Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Olavi Uotila 184]

Huh...ihanko totta? Onko rahtiruumille oma paineistuksensa? Ainakin isoissa koneissa (widebody) pitää olla paineentasausjärjestelmä matkustamon ja rahtiruumien välillä siksi, ettei ruuman luukun lähtiessä omille teilleen, matkustamon lattia petä (tämä tuli vaatimuksena kun turkkilaisten DC-10:ssä kävi juuri näin).

[Tatu Koiranen 1 778]

Paitsi rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutuksen?

 

/Samuli

 

Okei joo. Kelpuutus sellaisenaan kelpaa, mutta teoriakoulutus on käytävä silti siihenkin liittyen (kaikki koulutusohjelman asiat on opetettava oppilaalle). Kokeita ei ole tarvinnut tehdä.

[Tatu Koiranen 1 778]

Henkilökohtainen arvaukseni on, että ruuman paineistus oli mennyt särki. Eräällä lennolla kolleegani matkalaukussa ollut partavaahtospraytölkki oli tyhjentynyt matkalaukun sisälle, purkin sauma oli pettänyt. Kliffaa...

 

A32S:ssä ei ole erillistä paineistusjärjestelmää ruumaan, kuten ei juuri missään muussakaan koneessa. Ruuman ja kabiinin välissä on jonkinlainen kehikkorakenne ja komposiittilevy, joka hädin tuskin kestää korkokengillä kävelyn.

 

Huh...ihanko totta? Onko rahtiruumille oma paineistuksensa? Ainakin isoissa koneissa (widebody) pitää olla paineentasausjärjestelmä matkustamon ja rahtiruumien välillä siksi, ettei ruuman luukun lähtiessä omille teilleen, matkustamon lattia petä (tämä tuli vaatimuksena kun turkkilaisten DC-10:ssä kävi juuri näin).

 

Miten se muuten käytännössä on toteutettu? Matkustamon lattia pettää "hallitusti" ja vain pari ihmistä ehkä imeytyy mukaan, mutta vaijerit ja johdotukset jäävät ehjiksi kun paikat on mietitty etukäteen? Turkkilaisten luukun tapauksessa suurin ongelma taisi olla se, että matkustamon alapohjassa kulkevat ohjainvaijerit pettivät lattian mukana, ja kone menetti ohjattavuutensa.

[Jarmo Kempas 0]

Voisko olla että ruuman paineistuksessa on ollut jotain vikaa vai olenko vaan säästynyt aikaisemmin tältä kokemukselta?

 

Ruuman paine = kabiinin paine, niin kuin Olli totesi. Vallitseva kabiinin (tai ruuman) paine reittikorkeudella on jo selvästi alempi kuin paine merenpinnalla.

 

Kaikki ruumat eivät ole lämmitettyjä. Kun kaljatölkin (viinipullo, vesiliukoiset kosmetiikka-aineet, elintarvikkeet...) sisältö jäätyy, sen tilavuus kasvaa, saumat tai korkki pettää. Eli kaljatölkki halkeaa jäätyessään.

 

jk

[Olavi Uotila 184]

Miten se muuten käytännössä on toteutettu? Matkustamon lattia pettää "hallitusti" ja vain pari ihmistä ehkä imeytyy mukaan, mutta vaijerit ja johdotukset jäävät ehjiksi kun paikat on mietitty etukäteen?

 

Paine-eroa ei pääse syntymään. Tasaus tapahtuu rungon ja matkustamon lattian yhtymäkohdassa olevien ritilöiden kautta, koko kabiinin pituudelta, molemmin puolin.  Lattia ei siis käytännössä petä milloinkaan paine-eron vaikutuksesta.

[Seppo Pietikainen 0]

Paine-eroa ei pääse syntymään. Tasaus tapahtuu rungon ja matkustamon lattian yhtymäkohdassa olevien ritilöiden kautta, koko kabiinin pituudelta, molemmin puolin.  Lattia ei siis käytännössä petä milloinkaan paine-eron vaikutuksesta.

 

Varmastikin uudemmilla konetyypeillä. Ei vanhoilla. Esimerkkinä THY:n DC-10 -onnettomuus Ermenonvillessä Ranskassa ja  DC-10 "likipiti" -tilanteet. Muistaakseni oma, ja kolleegani tilanne tapahtui DC-9-xx -tyypissä (joskus 1980 -luvun loppupuolella)

[Olavi Uotila 184]

Varmastikin uudemmilla konetyypeillä. Ei vanhoilla. Esimerkkinä THY:n DC-10 -onnettomuus Ermenonvillessä Ranskassa ja  DC-10 "likipiti" -tilanteet. Muistaakseni oma, ja kolleegani tilanne tapahtui DC-9-xx -tyypissä (joskus 1980 -luvun loppupuolella)

 

Laajarunkokoneet piti modifioida turkkilaisen jälkeen FAA:n AD:llä. Mutta edelleenkään, rahtitiloilla ei ole omaa paineistusjärjestelmää, vaan ovat samassa paineessa kabiinin kanssa.

