Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Tiina Mansikka 0]

Mitenkä tuollaisten lyhyiden lentojen matkakorkeus sitten? (mikähän lie kyselyikä alkamassa  )

[Jari Ahonen 0]

Jos lentoaika on 2 min. niin tuskin siinä kannattaa kovin korkealle kiivetä.

[Olavi Uotila 184]

Jos lentoaika on 2 min. niin tuskin siinä kannattaa kovin korkealle kiivetä.

 

Toihan menee ihan ballistisesti 

[Jari Ahonen 0]

Toihan menee ihan ballistisesti 

 

Joo, semmonen 1500ft ja siitä laskuun...

[Juhani Sarell 118]

Kun Airveteranit vielä lensivät Hki-Vantaalta, lähdimme kerran 33:lta. Varttitunnin kuluttua ylitimme Katajanokan, ja kokonaislentoaika oli 35 min. Malmilta, 18:lta, kulkee varmaan sutjakkaasti.

ATR:llä paras aika 15 minuuttia Hesan 15:ltä Tallinnan 26:lle. Joku kuulemma lensi nopeamminkin. Pikkuempulla lennetty kuulemma 13 min, en minä.

[Juhani Sarell 118]

Mitenkä tuollaisten lyhyiden lentojen matkakorkeus sitten? (mikähän lie kyselyikä alkamassa  )

Riippuu varmaan kalustostakin, mutta kyllähän jetillä pyritään ainakin meidän firmassa käymään niin korkealla kuin päästään. Siis standardiolosuhteissa.  Kevyellä koneella esim. Hel-Kuo on plaanattu joskus vaikka pinnalle 370 (37000 jalkaa). Ajatus on tällöin nousta korkealle ja tulla sieltä alas tyhjäkäynnillä optimissaan loppulähestymiseen asti. Eli samantien kun on pinnalle päästy lähdetään alaspäin näillä lyhyillä lennoilla. Lennonsuunnitteluohjelmahan nuo laskee ottaen huomioon koneen painon, suunnitellut lähtö- ja laskukiitotiet, tuulet eri korkeuksilla jne. Samaten reititys voi olla peräkkäisinä päivinä vaikkapa Brysseliin aivan eri reittiä. Joskus meno tuosta Puolan kautta, ja paluu Etelä-Ruotsin kautta. Seuraavana ehkäpä toisinpäin, tai siitä välistä. Kymmenisen vuotta sitten lennettiin vielä noilla pysyväislentosuunnitelmilla, eli reititys ja suunniteltu lentokorkeus oli aina sama. Tekniikka kehittyy, kai...

[Jari Ahonen 0]

Joskus 80-luvulla lensin (olin kyydissä) Finskin ysillä Helsingistä Ouluun. Se kiipesi pinnalle 300 ja alkoi samantien laskeutua. Ilmeisesti samaa systeemiä käytettiin jo siihen aikaan.

[Mika Niippa 0]

On joskus hauska ajatella, että jos lentomatkalla kävisi niin hullusti ja kuulutettaisiin: onko matkustajien joukossa lentotaitoista henkilöä, jos on tulkaa välittömästi koneen etuosaan! Ilmottautuisin ja erinäisten vaiheiden kautta laskeutuisin enemmän tai vähemmän onnistuneesti ja pelastaisin koneellisen ihmisiä puoliksi unohtuneilla cessna pilotin taidoillani:laugh:

Nyt kysymys: onkohan koskaan missään käynyt niin, että jostain syystä maallikko tai vastaava olisi joutunut tuomaan koneen alas?

[Mika Jääskeläinen 19]

On joskus hauska ajatella, että jos lentomatkalla kävisi niin hullusti ja kuulutettaisiin: onko matkustajien joukossa lentotaitoista henkilöä, jos on tulkaa välittömästi koneen etuosaan! Ilmottautuisin ja erinäisten vaiheiden kautta laskeutuisin enemmän tai vähemmän onnistuneesti ja pelastaisin koneellisen ihmisiä puoliksi unohtuneilla cessna pilotin taidoillani:laugh:

Nyt kysymys: onkohan koskaan missään käynyt niin, että jostain syystä maallikko tai vastaava olisi joutunut tuomaan koneen alas?

 

On, Kreikkalainen Helios Airways 737:ssa pilotit menivät tajuttomaksi. Lentostuertti (jolla TV-ohjelman mukaan oli lentolupakirja siviilissä ja wikipedia kertoo että olisi ansiolentäjän lupakirja) koetti laskeutua koneella, mutta polttoaine loppui ja surullisesti törmäsivät vuoren rinteeseen.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Helios_Airways_Flight_522

 

[Patrick Ojanen 239]

QFE-paineet, ei ymmärrä. Luin wikipediasta, mutten ymmärtänyt. Joten voisiko joku viisaampi kertoa sen merkityksen ja tarkoituksen?

