Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Pekka Suikka 0]

Miten ylibuukkaus vaikuttaa lentoonlähtöön?

No jos sitä ylibuukkausta ei ole kerrottu sillä koneella matkustaville matkustajille niin voihan se lentoonlähtö vähän hidastua? Vai kuis? 

[Mika B Virolainen 0]

Koko runko nimittäin vaan notkuu yllättävän paljon ja keulan suunnasta tulee suuria "hitaasti liikkuvia maininkeja". Ne näkee selvästi siinä katonrajassa jos istuu koneen peräpuolella ja katsoo niitä hyllykköjä tai koneen matkustamon ylärakenteita, ainakin jos kone on ylibuukattu ja painava. Onko kukaan muu nähnyt tämmöisiä "seisovia aaltoja"?

 

Pitkä metalliputki taipuu. Kokeile vaikka käsilläsi, ja mieti miten vaikuttaa vahvuuteen se, että suhteellinen putken ainespaksuus verrattuna putken halkaisijaan on koneessa eri luokkaa kuin normaalissa metelliputkessa.

Pisimmissä DC-8:eissa ilmiön huomasi kuormauksen puolella helposti ruumien luukuista ja niiden "sopivuudesta" kun poka oli päällä tai pois.

Se, että metallirakenne joustaa, ei ole mitään ihmeellistä, väpättäväthän siivetkin jo rullatessa. Linja-autossa takana istuessa voi nähdä samanlaisen rungonkiemurteluilmiön kun bussi ajaa oikein terävään kuoppaan, koko runko notkuilee.

[Olavi Uotila 184]

ainakin jos kone on ylibuukattu ja painava.  Tai ehkä siinä koneessa missä näitä "aaltoja" näin oli vaan jo runko vanhuuttaan jo ihan kypsä ja laho. Tippui varmaan koko kone pian tämän jälkeen seuraavilla lennoilla ja ongelma korjautui sillä. 

 

Ylibuukattu ja painava? Koneella on max takeoff weight, jota ei ylitetä, muutoin kuin satunnaisesti sodan aikana. Laho runko? Voi hyvä sylvi...

[Olavi Uotila 184]

Pitkä metalliputki taipuu. Kokeile vaikka käsilläsi, ja mieti miten vaikuttaa vahvuuteen se, että suhteellinen putken ainespaksuus verrattuna putken halkaisijaan on koneessa eri luokkaa kuin normaalissa metelliputkessa.

Pisimmissä DC-8:eissa ilmiön huomasi kuormauksen puolella helposti ruumien luukuista ja niiden "sopivuudesta" kun poka oli päällä tai pois.

Se, että metallirakenne joustaa, ei ole mitään ihmeellistä, väpättäväthän siivetkin jo rullatessa. Linja-autossa takana istuessa voi nähdä samanlaisen rungonkiemurteluilmiön kun bussi ajaa oikein terävään kuoppaan, koko runko notkuilee.

 

Olin useita kertoja Icelandairin DC-8-63:n kyydissä. Heillä oli tuolloin vain turistiluokka, ilman väliseiniä. Kerran tullessani takaveskistä käytävälle, jouduimme turbulenssiin. Kun katselin eteenpäin, totesin rungon kiertymisen aivan selvästi.

Rakenteethan joustavat siksi, että ne kestäisivät. Jäykkä rakenne on painavampi ja murtuu helpommin.

[Jarmo Kempas 0]

Miksiköhän sitä "aaltoilua" voisi ilmailu tai muulla ammattikielellä nimittää kun vaikka vanha pitkä ysi vetää hanat auki kiitotiellä alkukiihdytyksessä? Kyseessä ei ole se akustinen seisova aalto kun se ei sen kummempaa ääntä pidä. Koko runko nimittäin vaan notkuu yllättävän paljon ja keulan suunnasta tulee suuria "hitaasti liikkuvia maininkeja". Ne näkee selvästi siinä katonrajassa jos istuu koneen peräpuolella ja katsoo niitä hyllykköjä tai koneen matkustamon ylärakenteita, ainakin jos kone on ylibuukattu ja painava. Onko kukaan muu nähnyt tämmöisiä "seisovia aaltoja"? Keula ei meinaa kiihtyä ja perästä puskee jetit ja meinaa mennä putki mutkalle? Näyttäisi melkein olevan yli kymmenen senttiä se aaltoilun korkeus pystysuunnassa (amplitudi), muttei se kai nyt todellisuudessa kuitenkaan niin paljoa voi olla?  Sen koneen rungon matkalle mahtuu pari tällaista aaltoa. Tai ehkä siinä koneessa missä näitä "aaltoja" näin oli vaan jo runko vanhuuttaan jo ihan kypsä ja laho. Tippui varmaan koko kone pian tämän jälkeen seuraavilla lennoilla ja ongelma korjautui sillä. 