[Seppo Pietikainen 0]

Laajarunkokoneet piti modifioida turkkilaisen jälkeen FAA:n AD:llä. Mutta edelleenkään, rahtitiloilla ei ole omaa paineistusjärjestelmää, vaan ovat samassa paineessa kabiinin kanssa.

 

Makes perfect sense, kulkeehan siellä ruumassa myös kotieläimiä. Entä kapearunkokoneet - Ihan mielenkiinnosta?

[Olavi Uotila 184]

Jarmooo...tiedätkö tai saatko selville, miten pikkubusseissa tämä cabin/ruumien välinen paine-ero tasaantuu?

[Tatu Koiranen 1 778]

Makes perfect sense, kulkeehan siellä ruumassa myös kotieläimiä. Entä kapearunkokoneet - Ihan mielenkiinnosta?

 

Siis mielenkiinnosta miltä kannalta? Miten kapearungot on paineistettu (vastaus: samalla tavalla kuin laajarungot), vai mitä ratkaisuja kapearunkoisissa koneissa on käytetty, jottei matkustamon alapohja lähtisi jos alarunkoon tulee painevuoto?

[Jouni Olavi Rautio 66]

Busseista en tiedä juuri mitään, mutta lienee aika yleinen rakenneratkaisu tuo BojoBojon sivulla esiintyvä:

 

http://www.boeing.com/companyoffices/gallery/images/commercial/767400-22.html

 

Palkkien päällä on "suoraan" matkustamon lattialevyt, komposiitti-sellaiset. Alapuolella esim. ruumassa ei yleensä ole muuta kuin se jonkinmoinen kuitulevy.  Välissä tyhjää tilaa jossa kulkee vaijeria, putkea, kaapelia.

Paineentasaus lienee useimmiten hoidettu muutamalla luukulla jotka lepotilassa kiinni ja paine-eron kasvettua tarpeeksi päästävät paineen tasaantumaan. Sitä en nyt mene arvioimaan aukeaako luukut vain "ruumaan päin" kun en juuri nyt muista asiaa niistä konetyypeistä joiden kanssa olen tuskaillut. Ruumasta ulospäin ei taida olla terveellistä, esim. paloturvallisuuden vuoksi.

 

Tämä karkeasti yleistettynä. Joku asioihin perehtynyt näistä varmaankin luennoisi suu vaahdossa. 

[Timo Kasurinen 2]

Ajattelinpa ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilla tätä foorumia ja esittää seuraavan tyhmän kysymyksen kopterilennoista Suomen ja Viron välillä:

 

Helsingin kaupunginvaltuustossa osa on kovasti Helsingin edustalle ajatellun uuden kopterikentän rakentamista vastaan korkeiden kustannuksien vuoksi. Jos kustannukset ovat ongelma, meillähän Helsingissä on jo koptereillekin sopiva kenttä eli EFHF. Eli voisiko Malmi kelvata kopterilinjan Suomen pään kentäksi?

 

Arvaan, että lentomöly on yksi syy, ettei lisää koptereita etenkin reittiliikenteessä okevia ehkä haluta Malmille. Mutta eikös ole keinoja valita sellaisia lentomenetelmiä, että melun aiheuttamat haitat minimoitusivat. Esim. lasketumiset ja lähdöt voitaisiin tehdä satunnaisesti eri suunnista ja suuntiin, jolloin melukuormitus jakautuisi tasaisemmin.

 

Kun viime vuonna se kaasuputkikopteri liikennöi Malmilta, en itse juuri huomannut melun lisääntyvän juuri laisinkaan, vaikka asun jokusen sadan metrin päässä kentästä.

 

Vai onko melun lisäksi jokin muu syy ettei EFHF:ltä ole kopterireittiliikennettä Tallinnaan?

 

[Tomi Haimelin 0]

Ajattelinpa ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilla tätä foorumia ja esittää seuraavan tyhmän kysymyksen kopterilennoista Suomen ja Viron välillä:

 

Helsingin kaupunginvaltuustossa osa on kovasti Helsingin edustalle ajatellun uuden kopterikentän rakentamista vastaan korkeiden kustannuksien vuoksi. Jos kustannukset ovat ongelma, meillähän Helsingissä on jo koptereillekin sopiva kenttä eli EFHF. Eli voisiko Malmi kelvata kopterilinjan Suomen pään kentäksi?

 

Arvaan, että lentomöly on yksi syy, ettei lisää koptereita etenkin reittiliikenteessä okevia ehkä haluta Malmille. Mutta eikös ole keinoja valita sellaisia lentomenetelmiä, että melun aiheuttamat haitat minimoitusivat. Esim. lasketumiset ja lähdöt voitaisiin tehdä satunnaisesti eri suunnista ja suuntiin, jolloin melukuormitus jakautuisi tasaisemmin.