[Olavi Uotila 184]

QFE-paineet, ei ymmärrä. Luin wikipediasta, mutten ymmärtänyt. Joten voisiko joku viisaampi kertoa sen merkityksen ja tarkoituksen?

 

QFE = ilmanpaine kentän pinnassa (=Q Field Elevation)

[Patrick Ojanen 239]

QFE = ilmanpaine kentän pinnassa (=Q Field Elevation)

 

Joo, eli kysytty väärin. Kun tuossa nuo "Jassit maassa..." ilmailu-uutisten puolella. Niin miten koneet hyödyntää tätä QFE:tä?

[Olavi Uotila 184]

QNH-asetuksella korkeusmittari näyttää kentällä kentän korkeutta merenpinnasta. QFE-asetuksella korkeusmittari näyttää nollaa kentällä.

[Tumi Hämäläinen 717]

Nyt kysymys: onkohan koskaan missään käynyt niin, että jostain syystä maallikko tai vastaava olisi joutunut tuomaan koneen alas?

 

No, onhan noita. Ainakin pienkonepuolella. Jenkeissä teinityttö (olisiko ollut 12-13 vee tai jotain) toi Kessnan alas onnistuneesti kun isäpappa vieressä sai sydiksen. Tyttö oli ollut mukana lennoilla jo niinkin paljon, että pystyi tekemään onnistuneen laskun. Valitettavasti isukki menehtyi. Tapahtui ehkä joskus 90-luvun taittehessa, eikä minulla ole sen kummempaa tietoa asiasta kuin, että oli Valituissa Paloissa noihin aikoihin. Ehkä jollain olisi valistavaa tietoa?

[Tumi Hämäläinen 717]

Tämä on ehkä joskus jo kaluttu aihe, mutta kysyn silti:

 

Miksi Finnair on Finnair? Siis, miksi se ei ole Finair? Finland -sanassa on "virallisesti" vain yksi ännä, saksalaiset tykkäävät laittaa sen toisen, mutta onko jokin juttu, miksi alun perin virman nimeen laitettiin kaksi ännää? Okei, Finns noin niin kuin lyhennettynä näyttää komialta, mutta saanko mielipiteitä tai ihan factatietoakin? Voi olla, että on jäänyt lukematta aiheeseen liittyvää. Elekee silti ampua!

[Mikko Maliniemi 5]

Miksi Finnair on Finnair?

 

Finnish Airlines

[Tauno Hermola 113]

Off topic: jotkut palstalla kirjoittaa Fineair tai FineAir. En oikein ymmärrä tätä 'nokkeluutta', varsinkaan, kun on ollut olemassa Fine Air niminen lentoyhtiö.

[Vieras]

Off topic: jotkut palstalla kirjoittaa Fineair tai FineAir. En oikein ymmärrä tätä 'nokkeluutta', varsinkaan, kun on ollut olemassa Fine Air niminen lentoyhtiö.

 

Äänneasusta liiankin helposti mieleen tulevaa mukahauskaa pilkkaa, samaa sarjaa kuin vaikka "Jyrki Käteinen" tai "Ibrahim Schukupuoli". Loistava tapa ilmaista oman huumorintajunsa taso. Näihin sukkeluuksiin sortuminen yleensä myös kuvaa lausujan "perehtyneisyyttä" itse kyseessä olevaan asiaan.

 

[Seppo Suoranta 0]

Onko pakko lentää "kovaa"?

AY70 Honkkarista tuli pari päivää sitten 55min etuajassa. Onko edullisinta tulla myötätuulessa samaa ilmanopeutta kuin vastatuuleen, eikö löpöä voisi säästää lentämällä hitaammin myötätuuleen?

Yöllä ei varmaankaan ole ruuhkaa Siperiassa niin silloin voi päästellä täysillä yli.

[Olavi Uotila 184]

Onko pakko lentää "kovaa"?

AY70 Honkkarista tuli pari päivää sitten 55min etuajassa. Onko edullisinta tulla myötätuulessa samaa ilmanopeutta kuin vastatuuleen, eikö löpöä voisi säästää lentämällä hitaammin myötätuuleen?

Yöllä ei varmaankaan ole ruuhkaa Siperiassa niin silloin voi päästellä täysillä yli.

 

Pitempi lentoaikakin kuluttaa löpöä, miehistön työaika pitenee ja koneelle kertyy enemmän tiimaa.

