Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Mika Jokiniemi 0]

Kuinka pahalta paha turbulenssi tuntuu?

(ei sillä että pelkäisin lentämistä  :'( )

 

Mikä on matkustajalentokoneen moottorin huolto väli?

(korjaan autoja työkseni)

 

Eipä tässä muuta.

Liityin foorumille lentopelkoni takia ja siksi, että olen kiinnostunut lentokoneista niiden tekniikan takia.

[Joonas Mustonen 1]

Kuinka pahalta paha turbulenssi tuntuu?

Riippuu ihan turbulenssista, voi tuntua pahaltakin. Henk. kohtaisesti turbulenssi ei suht-tasaisena ryöpytyksenä aiheuta pelon tunteita kun tietää että kone kyllä kestää. Suuremmat pudotukset mitä myös on tullut koettua ovat epämukavia, mutta sen voi ajatella vähän kuin vuoristoratana.

[Timo Koski 143]

Kuinka pahalta paha turbulenssi tuntuu?

Vaikea sanoa, kun en tiedä mitä on paha turbulenssi . Itse en varmaan sellaista ole kokenut, kun ei niissä töyssyissä porukka olisi pitkin kattoja lennellyt varmastikaan. Mutta pienempikin töyssyily ei kaikille sovi , kerran L-rannan airshowssa tuulisena+aurinkoisena kumpiaispäivänä yleisölennätyksellä Atikalla, aika moni keskusteli ahkerasti paperipussin kanssa , itse en edes kunnolla asiaa huomioinut, että olisi kummempaa pomppuilua ollut .

[Olavi Uotila 184]

Kuinka pahalta paha turbulenssi tuntuu?

(ei sillä että pelkäisin lentämistä  :'( )

 

 

Joku lentäjä sanoi kerran, että "turbulenssi on kovaa silloin, kun hampaista irtoavat paikat"

[Tatu Koiranen 1 778]

Mikä on matkustajalentokoneen moottorin huolto väli?

(korjaan autoja työkseni)

 

Joitain huoltotoimenpiteitä tehdään parin päivän välein, joitain suunnilleen viikoittain, jne... Suurempien huoltojen väleissä puhutaan tuhansista käyttötunneista, mutta isoimmat huollot perustuvat usein kunnonvalvontaan (eikä vain käyttötunteihin tai käyttökertoihin), eli ne tehdään sitten kun moottori on oikeasti sen huollon tarpeessa. Indikaatioita saadaan mm. moottorin tärinästä, öljynkulutuksesta ja erilaisista antureista (paine, lämpötila)...

[Jari Ahonen 0]

Kuinka pahalta paha turbulenssi tuntuu?

 

 

Ei se turbulenssi tunnu sen kummemmalta kuin jos olisit hississä joka vähän sekoaa. Hissi menee ylöspäin, pysähtyy, laskeutuu vähän alaspäin, ja jatkaa taas matkaa ylöspäin. Se tuntuu vähän samalta kuin ajaisit autolla kuoppaista tietä, ja on yhtä vaaratonta

[Mika Jokiniemi 0]

Kiitos vastauksista 

Eihän yksikään ilmaan oo ikinä jääny, joten luotto ok

 

 

Huomenna ois lähtö 8.00: BA6031 ja jatkot VS5 lennolla. (Bike Week here we come)

 

[Olli Hänninen 14]

Tulipas tässä mieleen sellainen kysymys, että miten esim. Finnairilla operoidaan lennot poikkeuksellisen pienille kiitoteille? Esim. Brommassa kiitotietä on vain n.1600m, joka kyllä riittää mainiosti useammalle regional jetille, mutta miten tuolla ohjaamon puolella mennään. Lentääkö Finnair Brommaan sellaisella ohjaamomiehityksellä, että ohjaamossa istuu kapteenit molemmilla istuimilla? Entä pitääkö Brommaan lentää ns. tarkastuslento tietyin väliajoin simussa kouluttajakapteenin kanssa? Eikös näin tehty ainakin Madeiralle mentäessä vielä senkin jälkeen kun siellä kiitotietä pidennettiin?