 

Tuon aaltoilun nimenä on "modaalivärähtely". Eli runko on jonkinmoisessa resonanssissa. Joissakin koneissa (esimerkiksi B757) sivusuuntaista modaalivärähtelyä pyritään vaimentamaan takaovien kohdalta tehtävällä sivuttaiskiihtyvyysmittauksella ja sen ohjaamalla nopealla sivuperäsimen liikkeellä. Tuosta modaalivärähtelystä on kuvattu muinoin jännä filmi. Filmissä on Kalifornialainen riippusilta, joka heittelee siltakanneltaan autoja.

 

Vanha konemestari on sanonut myrskyävällä merellä: "Olkaa pojat kiitollisia että laiva natisee. Silloin kun natina loppuu, laiva on poikki."

 

jk

[Olavi Uotila 184]

Tuon aaltoilun nimenä on "modaalivärähtely". Eli runko on jonkinmoisessa resonanssissa. Joissakin koneissa (esimerkiksi B757) sivusuuntaista modaalivärähtelyä pyritään vaimentamaan takaovien kohdalta tehtävällä sivuttaiskiihtyvyysmittauksella ja sen ohjaamalla nopealla sivuperäsimen liikkeellä. Tuosta modaalivärähtelystä on kuvattu muinoin jännä filmi. Filmissä on Kalifornialainen riippusilta, joka heittelee siltakanneltaan autoja.

 

Vanha konemestari on sanonut myrskyävällä merellä: "Olkaa pojat kiitollisia että laiva natisee. Silloin kun natina loppuu, laiva on poikki."

 

jk

 

Näin on varmaan monissakin koneissa. Yaw Damper vaimentaa myös näitä värähtelyjä. Esim. A300B4:ssä (dieselibussi;)), Airbus-tehdas nimitti tätä ilmiötä termillä "fishtailing".

[Antti Laitala 0]

Tietääkö kukaan onko näissä Norwegianin Boeing koneissa tätä Airshow järjestelmää, joka näyttää koneen sijainnin, nopeuden ym?

[Patrick Ojanen 239]

Tietääkö kukaan onko näissä Norwegianin Boeing koneissa tätä Airshow järjestelmää, joka näyttää koneen sijainnin, nopeuden ym?

 

Ei ainakaan NOB ja DYM yksilöissä, tietoa sitten muista ei ole.

[Guest Juha.S]

http://www.flightforum.fi/content/images/kisa2010_avoin1.jpg

 

Mikä johtaa tuohon että siivistä tulee noita "savuja"? Tai siis, tuohan on höyrystimistä vai mitä?

[Tatu Lindeman 23]

http://www.flightforum.fi/content/images/kisa2010_avoin1.jpg

 

Mikä johtaa tuohon että siivistä tulee noita "savuja"? Tai siis, tuohan on höyrystimistä vai mitä?

 

Tiivistyminen. Eli siiven kärkien muodostamassa pyörteessä saavutetaan kastepiste, jonka

seurauksena siivenkärki "vetää perässään" vanaa. Vana häviää kun pyörre menettää voimansa.

[Tatu Koiranen 1 778]

Yritän tässä ymmärtää, millä tavoin se pyörteen olemassaolo tai olemattomuus asiaan liittyy, mutta en nyt kuitenkaan ymmärrä.

[Juha Haapajärvi 0]

Eli ilman kosteus on jo ennestään lähellä tiivistymispistettä, jolloin pyörteen aiheuttama paineenmuutos riittää näkyvän höyryn muodostumiseen.

 

-J

[Tatu Koiranen 1 778]

Eli ilman kosteus on jo ennestään lähellä tiivistymispistettä, jolloin pyörteen aiheuttama paineenmuutos riittää näkyvän höyryn muodostumiseen.

 

-J

 

No ensiksikään, se pyörre ei sitä paineenmuutosta aiheuta, vaan ennemminkin se pyörre aiheutuu paine-erojen tasoittumisesta. Tiivistyminen tapahtuu, kun paine laskee. Tästä lienemme samaa mieltä.

 

Koneen takana oleva vana häviää, kun aiemmin tiivistynyt vesi haihtuu ilman sekaan. Oli sitä pyörrettä jäljellä tai ei.

