Risto Partanen

Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

6 927 viestiä aiheessa

Joihinkin rahtikoneisiin (tarjolla mm. MD11, ATA 31-41) on asennettu Weight and Balance System.

Sen ytimenä on Weight and Balace Computer. Systeemi tuottaa kuormauksen aikana ääni ja valovaroituksen, jos koneen massakeskiö menee liian taakse (Cargo Tip-Over Alarm). W&B Computer syöttää FMS laitteelle koneen massan ja massakeskiötiedot (GW, CG, ZFW, ZFWB...).

 

Systeemi keskustelee polttoainejärjestelmän kanssa (Fuel Quantity Data Control Unit), josta se saa tiedon polttoaineen määrästä (tilavuutena) ja polttoaineen tiheyden. Noista tiedoista voidaan laskea polttoaineen massa.

 

Koneen kokonaismassan määrittelyä varten laskutelineisiin on sijoitettu voima-anturit. Ne ovat (MD11 koneessa) LVDT antureita, jossa mitta-anturina on mittamuuntajaa muistuttava vaihtovirtalaite. Antureita systeemissä on kaksi nokkatelineessä, kaksi keskitelineessä ja neljä kussakin päätelineessä.

 

Massan sijaintilaskentaa varten systeemiin syötetään tieto koneen asennosta (Pitch Attitude Sensor).

 

jk

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joihinkin rahtikoneisiin (tarjolla mm. MD11, ATA 31-41) on asennettu Weight and Balance System.

 

Muistelen nähneeni Finnairin MD11:ssa (oisko ollut LGA) myös sellaisen konfiguraationäytön, jossa oli koneen tikku-ukko-tyylinen-sivuprofiili ja eräänlainen keinulauta juuri tätä varten. Oliko se kuitenkin manuaalinen systeemi?

 

Lähinnä kysymykseni taustalla oli havainto, että eräänä päivänä katsoessani B757 kuormausta totesin, että pojat laittavat täyden lomachartterin kaikki matkatavarat "takaluukusta" sisään. Niinpä mietin, että jos/kun sattuu inhimillinen virhe tasapainolaskelmissa, niin on ohjaamossa "mittaria", josta voi tsekata, että "red capin" listan ja koneen omat anturit näyttävät edes samansuuntaisia lukemia.

 

T. Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kososen Mikon vastaus em. kysymykseen on lähinnä oikea. Tyypillisessä matkustajakoneessa ei ole mittajärjestelmää.

Painolaskelmat tehdään tietsikaohjelmilla (tai lomakkeilla) esitietoihin perustuen. Sen jälkeen kuormaajien ja tankkareiden on syytä noudattaa tuota kuormaussuunnitelmaa.

 

jk

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...katsoessani B757 kuormausta totesin, että pojat laittavat täyden lomachartterin kaikki matkatavarat "takaluukusta" sisään. Niinpä mietin, että jos/kun sattuu inhimillinen virhe tasapainolaskelmissa, niin on ohjaamossa "mittaria", josta voi tsekata, että "red capin" listan ja koneen omat anturit näyttävät edes samansuuntaisia lukemia.

 

Ainakin Air Finlandilla peruskeikkojen kaikki slagat heitettiin takaruumaan eli kyseessä on ihan normaali käytäntö. Pitää kuitenkin muistaa että on polttoaineen kulutuksen kannalta edullista pitää painopiste mahdollisimman takana. Ennen loadausta tehdään varmasti kuormaussuunnitelma jolla varmistetaan että kone jaa CG-envelopen sisään. Pitää muistaa että koko ajan käytetään standardipainoja joten aktuaalipaino saattaa olla eri.

 

-tuomo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pitää muistaa että koko ajan käytetään standardipainoja joten aktuaalipaino saattaa olla eri.

