä lentoonlähtöön.

 

Riippuu vähän kovan pakkasen määritelmästä..

 

http://www.polartherm.fi/fi/ammattikaytto/erikoislaitteet/lentokonelammittimet-.html

 

/Samuli

[Ilpo Isoluoma 22]

Näin arvelinkin että tarvitaan järeämpiäkin lämmityslaitteita kovilla pakkasilla. Entäpäs toisessa päässä lämpötila-asteikkoa jossain kuumissa olosuhteissa ? Kone seisoo keskellä auringonpaistetta ilman mitään varjoa. Päästään lähelle saunaolosuhteita.

[Olli Hänninen 14]

Näin arvelinkin että tarvitaan järeämpiäkin lämmityslaitteita kovilla pakkasilla. Entäpäs toisessa päässä lämpötila-asteikkoa jossain kuumissa olosuhteissa ? Kone seisoo keskellä auringonpaistetta ilman mitään varjoa. Päästään lähelle saunaolosuhteita.

Siinä auttaa sitten matkustamon kannalta lentokoneen ilmastointi jos ja kun apu on käytössä. Suihku - ja potkuriturbiineissa ei ainakaan pitäisi olla mitään ongelmia muussa kuin jäähdytyksen ja alentuneen tehon kannalta. Mäntämoottorisissa saattaa kuumissa olosuhteissa muodostua ns. höyrylukko, joka vaikeuttaa ainakin käynnistystapahtumaa - eli kone on vaikea käynnistää. Jos ei ole apu:a tai ei saada ilmastointia toimimaan niin matkustamo on tietysti kuuma.

[Tatu Koiranen 1 778]

Siinä auttaa sitten matkustamon kannalta lentokoneen ilmastointi jos ja kun apu on käytössä. Suihku - ja potkuriturbiineissa ei ainakaan pitäisi olla mitään ongelmia muussa kuin jäähdytyksen ja alentuneen tehon kannalta. Mäntämoottorisissa saattaa kuumissa olosuhteissa muodostua ns. höyrylukko, joka vaikeuttaa ainakin käynnistystapahtumaa - eli kone on vaikea käynnistää. Jos ei ole apu:a tai ei saada ilmastointia toimimaan niin matkustamo on tietysti kuuma.

 

Niin, tai sitten lentokoneeseen johdetaan ulkoiselta ilmastointikoneelta kylmää ilmaa. Edelleen, (monien) koneiden omalla ilmanvaihto/jäähdytysjärjestelmällä voidaan myös jäähdyttää ilmaa ilman kaasuturbiinien käynnistämistä, jos maasta on saatavilla (korkeapaineista) ilmaa.

 

Lentokoneiden ilmastointilaitteen toiminta ei ole samanlainen kuin esimerkiksi autoissa tai kiinteistöjen ilmanvaihdossa, vaan se toimii ahdin-turbiini -periaatteella (eng. air cycle machine), jossa ilma ensin ahdetaan (paine nousee, lämpötila nousee), sen jälkeen ahdettu ilma jäähdytetään lämmönvaihtimella - tällöin ilman lämpötila on tietysti vielä korkeampi kuin ulkoilman lämpötila, koska kyseessä on vain yksinkertainen lämmönvaihdin. Vaan, kun ahdettu ilma päästetään turbiiniin, sen paine laskee ja samalla myös lämpötila putoaa - kuumissakin olosuhteissa saadaan tyypillisesti alle 0 C-asteen lämpöistä ilmaa.

 

Maakäytössä lämmönvaihtimille täytyy johtaa vielä erikseen niitä jäähdyttävää ilmaa (siellä on puhallin), lennolla tämä ilma saadaan patopaineesta (ja kyllä, itseasiassa, lennollakin ilmaa nimenomaisesti jäähdytetään eikä koskaan lämmitetä, koska moottorin ahtimelta saatava vuodatusilma on pitkälle toistasataa astetta lämmintä.

 

Lämpötilansäätö perustuu kuuman vuodatusilman sekoittamiseen / lisäämiseen tähän ilmastointikoneen jäähdyttämään ilmaan (toki osa matkustamon ilmasta muutenkin kierrätetään ja puhalletaan uudestaan kiertoon).

