Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Tumi Hämäläinen 717]

Mita tuuria on A340 ? 

 

Lomalentojen AY 1xxx konetyyppeja ei loyda Finnarin sivuilta.

 

Niin no, ainakin vaihtelua noiden 757:n väliin tuolla suunnalla, kun nyt taas oli tyytyminen Finskin hyppyyn (tosin se on mulle se ja sama, mutta kaikille ei).

[Ilkka Mannikainen 776]

Niin no, ainakin vaihtelua noiden 757:n väliin tuolla suunnalla, kun nyt taas oli tyytyminen Finskin hyppyyn (tosin se on mulle se ja sama, mutta kaikille ei).

 

Kannattaa vaihtaa kohdetta jos 757 on paha tai se aiheuttaa heikotusta. 

[Tauno Hermola 113]

Matkatoimiston sivulta ehkä löytyy (oikea?) tieto, mutta kun et kysymyksessä edes sanonut, että kyseessä on lomalento, saati minkä matkatoimiston lento

[Tumi Hämäläinen 717]

Kannattaa vaihtaa kohdetta jos 757 on paha tai se aiheuttaa heikotusta. 

 

Ei, Ilkka, ei aiheuta heikotusta. Ja kohdetta ei voi aina vaihtaa, kyseessä kuitenkin perheidyllin säilyminen. Se painaa enemmän, kuitenkin.

 

Eikä 757 ole paha, se on hyvä. Varmatoiminen rautarouva, joka kuitenkin tulee syksyn mittaan väistymään näiltä main. Kyse nyt on vaan vaihtelusta tuonne suunnalle matkaamisessa. Ehkä menen seuraavan kerran ihan laivalla. Olisi enemmän tilaa jaloille. 

[Tumi Hämäläinen 717]

Matkatoimiston sivulta ehkä löytyy (oikea?) tieto, mutta kun et kysymyksessä edes sanonut, että kyseessä on lomalento, saati minkä matkatoimiston lento

 

Sori Tauno, halusin säilyttää edes joitakin salaisuuksia... 

 

No ei mittää, konetyyppi on 757 ja sillä mennään.

[Tumi Hämäläinen 717]

Oliko sinne kirjoitettu, millä miehistöillä noita aletaan lentelemään? Eli onko siellä jo osa 757-piloteista jo tyyppikursseilla bussiin tai paljonkin lähdössä vanhempaa väkeä eläkkeelle?

 

-T

 

Osa 757 -piloteista on paraikaa tyyppikurssilla.

[Tuomo Matilainen 0]

Täällä kun tiedetään kaikki, niin mikä on todennäköisin vaihtoehto konetyypille syyskuussa 1984 välillä Helsinki - Jyväskylä (sori laiskuuteni etten jaksanut katsoa koodeja ). Ja luonnollisesti silloin Finskin lento.

[Tero H Nylund 0]

Täällä kun tiedetään kaikki, niin mikä on todennäköisin vaihtoehto konetyypille syyskuussa 1984 välillä Helsinki - Jyväskylä (sori laiskuuteni etten jaksanut katsoa koodeja ). Ja luonnollisesti silloin Finskin lento.

Varmaankin jompikumpi E-sarjalainen, tai sitten pikkubussi.

[Jarmo Kempas 0]

Varmaankin jompikumpi E-sarjalainen, tai sitten pikkubussi.

Mihin perustat arvelusi?  8)

 

E-sarjalaisten syntymään on aikaa vielä yli viisitoista vuotta. Pikkubussin proto lensi kolme vuotta tuon päivämäärän jälkeen. ATR-42 proto lensi tuona vuonna elokuussa. Se ei siis ollut vielä reitillä. Convair ja Caravelle olivat jo lopettaneet liikennöinnin. 

 

1980-luvun alussa monet kotimaan reitit lennettiin DC-9 koneilla. Lyhyetkin lennot, kuten Savonlinna  - Varkaus. Fokker 27 on myös mahdollinen. Onko lennosta mitään muuta infoa?

 

jk

[Tuomo Matilainen 0]

Varmaankin jompikumpi E-sarjalainen, tai sitten pikkubussi.

Lähinnä itse epäilisin Fokker tai DC9-41. Jos E sarjalaisella tarkoitat Emppuja niin niitä taisi tulla vasta noin 20 vuotta ko ajankohdan jälkeen.

 

Lisätään tähän vielä toinen kysymys tietäjille. Helsingistä Lontooseen 1976 Finskillä. Mikä siinä olisi todennäköinen konetyyppi?

