Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Tuomo Seppälä 0]

Jep,

 

Itsekkin tuossa radiohorisontin laskestelin mutta se ei kyllä selitä kuuluvuusongelmaa. Jalkoja (ft) käyttäen:

 

1.25 x (\/h[sub]1[/sub] + \/h[sub]2[/sub])

 

h₁ olkoon Helsingin keskusta ja korkeus 0ft.

h₂ olkoon EFHK lennonjohtotorni. EFHK elev on 179ft. Lennonjohtotorni lienee noin 25metriä korkea? Se on 82ft. h₂ on siis 261ft -->

 

1,25 x (\/0 + \/261) = 20nm ≈ 37km

. Eli EFHK torni kuuuluisi teoriassa 37km päähän jos mitään maantieteellisiä esteitä ei olisi.

 

-tuomo

 

Disclaimer: USA:ssa ja UK:ssa lentokoulut käyneenä nuo imperiaslistiset mitat ovat lähempänä sydäntä. Lopputulos on kuitenkin sama

[Jukka Hälinen 1]

Lennonjohdon radioantennit eivät välttämättä ole lennojohdon katolla tai edes lentokenttäalueella juuri tuon yläpuolelle tulevan varjokartion takia.  Kuluuvuutta laskettaessa olisikin hyvä tietää, missä antennit tosiasiassa sijaitsevat.

[Markus Kotiranta 0]

Nyt tulee todella tyhmä kyssäri eli mistä saa tietää että mikä kone lentää vaikka viikon päästä Berliiniin?

[Janne Juusti 3]

Mikäs luukku tuolla on auki? Kone on rullaamassa kiitotielle. Kuva kaverin ottama tältä päivältä.

[ attachment removed / expired ]

 

[Henri Juhantila 0]

Mikäs luukku tuolla on auki? Kone on rullaamassa kiitotielle. Kuva kaverin ottama tältä päivältä.

 

 

 

Oliskos tuo paineistuksen perhosventtiili?

[Tatu Koiranen 1 778]

Olis, eli outflow valve, eli siis se venttiili, jolla kabiinipainetta säädellään. Se on normaalisti maassa ollessa täysin auki* ja vasta kun bussin logiikka asennoituu suorittamaan lentoonlähtöä, kabiinia aletaan paineistaa (hieman ylipaineiseksi että ulosvirtaus olisi hallittu ennen kun kone irtoaa maasta, niin rotaatiossa ei sitten lähde mopo käsistä) eli venttiili sulkeutuu vähäsen, mutta ei toki mene kiinni.

 

* paitsi laskeutumisen jälkeen se ei avaudu heti kokonaan, yllätys yllätys...

[Janne Juusti 3]

Selvä juttu, kiitos molemmille. Nyt ollaan taas viisaampia. Empä ollut ennen edes kiinnittänyt huomiota tuollaiseen, mutta onhan noita näköjään ennenkin näkynyt kun kuvia alkoi tutkiskelemaan.

[Tarmo Kallio 243]

Onko Suomella sotalaivoja, joista pystyy lähettämään BGM-109 Tomahawk ohjuksen?

 

Uusin Katanpää näyttää aika pieneltä !

[Kalle Rantanen 64]

Onko Suomella sotalaivoja, joista pystyy lähettämään BGM-109 Tomahawk ohjuksen?

 

Ei.

[Hannu Johansson 2]

Nousiko monella muulla tänään pulssi avatessaan Trafin kirjekuorta? ... "Mitä minä nyt olen tehnyt väärin?" 

 

[Tatu Koiranen 1 778]

Nousiko monella muulla tänään pulssi avatessaan Trafin kirjekuorta? ... "Mitä minä nyt olen tehnyt väärin?" 

 

Ei noussu, mutta meinas vähän nousta pulssi, kun Trafi ei lähettänyt yhtä toista kirjettä kerholleni, joka sen olis mun mielestä pitänyt lähettää...

[Heikki Tynys 40]

Täytyy myöntää, että odotin tekstin alkavan:"Tietoomme on tullut..."

[Matti Kemppainen 0]

Täytyy myöntää, että odotin tekstin alkavan:"Tietoomme on tullut..."

Mitäs olit sitten mennyt tekemään?

[Heikki Tynys 40]

Lentäny. Kyllä ne aina jotain keksii...

[Mika Niippa 0]

Eikö muka iso liikennekone pysy ilmassa ilman sivuvakaajaa? Tuli vaan mieleen kun esim. New Yorkissa -01 ohjaaja "potki" sivuvakaajan irti bussista ja alashan se tuli, monia muitakin tapauksia on, jossa vakaaja on irronnut muista syistä ja maapalloon nekin ovat törmänneet? Onko mahdollista, että vaikka kaikki kantopinnat ja moottorit on kunnossa niin pelkkä sivuvakaimen puuttuminen aiheuttaa täydellisen hallinnan menetyksen?

Tässä tälläinen "perinteinen" tyhmä kysymys.

[Mikko Kosonen 0]

Taitaa Dutch roll käydä niskan päälle aika pikaisesti? http://en.wikipedia.org/wiki/Dutch_roll

 

Ei siinä Dutch Rollia synny. Se itsessään vaatisi sivuvakaajan olemassaolon. Lentokoneen siipi-runko -yhdistelmä ei ole pystyakselin ympäri tapahtuvan liikeen suhteen vakaa, vaan erittäinkin epävakaa. Siksipä tarvitaan sivuvakain.  Ilman sitä kone kääntyy nopeasti poikittain etenemissuuntaan nähden, ja sehän on ns. "bad attitude".

[Markus Kotiranta 0]

Koskas on finskin retron viimenen lento?

[Ilkka Portti 87]

Koskas on finskin retron viimenen lento?