[Ilkka Mannikainen 776]

Lentääkö Finnair Brommaan sellaisella ohjaamomiehityksellä, että ohjaamossa istuu kapteenit molemmilla istuimilla?

 

Finnair ei lennä Brommaan.

[Ari Aho 62]

Lentääkö Finnair Brommaan sellaisella ohjaamomiehityksellä, että ohjaamossa istuu kapteenit molemmilla istuimilla?

 

Mitäs hyötyä siitä olisi? Ilmailussa sanotaan olevan 3 turhaa asiaa: yläpuolella oleva korkeus, takana oleva kiitotie ja kapteeni perämiehenä!

[Olli Hänninen 14]

Finnair ei lennä Brommaan.

Ei ole kauan aikaa siitä kuin lensi. Lennot loppui Finnairin osalta 29.2. Finnair lensi kuitenkin lähes kolme vuotta sinne ja monta vuoroa päivässä. Jos et sattunut tietämään  Bromma oli tässä vain esimerkkinä.

[Olli Hänninen 14]

Mitäs hyötyä siitä olisi? Ilmailussa sanotaan olevan 3 turhaa asiaa: yläpuolella oleva korkeus, takana oleva kiitotie ja kapteeni perämiehenä!

Vai niin, ja silti joillekin kentille operoidaan kahdella kapteenilla 

[Juha Juurikas 152]

Mitähän ne kentät ovat? Itse asiassa tuo Ari Ahon kommentti kertoikin sen, miksi kahta kapteenia ei samassa ohjaamossa tarvita. Lepovuorojen järjestely pitkillä lennoilla onkin jo toinen asia.

[Heikki Pullinen 135]

Ari. Yläkautta pääsee tuulista ja turbulennsista eroon.

 

Heikki

[Olavi Uotila 184]

Yläkautta pääsee tuulista ja turbulennsista eroon.

 

Heikki

 

No ei nyt sentään aina, eikä varsinkaan jokakerta. Joskus on jopa päinvastoin.

[Ari Aho 62]

Ari. Yläkautta pääsee tuulista ja turbulennsista eroon.

 

Heikki

 

Toki, mutta sitten kun(jos) sinne on päässyt, se ei enää olekaan yläpuolella 

 

-ari

[Olavi Uotila 184]

Toki, mutta sitten kun(jos) sinne on päässyt, se ei enää olekaan yläpuolella 

 

-ari

 

No joo...istuskelin DC-10:n ohjaamossa LAX-SEA-välillä joskus 1980-luvulla. Cruise-korkeudessa (oli jotain FL 370) hakkasi ihan tosissaan. Radioliikenteessä kävi ilmi, että kaikki alueella olevat koneet pyytelivät alaspäin; tiedossa oli, että FL 280 alapuolella oli rauhallista. Ja näin kävi; juuri kun korkeusmittari liu'ussa läpäisi FL 280, hakkaaminen loppui siihen. Ei siis aina päde, että pitää pyrkiä ylöspäin, jos ravistelee.

[Olli Hänninen 14]

Mitähän ne kentät ovat? Itse asiassa tuo Ari Ahon kommentti kertoikin sen, miksi kahta kapteenia ei samassa ohjaamossa tarvita. Lepovuorojen järjestely pitkillä lennoilla onkin jo toinen asia.

Joo eli niin kuin edellisissä viesteissäni kirjoitin, niin tarkoitin sellaisia kenttiä mitkä ovat jotenkin poikkeuksellisia operoinniltaan, eli esim. poikkeuksellisen lyhyt kiitotie regional jet/keskipitkän matkan koneelle tai jotain muuta erikoista. Näitähän maailmassa riittää jonkin verran. Useilla lentoyhtiöillä näille kentille saavat operoida vain kapteenit. Silloin ohjaamossa voi olla kaksi kapteenia, mutta tietenkin vain toinen heistä on koneen päällikkö. Toinen heistä(oikealla istuva) on tietenkin sillä lennolla perämies, mutta lentää muuten(muilla lennoilla) myös kapteenina.

