Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Jaakko Kuusisto 3]

Miksei lisävyötä äidille johon saa lapsen kiinni. Kyllä niitä on.

 

Heikki

 

Samoihin vöihin ei saa laittaa noin suurella paino/ikäerolla.

Pelkään että lisävöitä ei saa käyttää ilman katsastajan hyväksymistä

[Tuomo Seppälä 0]

 Lapsi on tarkoitus vyöttää samaan henskeliin äitinsä kanssa takapenkille(mitoitus riittää kyllä). Mikä tässä tökkii,vai tökkiikö mikään?

 

Ei missään tapauksessa noin. Aikuinen omiin vöihin ja lapsi syliin tai mahdollisiin lisävöihin. Mutta ei missään tapauksessa samaan vyöhön, missään kulkuneuvossa. Tällaisessa asetelmassa, jos turvavyölle "tulee tarvetta", lapsi puristuu äitinsä ja vyön väliin .

 

-tuomo

[Jaakko Männistö 281]

  Kiitokset asiallisista ohjeistanne.Kysymykseni olikin hiukan provosoiva,asia taisi tulla nyt kuitenkin selväksi 

[Tatu Koiranen 1 873]

   Kertokaapas te,joilla on OPS :it sun muut asetukset aina käden ulottuvilla(tai sitten vain kovalevy kunnossa ) Tarkoitus harrastaa hiukan perhematkailua 172:lla,korpikentältä jääkentälle ja takaisin. Siispä,ahdetaan kabiiniin 5 henk. seuraavasti: 4 aikuista + 2v. lapsi ,MTOW ei ylity missään vaiheessa. Lapsi on tarkoitus vyöttää samaan henskeliin äitinsä kanssa takapenkille(mitoitus riittää kyllä). Mikä tässä tökkii,vai tökkiikö mikään?

 

Lapselle oma vyö, joka kiinnittyy esimerkiksi sitten siihen äidin vyöhön. Yhteisessä vyössä lapsi puristuu/rusentuu, jos tulee sellainen tilanne, jossa todella tarvitaan sitä vyötä. Myös ilmailumääräys OPS M1-9 kieltää saman vyön käytön. On myös syytä huomioida, että jokaiselle kaksi vuotta täyttäneelle matkustajalle on oltava hyväksytty, turvavyöllä varustettu istuin. Poikkeuksen tähän tekee tosin kahden alle 12 vuotiaan matkustajan tapaus: ne saa köyttää samaan penkkiin.

 

2.2 Alle kaksivuotias sylilapsi ei tarvitse omaa turvavyöllä varustettua istuinpaikkaa, vaan hän voi istua vähintään kaksitoista vuotta täyttäneen matkustajan sylissä. Sylissä olevaa ei saa kiinnittää sylissä pitävän kanssa saman turvavyön alle.

 

Toinen asia, josta on välillä puhuttu, on koneiden vakuutusturva. Eli kun esimerkiksi C172:ssa on yleensä korkeintaan kolmelle henkilölle matkustajavakuutus, vaikka tuossa tilanteessa sitä tarvittaisiin neljälle. Vaikka OPS M1-9 antaa oikeuden kuormata ihmisiä enemmän kuin on penkkejä, ei se kuitenkaan oikeuta luistamaan asetuksesta 785/2004.

[Niko Leppä 0]

Onko Finskillä vieläkin ne muinaiset A340-koneet? Ollaan lähdössä hiihtolomalla Intiaan niin onko vaaraa että joudutaan tuollaiseen ? :'(

[Jaakko Männistö 281]

   Special thanks vielä Tatulle tyhjentävästä vastauksesta!

[Tommi Pettinen 68]

Onko Finskillä vieläkin ne muinaiset A340-koneet?

 

on

[Jarkko Puustinen 0]

Onko Finskillä vieläkin ne muinaiset A340-koneet?

 

Asiaa ohuesti sivuten, olisi tarve kysyä oma tyhmä kysymykseni:

 

Onkos A340:stä käytössä rahtariversiota? Pelkästään paperilta numeroita tuijottaen näyttäisi siltä, että A340 pystyisi kantamaan about saman verran, kuin 744, mutta pienemmällä kulutuksella.

[Patrick Ojanen 239]

Asiaa ohuesti sivuten, olisi tarve kysyä oma tyhmä kysymykseni:

 

Onkos A340:stä käytössä rahtariversiota? Pelkästään paperilta numeroita tuijottaen näyttäisi siltä, että A340 pystyisi kantamaan about saman verran, kuin 744, mutta pienemmällä kulutuksella.

 

A340:stä ei ole rahtiversiota tehty vaan A330 on tehty. Tosin A340 voi kuljettaa rahtia ruumassa.