 

-tuomo

 

Tähän liittyen vielä semmoinen nyanssi, että koska tosiaan matkustajien ja matkatavaroiden painoina useimmiten käytetään standardimassoja, huomioidaan tästä johtuvat virheet CG-asemassa supistamalla sertifioitua CG-aluetta pienemmäksi, jolloin saadaan operatiivinen CG-alue. Liikennekoneen operatiivinen CG-alue ei siis ole sama, kuin AFM:ssä oleva sertifioitu CG-alue, vaan pienempi. Nämä ns." CG curtailmentit" tehdään (operaattorin toimesta) huomioimalla kaikki mahdolliset virhelähteet sekä painoissa että niiden sijainneissa koneessa, laskemalla näistä mahdollinen virhe koneen CG-aseman etu- ja takarajaan (nämä eivät yleensä ole samat virheet), ja supistamalla sertifioitua CG-aluetta näillä virhearvoilla. Täten pyritään varmistamaan se, kun koneen CG on operatiivisen alueen sisällä, on se kaikki virheet huomioidenkin sertifioidun CG-alueen sisällä.

Virhelähteitä on useita. Matkustajien ja matkatavaran/rahdin painot+sijainnit on vain yksi esimerkki. Muita ovat mm. laskutelineen ja laippojen liikkumisesta aiheutuva CG-muutos, matkustajien ja kabiinihenkilökunnan + tarjoiluvaunujen liike lennolla, koneen tyhjäpainon punnitsemisen virheet, polttoaineen tiheyden muutoksista johtuvat virheet, (paperisen) Balance Chartin käytöstä johtuvat virheet, eli esim. "kynän viivanpaksuus" ja taulukkoarvojen pyöristyksistä johtuvat virheet...

 

Mitä taaemmaksi CG saadaan, sitä polttoainetaloudellisempaa lentäminen (yleensä) on. Taakse pyritään kuormaaman juuri tämän takia mahdollisimman paljon. Toki sekin on huomioitu etukäteen, kuinka paljon massaa taakse voidaan maassa sijoittaa, ennenkuin kone kippaa pyrstölleen.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lieksa-Nurmes on uudempaa perua, mutta oma valintani olisi tässä Lieksa.

Osaisko paikalliset (esim. Kuhmolaiset) sanoa mikä tässä Lieksa-Nurmes tapaukssa on vallitseva käytäntö?

 

-Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Elikkä sellainen kysymys tuli mieleen että onko lentoyhdiöiden pakko suorittaa turvatarkastus matkustajille? Kun copterline lenteli ilmeisesti aikoinaan ilman turvatarkastusta vai oliko EFHE kentällä turvatarkastusmahdollisuus? En ole nimittäin ikinä copterlinellä lentänyt. :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Turvatarkastuksesta en tiedä, mutta teen lisäkysymyksen Copterlinen onnettomuuteen liittyen.

 

Onnettomuustutkintakeskus OTK toteaa vuoden 2005 lento-onnettomuuksien sivulla Copterlinen helikopterionnettomuudesta:

"Tutkintaselostus on Onnettomuustutkintakeskuksen verkkosivuilla toistaiseksi vain englanninkielisenä. Suomenkielinen versio tutkintaselostuksesta julkaistaan myöhemmin."

(Copterline Oy:n omistamalle Sikorsky S-76 helikopterille 10.8.2005 Tallinnanlahdella tapahtunutta onnettomuutta tutkinut Viron liikenneministeriön tutkintakomissio julkisti tutkintaselostuksen 11.8.2008 englanniksi).

 

Kysymys: onko ko. raportti saatavana nyt Suomeksi? Missä ja miten?

Joidenkin tietojen mukaan kopterissa oli työturvallisuusseminaariin Tallinnassa osallistuneita virkamiehiä. Eräät urbaanilegendat kertovat edellämainittuun seminaariin osallistuneen myös tunnetun poliitikon Paavo Lipposen. Legendan mukaan hän oli tulossa Copterlinen paluulennolle mukaan Tallinnasta Suomeen mutta peruneensa sitten kopterilentonsa Tallinnassa ja tulleensa sitten laivalla takaisin Suomeen.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Elikkä sellainen kysymys tuli mieleen että onko lentoyhdiöiden pakko suorittaa turvatarkastus matkustajille? Kun copterline lenteli ilmeisesti aikoinaan ilman turvatarkastusta vai oliko EFHE kentällä turvatarkastusmahdollisuus? En ole nimittäin ikinä copterlinellä lentänyt. :P

 

"Matkustajat turvatarkastetaan EU-määräysten edellyttämässä laajuudessa. Myös kuljetettava rahti turvatarkastetaan  EU-säännösten edellyttämällä tavalla."