 

ps. ja tämä ylläoleva koskee siis oikeita lentokoneita

[Mikko Pulliainen 0]

Siihen aikaan kun Finnair vielä lensi yseillä Tampereelle, laskin kerran HEL-TMP -lennon kestäneen 18 minuuttia, eivätkä ne lyhyemmät kotimaanlennot tietysti Finncommin kalustollakaan järin kauaa kestä.

 

Tuleeko lentäjille näissä tapauksissa koskaan kiire tarkistuslistojen, laskeutumisbriiffausten ja muiden kanssa? Ja miten esimerkiksi Ryanairin lentäjät onnistuvat koneen valmistelussa seuraavaa lentoa varten, kun kääntöajat ovat puolen tunnin luokkaa?

[Cathy Tiainen 0]

Harjoitus todennäköisesti, olen itsekin usein nähnyt vastaavaa toimintaa. Sellaista tukin kokoista puuta roikotetaan kopterilla pitkin poikin kenttäaluetta. Kopteri saattaa tosin olla joku muu kuin Super puma.  

 

En tunnistaa copteri varmasti.....

 

 

 

Eilen sitä tukkia lennätti ympäri kenttää OH-HRI  Agusta-Bell AB-206B JetRanger III.

[ attachment removed / expired ]

 

Tämä minä nähdä.......

 

Mikä tämän harjoitus tarkoitus olla?

 

 

Tyhmä Cathy

[Juha Lampi 280]

Siihen aikaan kun Finnair vielä lensi yseillä Tampereelle, laskin kerran HEL-TMP -lennon kestäneen 18 minuuttia, eivätkä ne lyhyemmät kotimaanlennot tietysti Finncommin kalustollakaan järin kauaa kestä.

 

Tuleeko lentäjille näissä tapauksissa koskaan kiire tarkistuslistojen, laskeutumisbriiffausten ja muiden kanssa? Ja miten esimerkiksi Ryanairin lentäjät onnistuvat koneen valmistelussa seuraavaa lentoa varten, kun kääntöajat ovat puolen tunnin luokkaa?

 

Juuu-u, muistan ajan "Tumppi-Ysillä Savonlinnasta vartissa Varkauteen"

[Tauno Hermola 113]

Ja tammikuussahan olisi mahdollisuus päästä kokemaan Helsinki-Tallinna B717:lla, ei kai siinäkään nokka kauan tuhise 

 

Blue1:n varausjärjestelmän mukaan ensimmäinen lento näytettäisiin operoivan B717:lla.  Muuten koneena näyttää olevan pelkästään ATRää.

[Guest Topas]

En tunnistaa copteri varmasti.....

 

 

 

Tämä minä nähdä.......

 

Mikä tämän harjoitus tarkoitus olla?

 

 

Tyhmä Cathy

Rupesi asia itseäkin kiinnostamaan ja pikaisella googlettamisella löysin tällaista: http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/01/sahkot_poikki_sadoilta_talouksilta_keski-suomessa_1392601.html

 

Eli tukilla puhdistetaan sähkölinjoja lumesta. Voihan olla, että tuossa harjoituksessa tukilla tehtiin jotain ihan muuta, mutta tämä oli ainut mitä löysin netistä...

[Juha-Matti Lavonen 54]

Ja tammikuussahan olisi mahdollisuus päästä kokemaan Helsinki-Tallinna B717:lla, ei kai siinäkään nokka kauan tuhise 

Aikataulussa 35min, todnäk. lentoaika kutistuu jonnekin n.15min. ATR.llä olen saman välin lentänyt ja sillä kesti 20min.

[Lasse Lehtonen 0]

Aikataulussa 35min, todnäk. lentoaika kutistuu jonnekin n.15min. ATR.llä olen saman välin lentänyt ja sillä kesti 20min.

 

Oikeastaan suihkari ei ole yhtään sen nopeampi, sillä kyseisellä välillä ei pääse ilmatilarajoituksista johtuen yli FL100, joka käytännössä rajoittaa useimpien suihkarien maksiminopeuden alle 250kts...mikä on sama vauhti jota ATR päästelee noilla korkeuksilla. Eipä ERJ-145:kaan kulkenut yhtään nopeammin tuota väliä kuin ATR. 