 

Jarnon kommenttiin totean että valitettavasti ei ole. Pikkuveli muisteli että olisi ollut  suihkukone. Siksi kysyinkin että mikä olisi todennäköisin. En silloin ollut ilmailusta kiinostunut ja ei ollut vielä kännykkäkameroita niin koneestakaan ei ole kuvaa. Melko nuorikin olin ja kolmatta ja neljättä kertaa koneessa niin ei tullut tarkasti katseltua. Syyskuussa lennettiin, se on ainoa varma muistitieto määränpäiden ja yhtiön lisäksi.

[Teemu Kokkonen 15]

Varmaankin jompikumpi E-sarjalainen, tai sitten pikkubussi.

 

Kiitokset päivän nauruista.  Saa ne kysymykset lukea ja sisäistää kunnolla.

[Jarmo Kempas 0]

... Helsingistä Lontooseen 1976 Finskillä. Mikä siinä olisi todennäköinen konetyyppi?

 

1976 Euroopan liikenteen päätyyppi oli Caravelle. Ne olivat silloin kaikki rivissä. Helmikuussa 1976 saapui ensimmäinen DC-9-50, joten sekin on hyvin todennäköinen kone Lontoossa tuolloin.

 

jk

[Tuomo Matilainen 0]

1976 Euroopan liikenteen päätyyppi oli Caravelle. Ne olivat silloin kaikki rivissä. Helmikuussa 1976 saapui ensimmäinen DC-9-50, joten sekin on hyvin todennäköinen kone Lontoossa tuolloin.

 

jk

Pienen pojan muistilokeroihin on tainnut jäädä tuo että olisi DC-9 ollut. Olinhan tuolloin jo kuusivuotias ja niillä elämäni kahdella ensimmäisellä lennolla.

 

Kiitos Jarmolle vastauksista ja pahoittelut eilisestä typosta nimen suhteen.

 

EDIT: Matkatoimisto on saattanut olla Suomen matkatoimisto, mutta ei taidettu Lontooseen lentää silloinkaan lomalentoja, joten tavallisella reittilennolla varmaankin menty.

[Veli Hämäläinen 5]

Jatkoa muinaisten konetyyppien utelusarjaan:

Heinäkuu 1976 Finnairin charter HEL-Montreal YMX.

Joskus on arvailtu DC-8, mutta tietoa ei ole.

[Jukka Hälinen 1]

Jatkoa muinaisten konetyyppien utelusarjaan:

Heinäkuu 1976 Finnairin charter HEL-Montreal YMX.

Joskus on arvailtu DC-8, mutta tietoa ei ole.

On saattanut olla jo kymppikin. Muistaakseni eka kympit tulivat Finskille noihin aikoihin.

Rissala 77 lentonäytöksessä järjestettiin ehkä kaikkien aikojen suurin yleisölennätys Suomessa. Finnairin eka kymppi saatiin käymään näytöksessä. Näytökseen myytiin aluksi yksi konelastillinen yleisölennätyslippuja, mutta teknisten ongelmien takia kone oli myöhässä Kanarian (ehkä) paluulennoltaan Suomeen, jolloin aikataulu meni uusiksi. Näin ollen, muutama tuntia ennen kun kone saapui Kuopioon, saatiin tietää, että kympin paluulla Hesaan "ee oo nii kiireettä".

Niinpä pikaisesti järjestetyissä myyntipisteissä myytiin vielä kaksi kymppi-lentoa. Siis yhteensä noin 900 yleisölennätystä kolmella lennolla yhtenä iltapäivänä!

Onkohan maailman ennätys?

[Ilkka Mannikainen 776]

Tuollaiset ajat kun "ei oltu köyhiä eikä kipeitä" että laajarunko irtoaisi yleisölennätykseen, vielä joskus kun palaisivat...

[Tuomo Matilainen 0]

On saattanut olla jo kymppikin. Muistaakseni eka kympit tulivat Finskille noihin aikoihin.

Rissala 77 lentonäytöksessä järjestettiin ehkä kaikkien aikojen suurin yleisölennätys Suomessa. Finnairin eka kymppi saatiin käymään näytöksessä. Näytökseen myytiin aluksi yksi konelastillinen yleisölennätyslippuja, mutta teknisten ongelmien takia kone oli myöhässä Kanarian (ehkä) paluulennoltaan Suomeen, jolloin aikataulu meni uusiksi. Näin ollen, muutama tuntia ennen kun kone saapui Kuopioon, saatiin tietää, että kympin paluulla Hesaan "ee oo nii kiireettä".

Niinpä pikaisesti järjestetyissä myyntipisteissä myytiin vielä kaksi kymppi-lentoa. Siis yhteensä noin 900 yleisölennätystä kolmella lennolla yhtenä iltapäivänä!

Onkohan maailman ennätys?