[Janne Valo 0]

No, onhan noita. Ainakin pienkonepuolella. Jenkeissä teinityttö (olisiko ollut 12-13 vee tai jotain) toi Kessnan alas onnistuneesti kun isäpappa vieressä sai sydiksen. Tyttö oli ollut mukana lennoilla jo niinkin paljon, että pystyi tekemään onnistuneen laskun. Valitettavasti isukki menehtyi. Tapahtui ehkä joskus 90-luvun taittehessa, eikä minulla ole sen kummempaa tietoa asiasta kuin, että oli Valituissa Paloissa noihin aikoihin. Ehkä jollain olisi valistavaa tietoa?

 

Yritin etsiskellä tätä ja löytyi vähän vastaavanlainen juttu löytyi nimenomaan Valittujen Palojen nettisivuilta: http://www.rd.com/travel/emergency-landing-i-need-help-up-here/. Tuossa pilotti sai sydänkohtauksen ja tämän kaveri(?), jolla oli jonkun verran kokemusta, laskeutui King Airillä Floridassa 2009. Aiheesta löytyi juttu myös AOPA:n sivuilta. WSJ:n Middle Seat Terminal -blogissa on myös listattuna muutama tapaus.

[Joona Väisänen 537]

Äänneasusta liiankin helposti mieleen tulevaa mukahauskaa pilkkaa, samaa sarjaa kuin vaikka "Jyrki Käteinen" tai "Ibrahim Schukupuoli". Loistava tapa ilmaista oman huumorintajunsa taso. Näihin sukkeluuksiin sortuminen yleensä myös kuvaa lausujan "perehtyneisyyttä" itse kyseessä olevaan asiaan.

 

Paitsi, että tuo Käteinen kuvastaa kuinka Mr. Cash on etunenässä lapioimassa rahaa ulkomaille.

[Tuomas Ritari 0]

Tämän päivän Iltalehdessä oli joukko-osastolopetusitkujen seassa väite pääkaupungin puolustuksen hylkäämisestä, koska Hornetin tuloaika tuplaantuu. Niin onko noissa lennostoissa muka kaikissa päivystyskone? Minä olen aikakin ollut ymmärryksessä, että päivystävät kukin lennosto vuorollaan, jolloin se päivystyskone Helsinkiin saattaa jo nyt tulla vaikka Rovaniemeltä. 

[Kalle Rantanen 64]

Tämän päivän Iltalehdessä oli joukko-osastolopetusitkujen seassa väite pääkaupungin puolustuksen hylkäämisestä, koska Hornetin tuloaika tuplaantuu. Niin onko noissa lennostoissa muka kaikissa päivystyskone? Minä olen aikakin ollut ymmärryksessä, että päivystävät kukin lennosto vuorollaan, jolloin se päivystyskone Helsinkiin saattaa jo nyt tulla vaikka Rovaniemeltä. 

 

Minä olen kyllä ollut siinä uskossa, että kaikki päivystävät. Oli miten oli, niin eipä se mihinkään puolustukseen oikeasti vaikuta. Jos tulee tarve puolustaa jotain, niin eivät ne Hornetit rauhanajan tukikohdissa istu.

[Juha Pesu 15]

Onko edullisinta tulla myötätuulessa samaa ilmanopeutta kuin vastatuuleen, eikö löpöä voisi säästää lentämällä hitaammin myötätuuleen?

 

Oikein ajateltu. Koneiden FMC-laskimet (flight management computer) tuntevat koneen suoritusarvot ml. polttoaineenkulutuksen sekä myös vallitsevat tuulet ja lämpötilat eri korkeuksilla. Sen lisäksi niille kerrotaan lentokohtaisesti, kuinka korkealle ajansäästö priorisoidaan suhteessa polttoaineensäästöön, eli niille syötetään joka lennolle tapauskohtaisesti valittu cost index -lukuarvo. Tuo cost index pyritään valitsemaan valistuneesti ottaen huomioon kaikki kustannustekijät, joihin lennon suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan vaikuttaa.

 

Jos kone on tulossa etuajassa perille hyvän myötätuulen takia, eikä koneella ole jotain erityistä syytä ehtiä reilusti etuajassa perille, cost index valitaan pieneksi, ja FMC laskee sen perusteella koneelle pienemmän optiminopeuden, jota lennolla käytetään. Käytettävissä oleva, kokonaisuuden suhteen järjellinen lentonopeushaarukka on kuitenkin selvästi pienempi kuin keskituulista selvästi poikkeavien tuulten vaikutus. Niinpä kone tulee kovassa myötätuulessa pienemmälläkin optiminopeudellaan perille etuajassa, ja vastaavasti kovassa vastatuulessa kovaakin lentäessään myöhässä.

 

Mutta siis kyllä sitä nopeutta vaihdellaan tuulten mukaan, ajatus oli aivan oikea.