 

Kysymykseni oli siis kaikessa yksinkertaisuudessaan sellainen, että onko Bromma(jonne Finnair lensi vielä jokin aika sitten) sellainen kenttä suhteellisen lyhyen kiitotiensä ansiosta(n.1600m), että lennettäessä sinne Embraer 170/190:lla, vain kapteeni saisi operoida sinne ja tämän lisäksi simussa pitäisi vielä varmistaa taito operoida sinne tietyin väliajoin.   

 

 

[Miko Verno 50]

Pikkusiskoni rakas nalle unohtui Lufthansan koneeseen FRA-HEL 5.3. lennolle LH848. Mistä kannattaisi kysyä, että onko pikkunalle löytynyt? Iskä pisti jo viestiä Finavialle. En sitten tiedä onko oikea paikka?

 

Finavialta vastattiin, että konetta ei siivottu Helsingin päässä. Mikä saattaisi olla kohtalo? Varamaankin kone siivottu Frankfurtissaja sieltä ko. nalle löytynyt. Onko Frankfurtissa jotain löytötavarapistettä? Lufthansalle lähetettiin spostia mutta eivät ole vielä vastanneet.

 

Tässä tulee itteleniki huono fiilis, vaikka on siskon nalle. Sen verran rakkan olonen nalle on/oli. <3

[Juha Juurikas 152]

Joo eli niin kuin edellisissä viesteissäni kirjoitin, niin tarkoitin sellaisia kenttiä mitkä ovat jotenkin poikkeuksellisia operoinniltaan, eli esim. poikkeuksellisen lyhyt kiitotie regional jet/keskipitkän matkan koneelle tai jotain muuta erikoista. Näitähän maailmassa riittää jonkin verran. Useilla lentoyhtiöillä näille kentille saavat operoida vain kapteenit. Silloin ohjaamossa voi olla kaksi kapteenia, mutta tietenkin vain toinen heistä on koneen päällikkö. Toinen heistä(oikealla istuva) on tietenkin sillä lennolla perämies, mutta lentää muuten(muilla lennoilla) myös kapteenina.

 

Kysymykseni oli siis kaikessa yksinkertaisuudessaan sellainen, että onko Bromma(jonne Finnair lensi vielä jokin aika sitten) sellainen kenttä suhteellisen lyhyen kiitotiensä ansiosta(n.1600m), että lennettäessä sinne Embraer 170/190:lla, vain kapteeni saisi operoida sinne ja tämän lisäksi simussa pitäisi vielä varmistaa taito operoida sinne tietyin väliajoin.     

 

 

On kenttiä, jonne lennettäessä on kapteenin toimittava PF:nä eli lentävänä pilottina, perämiehen toimiessa PNF:nä eli ei-lentävänä pilottina. Tämä ei tarkoita, että ohjaamossa pitäisi olla kaksi kapteenia, normaali miehitys riittää. Tällaiset kentät on useimmiten määritelty "vaativiksi" olosuhteiden, maaston jne perusteella, harvemmin kuitenkaan kiitotien pituuden/lyhyyden perusteella. Bromman en uskoisi kuuluvan näihin "vaativiin" paikkoihin.

[Harri Koskinen 290]

Finavialta vastattiin, että konetta ei siivottu Helsingin päässä. Mikä saattaisi olla kohtalo? Varamaankin kone siivottu Frankfurtissaja sieltä ko. nalle löytynyt. Onko Frankfurtissa jotain löytötavarapistettä? Lufthansalle lähetettiin spostia mutta eivät ole vielä vastanneet.