 

Kun viime vuonna se kaasuputkikopteri liikennöi Malmilta, en itse juuri huomannut melun lisääntyvän juuri laisinkaan, vaikka asun jokusen sadan metrin päässä kentästä.

 

Vai onko melun lisäksi jokin muu syy ettei EFHF:ltä ole kopterireittiliikennettä Tallinnaan?

 

 

Location, location, location... Tallinnan liikenne pääsääntöisesti liikematkustajia silmällä pitäen, joten taksi- tms matka keskustan tuntumasta Malmille ei ole kustannustehokasta tai ajankäytöllisesti järkevää.

[Tatu Koiranen 1 778]

Location, location, location... Tallinnan liikenne pääsääntöisesti liikematkustajia silmällä pitäen, joten taksi- tms matka keskustan tuntumasta Malmille ei ole kustannustehokasta tai ajankäytöllisesti järkevää.

 

Mietin samaa, joskin matka malmille ei ole mikään järkyttävän pitkä sieltä keskustasta kuitenkaan. Copterline toimii hernesaaresta, johon matka ruuhka-aikaan kestää myös pitkään jos sattuu olemaan ihan vaan keskustan "väärällä puolella".

 

Arvaan, että lentomöly on yksi syy, ettei lisää koptereita etenkin reittiliikenteessä okevia ehkä haluta Malmille. Mutta eikös ole keinoja valita sellaisia lentomenetelmiä, että melun aiheuttamat haitat minimoitusivat. Esim. lasketumiset ja lähdöt voitaisiin tehdä satunnaisesti eri suunnista ja suuntiin, jolloin melukuormitus jakautuisi tasaisemmin.

 

Kyllä lähestymiskuviot ja suunnat aika vakioita olisivat, ja myös muu kentän liikenne vaikuttaa niihin.

[Tatu Koiranen 1 778]

Miksi ilmailumääräyksen OPS M2-7:n viranomaisen jakamassa kopiossa on authoriksi merkitty Windcraft Oy (siis PDF:n metadatassa).

 

http://tietopalvelu.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imt-ops-m/opm2_07.pdf

 

Miksi ilmailumääräys OPS M6-1 on skannattuna versiona ilman ocr:ää? Se on kuitenkin pari vuotta vanha, viranomaisella olisi se varmaan oikein aidossa tekstimuodossakin saatavilla?

 

http://tietopalvelu.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imt-ops-m/opm6_01.pdf

[Tomi Haimelin 0]

 

Arvaan, että lentomöly on yksi syy, ettei lisää koptereita etenkin reittiliikenteessä okevia ehkä haluta Malmille. Mutta eikös ole keinoja valita sellaisia lentomenetelmiä, että melun aiheuttamat haitat minimoitusivat. Esim. lasketumiset ja lähdöt voitaisiin tehdä satunnaisesti eri suunnista ja suuntiin, jolloin melukuormitus jakautuisi tasaisemmin.

 

Kun viime vuonna se kaasuputkikopteri liikennöi Malmilta, en itse juuri huomannut melun lisääntyvän juuri laisinkaan, vaikka asun jokusen sadan metrin päässä kentästä.

 

 

Aina mietityttää, että miksi Suomessa tämä "lentomöly" nousee otsikoihin.. Aidoissa metropoleissa, kuten vaikka Lontoo, kuuluu esim helikopterien äänet normaaliin urbaaniin elämään eikä niistä tarvitse tehdä ongelmaa/numeroa. Tervetuloa kaupunkiin! Esimerkin vuoksi alla olevan linkin takaa löytyy tiedosto Lontoon Heliportin reiteistä keskellä kaupunkia.

 

http://www.ead.eurocontrol.int/eadbasic/pamslight-021A9F9FF27CC992988201B84CAE392F/7FE5QZZF3FXUS/EN/Charts/AD/AIRAC/EG_AD_3_EGLW_4-1_en_2005-08-04.pdf

[Markus Valo 13]

Miksi ilmailumääräyksen OPS M2-7:n viranomaisen jakamassa kopiossa on authoriksi merkitty Windcraft Oy (siis PDF:n metadatassa).

 

http://tietopalvelu.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imt-ops-m/opm2_07.pdf

 

Kokemukseen perustuva arvaus: asiakirjapohja on tilattu sieltä ja kirjoittaja ei ole muistanut muokata metatietoja lopulliseen dokumenttiin.

[Toni Korppi 0]

Location, location, location... Tallinnan liikenne pääsääntöisesti liikematkustajia silmällä pitäen, joten taksi- tms matka keskustan tuntumasta Malmille ei ole kustannustehokasta tai ajankäytöllisesti järkevää.