[Timo Närhi 0]

Yritän tässä ymmärtää, millä tavoin se pyörteen olemassaolo tai olemattomuus asiaan liittyy, mutta en nyt kuitenkaan ymmärrä.

 

voisko epätieteellisesti yrittää alkuperäiseen kysymykseen vastausta alipaine?

[Mikko Maliniemi 5]

Mikä johtaa tuohon että siivistä tulee noita "savuja"? Tai siis, tuohan on höyrystimistä vai mitä?

 

Vastasit omaan kysymykseesi. Siellä siivenkärjissä on sellaiset höyrystimet, joilla nuo vanat tehdään

[Joona Väisänen 537]

Vastasit omaan kysymykseesi. Siellä siivenkärjissä on sellaiset höyrystimet, joilla nuo vanat tehdään

 

Onko tällä tekemistä chemtrailsien kanssa jotain vai onko niille omat laitteet?

[Juha Kallioinen 2]

Onko tällä tekemistä chemtrailsien kanssa jotain vai onko niille omat laitteet?

 

Noi on juuri niitä chemtraileja. Tässä tapauksessa lentäjät auttavat toisaan, kun edellä laskeutuva kone levittää peräänsä rauhoittavaa kaasua sisältävän vanan, niin seuraava pilotti ei hötkyile loppuvedon kanssa!

 

t. Juha

[Marika Silvennoinen 0]

Paljonko purjelentolupakirja maksaa yleensä?

[Henri Juhantila 0]

Paljonko purjelentolupakirja maksaa yleensä?

 

1500-3500 euroa on radikaali arvio.

[Veli-Matti Karppinen 12]

Paljonko purjelentolupakirja maksaa yleensä?

 

Täältä taitaa löytyä sinua lähellä oleva kouluttava kerho, etkös savosta päin ollut?

 

http://www.kiy.fi/hinnat.html

 

Tuohon saa sitten laittaa päälle jokusen satasen lääkäreihin ja viranomaismaksuihin lupakirjaa lunastaessa. Vintturihinauksen ansiosta ollaan hintahaarukan alalaidassa, lekohinauksella mennään kokonaiskustannuksena 2500 luokkaan. Tuo Henrin mainitsema 3500 tuntuu kyllä aika korkealta?

 

t: V-M

[Jani Hintikka 1]

Pirkanmaalla purjelentokurssin hinnanmuodostusta:  http://tiy.fi/fi/content/view/29/58/ . Menee sinne kertaluokkaan reilut 2000 euroa, niinkuin tuossa Veli-Matti kaavailikin.

[Jari Ahonen 0]

Siihen aikaan kun itse lensin purjelentolupakirjan niin tuo pari tonnia oli markoissa... Niin ne ajat muuttuvat

[Tumi Hämäläinen 717]

Lennetäänkö Airbus 330:lla ja 340:lla samantyyppisiä reittejä (pituus)? Koneen koko lienee samaa luokkaa, mutta moottoreita eri määrä. Onko taloudellisempaa lentää jommalla kummalla tyypillä joitakin tietynlaisia reittejä?

[Guest tyyppi94]

Lennetäänkö Airbus 330:lla ja 340:lla samantyyppisiä reittejä (pituus)? Koneen koko lienee samaa luokkaa, mutta moottoreita eri määrä. Onko taloudellisempaa lentää jommalla kummalla tyypillä joitakin tietynlaisia reittejä?

Wikipedia kertoo seuraavaa:

A330:ssa on sama runko kuin A340:ssä, laskutelineet (A340 4 kpl, A330 3 kpl), ohjaamo sekä siiven ulkomuoto. Airbus A330 on kaksi- ja A340 nelimoottorinen kone. Erilaisten moottoriratkaisujen lisäksi konetyyppien siivissä on rakenteellisia eroja moottorien sovittamiseksi. A330 on kahden moottorinsa ansiosta halvempi operoida kuin A340, jolla puolestaan on pidempi toimintamatka.

Joku asiasta ja tietynlaisten reittien taloudellisuudesta paremmin tietävä saa kertoa paremmin.

 

-Ville

[Patrick Ojanen 239]

Heräsi pienoinen kysymys liittyen APU:hun.

Elikkäs kun konettä pestään (esimerkiksi tässä Juhon kuvassa) niin onko APU:n sisään tuloaukkoa varottava. Ja onko se jotenkin haitallista jos APU:hun pääsee vettä/jäänpoistoainetta?

Germanian 737-700 pesulla

[ attachment removed / expired ]