 

Lähde:http://www.copterline.com/fi/fast-class

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Matkustajat turvatarkastetaan EU-määräysten edellyttämässä laajuudessa. Myös kuljetettava rahti turvatarkastetaan  EU-säännösten edellyttämällä tavalla."

 

Lähde:http://www.copterline.com/fi/fast-class

Tuo on siis nykyhetken tilanne. Itse en muista minkälainen oli turvatarkastus 2005 EFHE:ssä. Lensimme reilu kuukausi ennen onnettomuutta OH-HCJ:llä (onnettomuuskone OH-HCI).

 

Tosin kuka kaappaisi helikopterin ja miksi? Onko näin joskus käynyt?

 

Joidenkin tietojen mukaan kopterissa oli työturvallisuusseminaariin Tallinnassa osallistuneita virkamiehiä. Eräät urbaanilegendat kertovat edellämainittuun seminaariin osallistuneen myös tunnetun poliitikon Paavo Lipposen. Legendan mukaan hän oli tulossa Copterlinen paluulennolle mukaan Tallinnasta Suomeen mutta peruneensa sitten kopterilentonsa Tallinnassa ja tulleensa sitten laivalla takaisin Suomeen.

Eikös onnettomuuskopteri ollut täynnä? Toki onhan voinut olla jonotuspaikoilla matkustajia, jos peruutus on tapahtunut hyvissä ajoin.

 

EDIT: Korjattu typo koneen tunnuksessa...

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

... Lensimme reilu kuukausi ennen onnettomuutta OH-HJC:llä (onnettomuuskone OH-HCI)....

Tiedätkö onko tuollainen Sikorsky S-76 kopteri joutunut vastaavaan mutta lievempään onnettomuuteen Englannissa? Joidenkin tietojen mukaan siellä olisi tullut alas kovaan laskuun maahan (tiedustelupalvelun) kopteri. Onko heillä siellä sellainen? Onko jossain saatavilla Englannin lento-onnettomuusraportit?

Tuosta Copterlinen onnettomuudesta ei taida olla suomenkielistä raporttia?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tarvitseeko presidenttien käydä läpi turvatarkastukset kun matkustavat (esim. kun vaikka Obama matkustaa Air Force Onella)?

Yleensä presidenttien kyyditykset saapuvat suoraan koneen eteen ilman minkäänlaisia tarkastuksia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuossa Oshkosh AirVenture ketjussa on kuva Galaxy C-5 koneesta.

Muistaako joku, kävikö tämmöisiä Galaxy koneita Suomessa Helsiki-Vantaan lentokentällä, kait joskus 70-80 luvulla? Taisin nähdä aikoinaan kaukaa niiden tulon joskus illansuussa kesällä kun ne lensivät hitaasti ja melko alhaalla ennen varsinaista laskua Vantaalle. Mitä ihmettä ne Suomessa tekivät ja milloin se oli? Joku siirtolento vai mikä? En muista, vai oliko syy edes julkisesti esilläkään? Koneet kyllä olivat mahtavan kokoisia, kauempaakin nähtynä!

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuossa Oshkosh AirVenture ketjussa on kuva Galaxy C-5 koneesta.

Muistaako joku, kävikö tämmöisiä Galaxy koneita Suomessa Helsiki-Vantaan lentokentällä, kait joskus 70-80 luvulla? Taisin nähdä aikoinaan kaukaa niiden tulon joskus illansuussa kesällä kun ne lensivät hitaasti ja melko alhaalla ennen varsinaista laskua Vantaalle. Mitä ihmettä ne Suomessa tekivät ja milloin se oli? Joku siirtolento vai mikä? En muista, vai oliko syy edes julkisesti esilläkään? Koneet kyllä olivat mahtavan kokoisia, kauempaakin nähtynä!