[Seppo Suoranta 0]

Pitää kysellä tällä palstalla, kun oikealla palstalla saa niin helposti nenilleen, kun en ole mikään lentokoneinsinööri. Liittyen Moskovan TU-204 pitkäksi ajoon niin onko piloteille mitään peukalosääntöä tai muita apuja milloin ylösvedon voi vielä suorittaa vai onko se pelkkää intuitiota? Onko kiitotien päässä mitään "jarrumerkkejä" paljonko baanaa on vielä jäljellä, varsinkin pimeällä voi olla vaikea arvioida etäisyyttä (Sao Paolo TAM3054).

Raporttia tavatessani ihmettelin 15-16 sekuntia reverssien kanssa kestänyttä tappelua, vauhti ei ollut pudonnut lainkaan. Tuossa vaiheessa oli kiitorataa vielä yli kilometri jäljellä. Laskin huonoilla lähtötiedoilla, että 123 knotsista kiihdytys 150 knotsiin veisi noin 500m kiitotietä, eli hyvin olisi ehtinyt tehdä vielä take-offin. (Voin olla väärässäkin, joku voisi laskea paremmilla numeroilla tai simuloida).

Lentokoneen omassa tietokoneessa kait olisi kaikki tarvittava tieto antaa kapteenille koska viimeistään pitäisi tehdä päätös mahdolliseen ylösvetoon. (matka GPS:tä, massa, ilmanpaine, lämpötila etc.). Kone voisi myös suositella tai käskeä kuten "terrain - pull up".

Mitä syitä voi olla tekemättä ylösvetoa - ilmassa olisi enempi aikaa ajatella, voi kilauttaa kaverille tai valita uudeksi kentäksi sellaisen, missä on pitempi kiitotie ja jarrutussoraa baanan lopussa?

 

[Jaakko Männistö 281]

Mitä syitä voi olla tekemättä ylösvetoa - ilmassa olisi enempi aikaa ajatella, voi kilauttaa kaverille tai valita uudeksi kentäksi sellaisen, missä on pitempi kiitotie ja jarrutussoraa baanan lopussa?

 

Ehkä se todennäköisin syy,on huomio siitä että paana ei enää riitä ylösvetoon!

[Ville Hietanen 0]

Pitää kysellä tällä palstalla, kun oikealla palstalla saa niin helposti nenilleen, kun en ole mikään lentokoneinsinööri. Liittyen Moskovan TU-204 pitkäksi ajoon niin onko piloteille mitään peukalosääntöä tai muita apuja milloin ylösvedon voi vielä suorittaa vai onko se pelkkää intuitiota? Onko kiitotien päässä mitään "jarrumerkkejä" paljonko baanaa on vielä jäljellä, varsinkin pimeällä voi olla vaikea arvioida etäisyyttä (Sao Paolo TAM3054).

Raporttia tavatessani ihmettelin 15-16 sekuntia reverssien kanssa kestänyttä tappelua, vauhti ei ollut pudonnut lainkaan. Tuossa vaiheessa oli kiitorataa vielä yli kilometri jäljellä. Laskin huonoilla lähtötiedoilla, että 123 knotsista kiihdytys 150 knotsiin veisi noin 500m kiitotietä, eli hyvin olisi ehtinyt tehdä vielä take-offin. (Voin olla väärässäkin, joku voisi laskea paremmilla numeroilla tai simuloida).

Lentokoneen omassa tietokoneessa kait olisi kaikki tarvittava tieto antaa kapteenille koska viimeistään pitäisi tehdä päätös mahdolliseen ylösvetoon. (matka GPS:tä, massa, ilmanpaine, lämpötila etc.). Kone voisi myös suositella tai käskeä kuten "terrain - pull up".

Mitä syitä voi olla tekemättä ylösvetoa - ilmassa olisi enempi aikaa ajatella, voi kilauttaa kaverille tai valita uudeksi kentäksi sellaisen, missä on pitempi kiitotie ja jarrutussoraa baanan lopussa?

 

 

Lähtökohtaisesti ylösvedon voi aloittaa maasta siihen asti kunnes reverssit avataan. Itse en ko. raporttiin ole tutustunut, mutta haiskahtaa hieman puutteelliselta ohjaamotyöskentelyltä, yleensä koneet pysähtyvät kyllä pelkällä pyöräjarrulla ilman reverssiäkin.

Kiitotievalaistus kertoo jäljellä olevan kiitotiepituuden,  900-300m ennen radan loppua keskilinjavalot ovat vuorotellen punainen ja valkoinen, ja viimeisellä 300m puinaiset.

Liikennekoneiden tietokoneet eivät tuota lentäjille suoraan performanssitietoa esimerkiksi lentoonlähtöä, ylösvetoa tai laskua varten. Ne (lähinnä lentoonlähtö, tarvittaessa lasku) tarkastellaan tyypillisesti erillisellä ohjaamoläppärillä tehtävällä laskennalla.

Jos lasku osuu hyvin kosketuskohdalle norminopeudella, niin itse en ehkä (olosuhteista riippuen) aloittaisi ylösvetoa enää pyöräjarrutuksen alettua. Muutoin lähestyminen pitää keskeyttää jo aiemmin.