 

- Lasse

[Olli Hänninen 14]

Siihen aikaan kun Finnair vielä lensi yseillä Tampereelle, laskin kerran HEL-TMP -lennon kestäneen 18 minuuttia, eivätkä ne lyhyemmät kotimaanlennot tietysti Finncommin kalustollakaan järin kauaa kestä.

 

Tuleeko lentäjille näissä tapauksissa koskaan kiire tarkistuslistojen, laskeutumisbriiffausten ja muiden kanssa? Ja miten esimerkiksi Ryanairin lentäjät onnistuvat koneen valmistelussa seuraavaa lentoa varten, kun kääntöajat ovat puolen tunnin luokkaa?

Kyllähän noilla lyhyillä väleillä kiire tulee ohjaamossa. Asiat vain täytyy hoitaa näppärästi ja nopeasti. Tuossahan auttaa kuitenkin se, että näitä välejä saatetaan lentää useampia kertoja päivässä jolloin esim. jonkun lentokentän lähestymismenetelmät alkavat tulla tutuksi(tai ovat tulleet jo aiemmin tutuksi), jolloin lähestymismenetelmien briiffaus menee nopsempaan. Tarkastuslistojen luvut menee jo rutiinilla, vaikkei lentämisessä mikään saa rutiiniksi muodostuakaan.

 

Luulisi Ryanairin lentäjienkin saavan koneen puolessa tunnissa ihan hienosti lähtövalmiiksi, fo/koneen päällikkö tarkastaa koneen ja toinen syöttää reittitiedot fms:ään ja tekee ohjaamolle turn around - tarkastuksen. Useinhan tuo paluulennon reitti on jo valmiina fms:ssä jolloin se tarvitsee vain aktivoida ja syöttää lennolle tarvittavat datat ja parametrit kuten painot, v-nopeudet ja mahd. käytettävät kiitotiet + vakiolähtöreittimenetelmät sekä reitin mahd. oikaisuselvitykset yms. Matkustamohenkilökunnalla se kiire useimmiten tulee kun kone pitää laittaa siistiin kuntoon seuraaville matkustajille ja ruoat ja juomat valmiiksi.

[Taneli Lukkarinen 0]

Kyllähän noilla lyhyillä väleillä kiire tulee ohjaamossa. Asiat vain täytyy hoitaa näppärästi ja nopeasti. Tuossahan auttaa kuitenkin se, että näitä välejä saatetaan lentää useampia kertoja päivässä jolloin esim. jonkun lentokentän lähestymismenetelmät alkavat tulla tutuksi(tai ovat tulleet jo aiemmin tutuksi), jolloin lähestymismenetelmien briiffaus menee nopsempaan. Tarkastuslistojen luvut menee jo rutiinilla, vaikkei lentämisessä mikään saa rutiiniksi muodostuakaan.

 

Luulisi Ryanairin lentäjienkin saavan koneen puolessa tunnissa ihan hienosti lähtövalmiiksi, fo/koneen päällikkö tarkastaa koneen ja toinen syöttää reittitiedot fms:ään ja tekee ohjaamolle turn around - tarkastuksen. Useinhan tuo paluulennon reitti on jo valmiina fms:ssä jolloin se tarvitsee vain aktivoida ja syöttää lennolle tarvittavat datat ja parametrit kuten painot, v-nopeudet ja mahd. käytettävät kiitotiet + vakiolähtöreittimenetelmät sekä reitin mahd. oikaisuselvitykset yms. Matkustamohenkilökunnalla se kiire useimmiten tulee kun kone pitää laittaa siistiin kuntoon seuraaville matkustajille ja ruoat ja juomat valmiiksi.

Ryanair on matkustamossa tehostanut toimia poistamalla istuintaskut, liimaamalla turvaohjeet selkänojaan ja siirtämällä pelastusliivit happinaamareiden viereen luukun taakse ettei koneen turvatarkastuksissa menisi niin kauan. Ohjaamon puolellahan noita toimia voi tehdä matkustajien tulon aikaan eli ei niin kiire. Tietääkö kukaan muuten kuinka kauan noissa ohjaamon valmisteluissa perus euroopanlennolla menee? 10-15min?