 

Lufthansan sivulla neuvotaan ottamaan lennon jälkeen yhteys maapalveluun tai Lufthansan paikalliseen edustajaan:

 

If you have left an item on board a Lufthansa aircraft or at the airport, please report this immediately to the local Lufthansa baggage tracing desk or a local Lufthansa representative. Based on your detailed description, we will try to locate this item as quickly as possible by means of an intensive search. Should we be successful, we will contact you to arrange the return of the item.

[Olli Hänninen 14]

On kenttiä, jonne lennettäessä on kapteenin toimittava PF:nä eli lentävänä pilottina, perämiehen toimiessa PNF:nä eli ei-lentävänä pilottina. Tämä ei tarkoita, että ohjaamossa pitäisi olla kaksi kapteenia, normaali miehitys riittää. Tällaiset kentät on useimmiten määritelty "vaativiksi" olosuhteiden, maaston jne perusteella, harvemmin kuitenkaan kiitotien pituuden/lyhyyden perusteella. Bromman en uskoisi kuuluvan näihin "vaativiin" paikkoihin.

Asia tuli selväksi. Ajattelin vain, että jos siellä oikeallakin pitäisi olla tämmöisille kentille operoitaessa kapteenin "natsat" omistava ohjaaja. Olen nimittäin nähnyt ohjaamovideoita, joissa myös oikealla istuva ohjaaja on esitellyt itsensä myös kapteenin arvon omaavaksi vaikka tämä onkin lentänyt sillä lennolla perämiehenä, mutta sehän on saattanut johtua esim. tuurauksista työvuorolistoissa.

[Ari Aho 62]

No joo...istuskelin DC-10:n ohjaamossa LAX-SEA-välillä joskus 1980-luvulla. Cruise-korkeudessa (oli jotain FL 370) hakkasi ihan tosissaan. Radioliikenteessä kävi ilmi, että kaikki alueella olevat koneet pyytelivät alaspäin; tiedossa oli, että FL 280 alapuolella oli rauhallista. Ja näin kävi; juuri kun korkeusmittari liu'ussa läpäisi FL 280, hakkaaminen loppui siihen. Ei siis aina päde, että pitää pyrkiä ylöspäin, jos ravistelee.

 

Tämä on täysin totta. Kerran mentiin Hesasta Zurichiin koko matka FL220, kun koko väli FL240-FL380 hakkasi oikein kunnolla (eikä sillä täällä foorumilla suuresti suorituskyvyltään -lue asentokulmaltaan- ihaillulla "mädärillä" niin korkeelle pääse). Onneksi oli turbulenssi ennustettukin, että oli ymmarretty ottaa tarpeeksi polttista mukaan. Eli siis se että yleensä pyritään ylöspäin johtuu siitä, että siellä kuluu vähemmän polttoainetta. Toisaalta painavalla koneella lähellä lakikorkeutta turbulenttisessa säässä lentäminen voi olla myös vaarallista, kuten AF447:n tunnettu tapaus osoittaa.

[Paavo Mäntylä 112]

Mistä suihkumoottorin ääni muodostuu? Takaa kuuluva jylinä varmastikkin jatkuvasta palotilasta moottorissa, mutta mistä se kimeä ulina tulee? Pelkästään ilman virtauksesta? Ja varsinki Rolls Roycen moottoreissa ääni on jotenkin "rouheampi".

[Jouni Laukkanen 55]

Mistä suihkumoottorin ääni muodostuu? Takaa kuuluva jylinä varmastikkin jatkuvasta palotilasta moottorissa, mutta mistä se kimeä ulina tulee? Pelkästään ilman virtauksesta? Ja varsinki Rolls Roycen moottoreissa ääni on jotenkin "rouheampi".

 

Melusta suurin osa syntyy nopeitten palokaasujen sekoittumisesta ympäröivään ilmaan. Ohivirtausmoottoreissa on useampi erinopeuksinen virtaus, eikä yhtä suuria nopeuseroja pääse syntymään, siksi melukin on pienempi. Etupuolen ääni tulee ahtimen siivistöstä.