 

Ei mene enää kauaa: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,103737.0.html

[Mika Koski 0]

Pääsin matkustajana osallistumaan ylösvetoon, jonka syyksi ilmoitettiin, että "nopeudet eivät stabiloituneet" ekalla yrittämällä. Koska ylösveto tehtiin vasta kynnyksen jälkeen ja korkealta, niin heräsi epäilys, että kyse oli jostain muusta (kuten esim. Oulun 30:lle tehdystä visuaalilähestymisestä, joka jäi reippaasti liukupolun yläpuolelle tai että käytiin näyttämässä tornin pojille, että kaikki telineet ovat ulkona). Olen ymmärtänyt, että lentoyhtiöiden käsikirjoissa tulee nopeuksien olla lähestymisessä stabiloitu jo useita maileja ennen kynnystä. Paljonko tuo" useita maileja" on?

 

T. Mika

[Henri Karlsson 0]

Pääsin matkustajana osallistumaan ylösvetoon, jonka syyksi ilmoitettiin, että "nopeudet eivät stabiloituneet" ekalla yrittämällä. Koska ylösveto tehtiin vasta kynnyksen jälkeen ja korkealta, niin heräsi epäilys, että kyse oli jostain muusta (kuten esim. Oulun 30:lle tehdystä visuaalilähestymisestä, joka jäi reippaasti liukupolun yläpuolelle tai että käytiin näyttämässä tornin pojille, että kaikki telineet ovat ulkona). Olen ymmärtänyt, että lentoyhtiöiden käsikirjoissa tulee nopeuksien olla lähestymisessä stabiloitu jo useita maileja ennen kynnystä. Paljonko tuo" useita maileja" on?

 

T. Mika

Mittarilähestymisessä pitää koneen olla stabiili (nopeus +-10kts tavoitteesta, laskuasu ja tietty määrä kierroksia koneissa) 1000ft AGL ja näkölähestymisessä 500ft AGL. Nämä ovat loppupeleissä yhtiökohtaisia, mutta ainakaan pienemmäksi ne eivät mene. Mailit voi joku muu laskea.

[Mika Koski 0]

Mittarilähestymisessä pitää koneen olla stabiili (nopeus +-10kts tavoitteesta, laskuasu ja tietty määrä kierroksia koneissa) 1000ft AGL ja näkölähestymisessä 500ft AGL. Nämä ovat loppupeleissä yhtiökohtaisia, mutta ainakaan pienemmäksi ne eivät mene. Mailit voi joku muu laskea.

 

Jahas, tulkitsenko ao. karttaa oikein, jos sanon että tuo 500 ft AGL on hiukan alle 2 NM ja 1000 ft AGL on hiukan yli 3 NM (mikäli ollaan 3,5 asteen liukupolulla)? Jatkokysymys, tarviiko visuaalilähestymisessä noudattaa tuota määriteltyä liukupolkua?

 

T. Mika

 

 

https://ais.fi/ais/eaip/aipcharts/efou/EF_AD_2_EFOU_30_VOR.pdf

[Henri Karlsson 0]

Jahas, tulkitsenko ao. karttaa oikein, jos sanon että tuo 500 ft AGL on hiukan alle 2 NM ja 1000 ft AGL on hiukan yli 3 NM (mikäli ollaan 3,5 asteen liukupolulla)? Jatkokysymys, tarviiko visuaalilähestymisessä noudattaa tuota määriteltyä liukupolkua?

 

T. Mika

 

 

https://ais.fi/ais/eaip/aipcharts/efou/EF_AD_2_EFOU_30_VOR.pdf

Jotakin siihen suuntaan. Tarkkaa vastausta hakiessa pitää muistaa, että nuo etäisyydet ovat OUK-VORlle. Jatkokysymykseen vastaus: kunhan näet 2 punaista ja 2 valkoista viimeistään 500AGL ja kone on stabiili niin ei tarvitse, mikäli näet mahdolliset vaikuttavat esteet. Toki se on varmasti suotavaa, mutta ei välttämätöntä.

[Tuomo Seppälä 0]

3 asteen liukupolulla rule-of-thumb. 3000ft ~10nm ; 2000ft ~6nm ; 1000ft ~3nm. Etäisyydet siis kynnykseltä joten puhutaan radiokorkeudesta AGL. Stable korkeus on yhtiökohtainen sekä myös proseduurikohtainen.

 

Näkölähestymisessä ei tarvitse noudattaa tiettyä 3 asteen polkua sääntöjen mukaan. Taas kerran yhtiön määräykset voivat vaikuttaa tähän ja sitäpaitsi kun lähestyminen ajetaan koneella se muistatuttaa 3asteen liukua sillä kaikki nopeudet ja proseduurit on rakennettu 3deg. liukupolun pohjalta.

 

-tuomo

[Tatu Koiranen 1 778]

Mittarilähestymisessä pitää koneen olla stabiili (nopeus +-10kts tavoitteesta, laskuasu ja tietty määrä kierroksia koneissa) 1000ft AGL ja näkölähestymisessä 500ft AGL. Nämä ovat loppupeleissä yhtiökohtaisia, mutta ainakaan pienemmäksi ne eivät mene. Mailit voi joku muu laskea.

 

Ymmärtääkseni on yleistä, että stabiloitu nopeus on määritelty Vrefistä vain ylöspäin, eli Vref+20/-0 kts. Kiertolähestymisessä koneen asento saa usein olla hakusessa vielä esimerkiksi 300 jalkaan asti.

[Heikki Pullinen 135]

Jotain tekemistä on myös koneen massalla ja moottoreiden kiihtyvyydellä. Saatko käyttää lentojarruja täysien laippojen kanssa.

 

Heikki