[Guest Patinen]

Onko stereonäön puute edelleen karsiva tekijä haettaessa ykkösmedikaalia?

[Tauno Hermola 113]

Niin mitäs se Jet A-1 nyt sitten lentoyhtiöille maksaa - tai mitä sen voisi kuvitella maksavan?

Nousee aina tämä kysymys väkisin mieleen, kun näkee jotain 100 € pinnassa olevia hintoja Euroopasta Aasiaan ???

[Vieras]

Onko stereonäön puute edelleen karsiva tekijä haettaessa ykkösmedikaalia?

 

En ainakaan löydä lääketieteellisistä vaatimuksista mitään stereonäköön liittyvää. Ennen vuotta 2006 siellä jotain oli.

 

Sallitko että kysyn mistä syystä stereonäkösi puuttuu? Yksisilmäisyys luonnollisesti on karsiva tekijä 

[Tuomo Seppälä 0]

Niin mitäs se Jet A-1 nyt sitten lentoyhtiöille maksaa - tai mitä sen voisi kuvitella maksavan?

Nousee aina tämä kysymys väkisin mieleen, kun näkee jotain 100 € pinnassa olevia hintoja Euroopasta Aasiaan ???

 

Vaihtelee paljon maittain sekä lentoasemien välillä (Helsingissä on halvempaa kun Oulussa). Mutta sellainen noin 1,00eur / kg eli noin 0,80 eur / litra on aika hyvä nyrkkisääntö että siinä paikkeilla se pyörii.

 

Polttoaineen kulutuksesta ja sen suhteesta kysymyksesi ytimeen, eli siihen onko 100eur Aasiaan järkevää, ei voi vastata ilman tarkkoja tietoja.

 

-tuomo

[Tauno Hermola 113]

Vaihtelee paljon maittain sekä lentoasemien välillä (Helsingissä on halvempaa kun Oulussa). Mutta sellainen noin 1,00eur / kg eli noin 0,80 eur / litra on aika hyvä nyrkkisääntö että siinä paikkeilla se pyörii.

 

Polttoaineen kulutuksesta ja sen suhteesta kysymyksesi ytimeen, eli siihen onko 100eur Aasiaan järkevää, ei voi vastata ilman tarkkoja tietoja.

 

-tuomo

 

Järkevyys on tietysti laajempi kysymys, mutta selväähän on, ettei esim. AirAsian 151 USD suunta n. 10000 km Kuala Lumpur - Pariisi reitillä tuolla polttoaineen hinnalla kata kustannuksia. (Karkea nyrkkisääntö kulutuksesta isolla nykyaikaisella koneella voisi kai olla jotain 3l/100km per matkustaja täydellä koneella.)

[Tero Knuth 0]

Järkevyys on tietysti laajempi kysymys, mutta selväähän on, ettei esim. AirAsian 151 USD suunta n. 10000 km Kuala Lumpur - Pariisi reitillä tuolla polttoaineen hinnalla kata kustannuksia. (Karkea nyrkkisääntö kulutuksesta isolla nykyaikaisella koneella voisi kai olla jotain 3l/100km per matkustaja täydellä koneella.)

 

Ja se toinen näkemys on, että tyhjä jakkara ei tuota mitään, jolloin esim. 151 USD muutoin tyhjästä penkistä on kokonaan plussaa yhtiölle (pl. toki painonlisäyksestä ja lisääntyneestä palvelutarpeesta aiheutuva kulu).

 

-Tero-

[Oscar V. Bonsdorff 0]

Kuuluuko alkoholijuomat AirBerlinin ruokatarjoiluun pitkillä lennoilla (Berlin - Phuket)? Paljonko muuten olut maksaa, löytyykö netistä hintalistaa?

[Juha Paulavuo 21]

Kuuluuko alkoholijuomat AirBerlinin ruokatarjoiluun pitkillä lennoilla (Berlin - Phuket)? Paljonko muuten olut maksaa, löytyykö netistä hintalistaa?