 

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta Tallinnan kopterillahan on käytössään mittarilähestymiset. Sellaisten aikaansaaminen ja sovittaminen Malmin liikenteeseen ja sijaintiin Helsinki-Vantaan vieressä voisi olla haasteellista. Ison veden rannalla nyt vain on enemmän tilaa. Lisäksi Malmilla pyörii koululentojen rumba.

 

Toisekseen tuolla sijainnilla on markkinoinnillista merkitystä. Tosiasiassa ns. liikematkustajat eivät sankoin joukoin liiku ja työskentele pelkästään kantakaupungissa. Tällä kriteerillä jokin Espoon ranta Kehä 1:n tuntumassa olisi ainakin yhtä hyvä vaihtoehto.

[Tomi Haimelin 0]

 

Tosiasiassa ns. liikematkustajat eivät sankoin joukoin liiku ja työskentele pelkästään kantakaupungissa. Tällä kriteerillä jokin Espoon ranta Kehä 1:n tuntumassa olisi ainakin yhtä hyvä vaihtoehto.

 

Mutta kantakaupungista löytyvät mm ne linja-auto-, juna-, metroasemat + satamat ja iso osa hotelleista sekä ravintoloista. Näiden merkitys liikematkojenkin kannalta on yllättävän suuri. Kopterimatka Tallinnaan 18 min. Taksimatka "ytimestä" Malmille sopivaan ruuhka-aikaan 30-40 min parhaillaan, jopa enemmän.

Espoon ranta sopisi toki mainiosti

[Tauno Voipio 87]

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta Tallinnan kopterillahan on käytössään mittarilähestymiset. Sellaisten aikaansaaminen ja sovittaminen Malmin liikenteeseen ja sijaintiin Helsinki-Vantaan vieressä voisi olla haasteellista. Ison veden rannalla nyt vain on enemmän tilaa. Lisäksi Malmilla pyörii koululentojen rumba.

 

Hernesaareen (EFHE) ei ole mittarilähestymismenetelmää.

 

[Heikki Pullinen 135]

Varalla EFHK. Ja ovat käyneetkin tarvittaessa.

 

Heikki

[Lasse Kaartinen 0]

Voiko Norwegianin lennoille tehdä lähtöselvityksen jo edellisenä päivänä lähtöselvitysautomaatilla?

[Mika Hissa 8]

Jatkokysymys: kuinka kauan koneen pitää odottaa, joko putken vapautumista tai vaikkapa nousuvuoroa ruuhkassa rullaustiellä, että moottorit tai ainakin osa niistä kannattaa sammuttaa polttoaineen säästämiseksi?

 

Rullauksia kai tehdään nykyisellään yhdelläkin moottorilla jo aika paljon.

 

Tilanteen ja olosuhteiden mukaan. Usein toinen moottori (2-moottorisissa) tai kaksi moottoria (4-moottorisissa) sammutetaan pian laskun jälkeen, vaikka ei odotusta olisikaan. Polttoainetta säästyy silti. Jos on käytetty tehoreverssiä, on syytä antaa moottorien tasaantua joitain minuutteja ennen sammuttamista. Liukkaalla kelillä ei välttämättä kannata sammuttaa. Ei myöskään, jos on kovin painava kone tai jyrkkiä ylämäkiä / tiukkoja mutkia rullausreitillä.

 

Lähtiessä vajaamoottorirullaus on harvinaisempaa, mutta samat säännöt pätevät siinäkin. Harkinnan mukaan. Aika harvoin sitä tulee kuitenkaan harrastettua. New Yorkissa on tullut joskus sammutettua, kun on ollut yli tunnin rullausaikoja. Lähtiessä, painavalla koneella käyvää / käyviä moottoreita joutuu huudattamaan isoilla tehoilla, joten polttoainetta ei välttämättä säästy kovin paljoa.

[Leo Helin 0]

Moro!

 

Osaisiko kukaan antaa vastausta seuraavaan mieltä askarruttavaan kysymykseen?

 

Itsellä ja vaimolla on varattuna edestakaiset Finnairin suorat lennot huhtikuussa Bangkokiin (AY89 ja AY90) Yleensä kun olen varannut minulle on tullut lippuun vaan 1 kpl E-lipun numeroita. Nyt jostain syystä

E-lippuja on 3 kpl kummallakin. Miksi ihmeessä? Eikö yksi riitä? 

 

Voiko johtua siitä että otin lisämaksusta exit-paikat mennentullen?

 

 

 

 

[Ilkka Mannikainen 776]

Voiko johtua siitä että otin lisämaksusta exit-paikat mennentullen?

 

Voi. Oisko niin että sulle ei e-lippuja ole edelleen kuin se yksi mutta aina kun teet muutoksia varaukseen, systeemi lähettää uuden vahvistuksen meiliin.