Joulukuussa 1970 Finnair tilasi kaksi laajarunkoista McDonnell Douglas DC-10-30:iä. Ensimmäinen koneista saapui Helsinkiin 4. helmikuuta 1975 ja teki kaupallisen lentonsa kymmenen päivää myöhemmin Helsingistä Las Palmasiin. Maaliskuun 27. päivänä 1975 "kymppi" aloitti Atlantin-liikenteen.

Lähde: http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_6.html

 

Tuolta noita itsekin etsin, mutta ei siellä oikein faktaa ole siitä mikä on lentänyt mitäkin väliä, joten kysyin viisaammilta noita Jyväskylä ja Lontoo välejä.

 

Tuo yleisökennätys maakuntakentällä on tosiaan varmastikin ollut erikoista, tuskin toteutuisi nykyaikana koneilla jotka eivät edes käy niillä kentillä. Epäilen ettei Kuopioon lennetty DC-10:llä, en siis tiedä, on pelkkä arvaus.

[Mika Koski 0]

Miksi isoissa potkurikoneissa on säätölapapotkurit, mutta isojen suihkukoneiden puhaltimien (fan) lavat ovat vakiokulmalla?

 

T. Mika

[Hannu Örn 7]

Miksi isoissa potkurikoneissa on säätölapapotkurit, mutta isojen suihkukoneiden puhaltimien (fan) lavat ovat vakiokulmalla?

 

Mainio kysymys. Pari mahdollisesti vaikuttavaa seikkaa tulee mieleen ihan mutu-pohjalta, toivottavasti joku osaa vastata kunnolla.

 

1. Fanin pyörimisnopeus on paljon suurempi kuin potkurin, joten lavan kohtauskulma on vähemmän herkkä ilmavirran nopeudelle.

2. Hitaasti lennettäessä virtaus varmaankin kiihtyy suihkumoottorissa huomattavasti jo ennen fanin kohtaamista, koska fani on koteloitu, toisin kuin potkuri. Tähän liittynee se, miksi moottorin kiihdyttäminen tyhjäkäynniltä isoille tehoille tapahtuu niin hitaasti; jos fanin pyörimisnopeutta nostettaisiin yhtäkkisesti, sisääntuleva virtaus ei ehtisi kiihtyä vastaavasti, kohtauskulma kasvaisi liian suureksi ja fani olisi vaarassa sakata.

 

[Orvo Välilä 3]

Mainio kysymys. Pari mahdollisesti vaikuttavaa seikkaa tulee mieleen ihan mutu-pohjalta, toivottavasti joku osaa vastata kunnolla.

 

1. Fanin pyörimisnopeus on paljon suurempi kuin potkurin, joten lavan kohtauskulma on vähemmän herkkä ilmavirran nopeudelle.

2. Hitaasti lennettäessä virtaus varmaankin kiihtyy suihkumoottorissa huomattavasti jo ennen fanin kohtaamista, koska fani on koteloitu, toisin kuin potkuri. Tähän liittynee se, miksi moottorin kiihdyttäminen tyhjäkäynniltä isoille tehoille tapahtuu niin hitaasti; jos fanin pyörimisnopeutta nostettaisiin yhtäkkisesti, sisääntuleva virtaus ei ehtisi kiihtyä vastaavasti, kohtauskulma kasvaisi liian suureksi ja fani olisi vaarassa sakata.

 

 

Em. lisäksi, sikäli mikäli olen asian oikein ymmärtänyt, potkuriturpiinimoottoreissa tehon säätö perustuu pitkälti juurikin potkurin lapakulman säätöön, moottorin kierrosluvun pysytellessä suhteellisen vakiona kun taas suihkumoottorin kierroslukualuetta käytetään laajemmalti

 

Tämänkin lausunnon saa paremmin tietäessään korjata  8)

 

Cheers!

 

Orvo

 

 

[Kalle Rantanen 64]

Lisäksi säätökoneiston tuoma lisämassa ja -monimutkaisuus olisi oletettavasti huomattavasti suurempi ongelma kun pyörimisnopeus on suurempi ja lapoja paljon enemmän.

[Niko Leppä 0]

Tietääkö kukaan mikä tuon musiikin nimi on, jota Finnair soittaa ainakin noissa isoissa Lentobusseissaan esim. laskeutumisen aikana?

[Patrick Ojanen 239]

Tietääkö kukaan mikä tuon musiikin nimi on, jota Finnair soittaa ainakin noissa isoissa Lentobusseissaan esim. laskeutumisen aikana?

 

Laskeutumisen aikana? Ei ainakaan viime viikonloppuna kuulunut mitää.

[Miko Verno 50]

Patrick: Reittilennoilla saattaa ollakkin musiikia.

[Ilkka Mannikainen 776]

Jospa se taustamusiikki on lomalennolla lisämaksullinen ja sen kuulee vain maksaneet.