 

http://www.airberlin.com/site/flug_service_an_bord.php?LANG=fi

"Lennolla tarjoilemme kahvia, teetä, alkoholittomia juomia tai tuoremehuja veloituksetta. Lisäksi tarjolla on valikoima alkoholijuomia, joiden ajankohtaiset hinnat löytyvät koneen juomalistalta."

 

"Kaukolentoreiteillämme Aasiaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan ja Karibian meren saarille tarjoamme Economy Class -luokassa kaksi ateriaa: pääaterian, jossa valittavana on kaksi lämmintä ruokaa sekä kylmän aterian tai välipalan. "

 

"Business Class -luokassa matkustaville tarjoilemme usean ruokalajin menun viihtyisässä ympäristössä. Tarjolla on useampi pääruokavaihtoehto. Pikkunälkään tarjoilemme välipaloja, hedelmiä ja voileipiä. Tarjolla on lisäksi tervetuliaisjuoma sekä laaja juomavalikoima, johon sisältyy mm. korkealaatuisia puna- ja valkoviinejä. "

[Lasse Lehtonen 0]

Vaihtelee paljon maittain sekä lentoasemien välillä (Helsingissä on halvempaa kun Oulussa). Mutta sellainen noin 1,00eur / kg eli noin 0,80 eur / litra on aika hyvä nyrkkisääntö että siinä paikkeilla se pyörii.

 

Karkeana nyrkkisääntönä kyllä, tosin kannattaa muistaa että lentoyhtiöt tuskin maksavat kerosiinista lähellekkään listahintoja joita nuo taitavat olla... lisäksi operaattori on saattanut sopia polttoainesuojauksista jolloin hinnat saattavat olla kiinteät x määrää vuosia, eli saatetaan maksaa hyvinkin paljon vähemmän kerosiinista jos hinnat ovat suojauksen aikana nousseet. Mutta onhan nuo hyviä suuntaa antavia lukuja.

 

- Lasse

[Tatu Koiranen 1 778]

Karkeana nyrkkisääntönä kyllä, tosin kannattaa muistaa että lentoyhtiöt tuskin maksavat kerosiinista lähellekkään listahintoja joita nuo taitavat olla... lisäksi operaattori on saattanut sopia polttoainesuojauksista jolloin hinnat saattavat olla kiinteät x määrää vuosia, eli saatetaan maksaa hyvinkin paljon vähemmän kerosiinista jos hinnat ovat suojauksen aikana nousseet. Mutta onhan nuo hyviä suuntaa antavia lukuja.

 

- Lasse

 

Jetin tolppahinta malmilla taitaa olla nyt luokkaa 96 snt / litra alv, eli verottomana alle 80 snt/litra. Eli joo, kyllä se paljon alempana pyörii todellisuudessa.

[Tauno Hermola 113]

IATA:n sivulta löytyi viikoittain päivittyvä keskimääräinen jalostamohinta:

http://www.iata.org/whatwedo/economics/fuel_monitor/Pages/index.aspx

Tällä hetkellä näytti olevan n. 100$/barreli eli n. 45 (euro)senttiä/litra.

[Mika B Virolainen 0]

Järkevyys on tietysti laajempi kysymys, mutta selväähän on, ettei esim. AirAsian 151 USD suunta n. 10000 km Kuala Lumpur - Pariisi reitillä tuolla polttoaineen hinnalla kata kustannuksia. (Karkea nyrkkisääntö kulutuksesta isolla nykyaikaisella koneella voisi kai olla jotain 3l/100km per matkustaja täydellä koneella.)

 

Pitää muuten muistaa, että halpiksilla tuo 151 USD on kaukana lopullisesta hinnasta! Olisko niin, että polttoainelisämaksut, matkatavaramaksut, maksutapalisämaksut, verot, turvalisämaksut, ikkunapaikkalisämaksut, ennakkovarauslisämaksut, omateväätmukanalisämaksut, lähtöselvitysmaksut, lähtöselvityksettömyyslisämaksut, matonkulutuslisät, penkinpehmustelisämaksut, videonkäyttölisät, ym mahdolliset vedätykset kuitenkin kattavat kuluja enemmänkin. Ja loppujen lopuksi, lähellekään koko koneellista ei myydä hintaan 151USD.