Presidentti Reaganin vierailua ennen, ja heti sen jälkeen, kävi muutama C-5 tuomassa ja hakemassa vierailuun liittyviä kamoja ja ihmisiä Hki-Vantaalta. En nyt tässä muista tarkempaa ajankohtaa, mutta eiköhän se 80-luvulle osu. Samoihin aikoihin niitä taisi pysähtyä silloin tällöin tankkaamaan matkalla Semipalatinskiin, liittyen vissiin USA:n ja Venäjän alkamassa olleeseeen avaruusyhteistyöhön. Ja onhan noita aina silloin tällöin siellä muutenkin poikennut.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Moi!

 

Käyttääkö esim. Finskin pilotit laskeutumisessa ILSsiä ja autopilottia vaikka olisi pilvetön ja aurinkoinen taivas ja lennettäisiin VFR:n mukaisesti?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Moi!

 

Käyttääkö esim. Finskin pilotit laskeutumisessa ILSsiä ja autopilottia vaikka olisi pilvetön ja aurinkoinen taivas ja lennettäisiin VFR:n mukaisesti?

 

Itse lasku tehdään käsin käytännössä aina, jollei keli muuta vaadi tai kyseessä satu olemaan jonkinlainen testi/koulutus-tilanne. Lähestyminen yleensä myös. Vaihtelee kaiketi tilanteen ja pilotin mukaan, missä vaiheessa homma otetaan käsiajolle.

 

Finskin pilotit eivät ikinä - ainakaan töissä ollessaan - lennä VFR:n (näkölentosäännöt) mukaisesti, mutta voivat suorittaa näkölähestymisen IFR:ssä (mittarilentosäännöt) VMC:n (näkölentosääolosuhteet) vallitessa.

 

Mitä tulee niihin Galaxy-vierailuihin, 90-luvulla niitä taisi näkyä useammankin kerran. 1997 Clinton-Jeltsin miitinkiin moinen toi Billin bilikat ja liudan muuta rompetta. Kuten helikopterin.

 

-A-

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä tulee niihin Galaxy-vierailuihin, 90-luvulla niitä taisi näkyä useammankin kerran. 1997 Clinton-Jeltsin miitinkiin moinen toi Billin bilikat ja liudan muuta rompetta. Kuten helikopterin.

 

-A-

 

Näin on, Reaganin vierailun aikaan koptereita päivysti kaksin kappalein, tulivat Galaxylla ja majailivat Jetfliten hallissa, samoin kuin iso määrä tavaraa ja henkilökuntaa. Siellä oli lisäksi ainakin yksi iso asuntoauto, ettei olisi ollut useampikin. Lisäksi yksi Gulfstream III, mutta sitä ei tarvinnut C-5:llä tuoda...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä noista suuttimista tulee? Kerosiiiniako?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tuossa vähän yleiskuvaa missä nuo on.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sieltä ei tule mitään, sinne menee ilmaa. Kyseessä on ns. NACA -duct (olisikohan tarkoitettu moottoritilan jäähdytykseen?)

No noihin suuttimiin ei kyllä mene mitään, tuonne kanavaan menee ilmaan. Veikkaan, että tuolla on jonkinlainen lämmönvaihdin, johon sitten suihkutetaan vuodatusjärjestelmään kertynyttä vettä jolloin jäähdytys tehostuu. Lämmönvaihtimella siis jäähdytetään moottoreilta vuodatettua ilmaa sopivan lämpöiseksi muuhun käyttöön, esim. ohjaamon paineistamiseen ja sen lämpötilan säätämiseen. Ainakin HN:ssä kuvio on näin.

 

Viisaammat korjatkoon :)

 

// Ilkka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään