Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Kalle Rantanen 64]

Kyllä Pariisin lennolla oli ainakin jotain mieltä rauhoittavaa musiikkia molempiin suuntiin.

[Niko Kallinen 0]

Kiitos Tatu ja Olli asiallisesta vastauksesta edelliseen kysymykseeni! (pari sivua sitten)

 

Seuraava kysymys: Miksi lentotukialukselta operoiva Hornet -ohjaaja pitää kiinni kuomun kahvasta ennen katapultti lähtöä? Ja pitää vielä hetken kannelta irtoamisen jälkeenkin kiinni samaisesta kahvasta. Muistan nähneeni saman kiinnipitämisen myös muissa hävittäjä videoissa kun noustaan lentotukialukselta.

 

Tuolta video topickista tämä muistui mieleen:

http://www.youtube.com/watch?v=nw0gjw1XIIk

[Henri Juhantila 0]

Kiitos Tatu ja Olli asiallisesta vastauksesta edelliseen kysymykseeni! (pari sivua sitten)

 

Seuraava kysymys: Miksi lentotukialukselta operoiva Hornet -ohjaaja pitää kiinni kuomun kahvasta ennen katapultti lähtöä? Ja pitää vielä hetken kannelta irtoamisen jälkeenkin kiinni samaisesta kahvasta. Muistan nähneeni saman kiinnipitämisen myös muissa hävittäjä videoissa kun noustaan lentotukialukselta.

 

Tuolta video topickista tämä muistui mieleen:

http://www.youtube.com/watch?v=nw0gjw1XIIk

 

Tietokone/Autopilotti hoitaa alkuvaiheen lennosta tukialuslähdössä, mielestäni.

[Samuli Sorvakko 1]

Tietokone/Autopilotti hoitaa alkuvaiheen lennosta tukialuslähdössä, mielestäni.

 

Mulle on jostain tarttunut käsitys että tuo lennon ihan alkuvaihe on sen verran vakioitu toimenpide että siinä luotetaan esiasetettuun (varmaan koneen painon sun muiden tekijöiden mukaan laskettuun) trimmiasetukseen, ja poikkeaminen tästä saattaisi aiheuttaa ei-toivottua käytöstä. Koska alkukiihdytys on melko rapsakka, voisi kuski ihan tahattomasti esim. vetää sauvasta.

 

Kuskin käsihän putoaa sauvalle saman tien kun kannelta on lähdetty, voisi kuvitella että automaattilähdössä ei olisi ihan niin kiire..

 

/Samuli

[Niko Kallinen 0]

Olen ymmärtänyt että kuski ja lähettäjä kommunikoivat tukialuksella viittomakielellä. Eli juurikin painolaskelmat jne. viitotaan katapultin käyttäjälle. Ja sitten vain onnea matkaan... Tuossa videossa näkyykin mielestäni hyvin se että jos lähtö on automatisoitu pitkälle niin Hornetin(vai Super Hornetin) -kuljettajan eli ihmisen reaktiokyky on suhteellisen hidas. Puhutaan varmasti sekunnin osista. Mutta kuljettaja ottaa sauvasta kiinni vasta huomattavan myöhään.. 

 

EDIT: Henri ja Samuli, kiitos vastauksesta.

EDIT2: Muistelin varmaankin jotain toista videota mielessäni. Tuossa ko. videossa pilotti ottaa kiinni sauvasta käytännössä tukialuksen kiitotien tasalla.

[Ari Simonen 37]

Koska alkukiihdytys on melko rapsakka, voisi kuski ihan tahattomasti esim. vetää sauvasta.

 

Taitaa olla juuri päinvastoin, ohjaaja voisi työntää koneen mereen voimakkaan aistiharhan takia.

[Samuli Sorvakko 1]

Taitaa olla juuri päinvastoin, ohjaaja voisi työntää koneen mereen voimakkaan aistiharhan takia.

 

Joo, tämä on se toinen vaihtoehto ja lienee todennäköisempikin ainakin yöaikaan. Ajattelin vain käteen kohdistuvaa kiihtyvyyttä enkä korkeampia prosesseja kädenliikkeiden takana.

 

Jossain varmaan lienee aiheesta tutkimustietoakin, kertokoon joku jos löytää

 

/Samuli

[Niko Leppä 0]

Mitä sille Gimlin liitäjälle nykyään kuuluu? Jäikö se sinne aavikolle lopullisesti 2008 vai saiko se jonkun arvokkaamaan paikan, minkä se mielestäni ansaitsisi?

[Kalle Rantanen 64]

Mitä sille Gimlin liitäjälle nykyään kuuluu? Jäikö se sinne aavikolle lopullisesti 2008 vai saiko se jonkun arvokkaamaan paikan, minkä se mielestäni ansaitsisi?

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,74503.0.html

[Niko Leppä 0]

Nyt tulee sarjassamme erittäin tyhmä kysymys, miksi joitakin koneita "hinataan" rullauksessa kuin taas jotkut rullaavat ihan moottoreidensa avulla?

 

Jotenkin tämmöinen perusjuttu on jäänyt tietämättä...

[Henri Juhantila 0]

Nyt tulee sarjassamme erittäin tyhmä kysymys, miksi joitakin koneita "hinataan" rullauksessa kuin taas jotkut rullaavat ihan moottoreidensa avulla?