 

[Sami Sivonen 0]

 

oikea osio ? 

kuinka pitkältä kuuluu torni/pilotin roger:it tuollaisella perus norm.antennilla varustetulla radioscanneri:lla ?

 

 

[Tauno Voipio 87]

oikea osio ? 

kuinka pitkältä kuuluu torni/pilotin roger:it tuollaisella perus norm.antennilla varustetulla radioscanneri:lla ?

 

 

 

Radiohorisontin virallinen kaavahan on

 

       d/NM = 1.23 * neliöjuuri(korkeus/ft)

 

eli etäisyys merimaileina on 1.23 kertaa korkeuden neliöjuuri, kun korkeus on jalkoja.

 

Tornille antennikorkeudet ovat vajaa sata jalkaa, mutta näin pienillä korkeuksilla lähiesteet

vaikuttavat runsaasti kuuluvuuteen. Etäisyys luokkaa 10 - 20 km.

 

Koneet kuuluvat yleensä kauempaa, vaikka tässäkin vastaanottoantennin lähiesteillä

voi olla ratkaiseva merkitys. Nyrkksääntönä on, että minimilentokorkeudessa (500 ft)

horisonttietäisyys on 50 km.

 

[Sami Sivonen 0]

Radiohorisontin virallinen kaavahan on

 

       d/NM = 1.23 * neliöjuuri(korkeus/ft)

 

eli etäisyys merimaileina on 1.23 kertaa korkeuden neliöjuuri, kun korkeus on jalkoja.

 

Tornille antennikorkeudet ovat vajaa sata jalkaa, mutta näin pienillä korkeuksilla lähiesteet

vaikuttavat runsaasti kuuluvuuteen. Etäisyys luokkaa 10 - 20 km.

 

Koneet kuuluvat yleensä kauempaa, vaikka tässäkin vastaanottoantennin lähiesteillä

voi olla ratkaiseva merkitys. Nyrkksääntönä on, että minimilentokorkeudessa (500 ft)

horisonttietäisyys on 50 km.

 

 

Kiitokset tästä vastauksesta,matkaa Efjo:lle laser:lla katottuna noin 12km.

jos sitä sijoittas kuulu/ei  tai kävis kirjastosta lainaan 

 

[Jouni Laukkanen 65]

Tässä useampi kysymys tähän ketjuun: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10463599

[Jaakko Männistö 281]

Tässä useampi kysymys tähän ketjuun: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10463599

Tuo oli kyllä parasta pitkiin aikoihin   esim."mitä enempi maksat lennostasi,sitä tasaisempaa kyytiä saat"

[Seppo Suoranta 0]

Tässä useampi kysymys tähän ketjuun: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10463599

 

Kyllä tuo ketju kuuluu enempi vitsipalstalle, siellä joku savolainen tehtailee kysymyksiä 

[Ilkka Mannikainen 776]

Mitä tekee Tikkakosken kentällä jääkone, onko siellä kaukalo?

 

Koneessa kapteeni kuitenkin kuulutti, että Tikkakoskella jääkone oli mennyt rikki eikä lentoa voida lentää.

 

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/juuri-nyt-jaakone-rikki-flyben-lento-peruttiin/1293543

 

 

[Niko Leppänen 0]

Mitä tekee Tikkakosken kentällä jääkone, onko siellä kaukalo?

 

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/juuri-nyt-jaakone-rikki-flyben-lento-peruttiin/1293543

 

 

Sopisi paremmin aiheeseen pilkunviilaus. Ehkä kyse oli kuitenkin jäänpoistokoneesta. 

[Niko Leppänen 0]

Kyllä tuo ketju kuuluu enempi vitsipalstalle, siellä joku savolainen tehtailee kysymyksiä 

Mistä päätellen asialla oli juuri savolainen? 

[Orvo Välilä 3]

Sopisi paremmin aiheeseen pilkunviilaus. Ehkä kyse oli kuitenkin jäänpoistokoneesta. 

 

Jaa minä luulin että kyseessä oli se kone millä tehdään jääpalat ohjaamohenkilökunnan drinkkeihin 

 

Näkyy nyttemmin korjatun tuonne uutiseen......

 

Cheers!

 

Orvo

[Seppo Suoranta 0]

Mistä päätellen asialla oli juuri savolainen? 

Vastuu on selvästi siirtynyt lukijalle 

[Tero Lahtinen 3]

Tässä useampi kysymys tähän ketjuun: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10463599

 

kun suihkari kiihdyttää talvella niin onko niissä nastarenkaat vai miten sutiminen estetään? Hiekoituksella? Kiihdytys on niin nopea että ihmettelen.

 

;D

[Tommi Relander 0]

Olen jo tovin ihmetellyt, että miksi juuri OH-LXA ja -LXB (joskus myös -LXC) hoitelevat lähes kokonaan nuo A320:n operoitavaksi tarkoitetut lomalennot etelän kohteisiin?

Tulee hyvin ilmi esim. näistä:

AY1901

AY1917

AY1919