 

Jotenkin tämmöinen perusjuttu on jäänyt tietämättä...

 

Niitä siirrellään silloin kentällä mahdollisesti halliin tai muihin paikkoihin, silloin ei tarvitse käynnistellä omia pannuja kun mennään traktorin vetämänä.

[Niko Leppä 0]

Selvä, kiitos. On tämä mahtava foorumi.

[Jarmo Kempas 0]

Hinauksessa olevan koneen moottorit eivät käy. 

 

...eli ei ole taloudellista käynnistää suihkumoottoreita pieniä siirtoja varten.

 

Silloin kun rullataan moottorit käyden, rullaajalta vaaditaan erillinen rullauskoulutus. Hinattavaan koneeseen riittää joskus vain pelkkä hinuri, joskus halpa jarrumies hinurin lisäksi.

 

jk

[Antti Asikainen 1]

Mikäs tämä liike olikaan nimeltään suomeksi? Selälleen ja alakautta oikaisu.

 

http://rjstech.com/wp-content/uploads/article-imgs/bb57efcb9658_14DE/clip_image0026.jpg

[Lauri Kangas 6]

Mikäs tämä liike olikaan nimeltään suomeksi? Selälleen ja alakautta oikaisu.

 

http://rjstech.com/wp-content/uploads/article-imgs/bb57efcb9658_14DE/clip_image0026.jpg

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Split_S

 

Mahtaako olla suomeksi mitään nimeä?

[Jaakko Männistö 278]

 

Silloin kun rullataan moottorit käyden, rullaajalta vaaditaan erillinen rullauskoulutus.

Joo,tuota olen joskus pohtinut.Täytyykö "rullaajalla" olla minkälainen pahvi,jos vaikka kone siirretään huoltoon platalta vai etsitäänkö siihen aina kapu tai perämies.

[Juha-Matti Lavonen 54]

Nyt tulee sarjassamme erittäin tyhmä kysymys, miksi joitakin koneita "hinataan" rullauksessa kuin taas jotkut rullaavat ihan moottoreidensa avulla?

Sitä ei voi kutsua rullaukseksi, jos nokalla on hinaaja kiinni.

[Jouni Kiuru 10]

https://en.wikipedia.org/wiki/Split_S

 

Mahtaako olla suomeksi mitään nimeä?

 

Alakauttaveto.

[Jouni Laukkanen 55]

Alakauttaveto.

 

Siinä on kuitenkin se puolivaakakierre ennen.

[Jouni Kiuru 10]

Siinä on kuitenkin se puolivaakakierre ennen.

 

Sanoisin, etta semantiikkaa.

 

Alakauttaveto oli yleisesti käytetty taistelusta irtaantumismenetelmä,

jonka englantilaiset tunsivat puolivaakakierteenä ja amerikkalaiset

puolikkaana S:nä. Se alkoi kääntymisestä selälleen, jota seurasi tiukka

veto pystysyöksyyn ja oikaisu matalalla vastakkaiseen suuntaan.

Liikettä ei suositella paremmin syöksyvää vastustajaa vastaan.

Lähde:  "Luftwaffen hävittäjä-ässät", Mike Spick

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Sanoisin, etta semantiikkaa.

 

 

Kun sen kioskin saa katolleen myös nopealla puolivaakakierteellä, ja jos siitä kääntää oikeinpäin vetämällä, niin mikäs sen nimi sitten on? Tuo on kuitenkin kääntäjän tulkinta asiasta ja mahdollisesti ilmavoimissa käytetty termi. Asianharrastajat kuulema käyttää siitä Suomessa nimitystä split-äs.

 

[Tapani Ketola 0]

Alakauttavedon voi varmaan tehdä molemmilla tavoilla kuten Jounit edellä kuvailivat. Jos nopeutta on n. 500 km/h , niin en suosittelisi nopeaa vaakakierteenpuolikasta siihen kohtaan. Saattaa olla pääsalot kovilla. ???

[Mikko Maliniemi 5]

Jos nopeutta on n. 500 km/h , niin en suosittelisi nopeaa vaakakierteenpuolikasta siihen kohtaan. Saattaa olla pääsalot kovilla. ???

 

Riippunee ihan täysin koneesta 

 

Sitä paitsi aika monelle koneelle ei voi edes suositella sitä 500 km/h nopeutta

[Tapani Ketola 0]

Mikko, olet ihan oikeassa, riippuu koneesta ja sen kuormituskestävyydstä. Pilotiltakin myös vaaditaan paljon kun vedetään nopea isoissa nopeuksissa. Mitenkäs esim. Hawk, kestääkö nopean millä nopeudella ? Jollain voisi olla parempaa tietoa.

[Tatu Koiranen 1 778]

Joo,tuota olen joskus pohtinut.Täytyykö "rullaajalla" olla minkälainen pahvi,jos vaikka kone siirretään huoltoon platalta vai etsitäänkö siihen aina kapu tai perämies.

 

Tyypillisesti huoltomekaanikko, jolla on koulutus. Jonkin verran rullailua voi tämänkin jälkeen (käytännön tasolla) rajoittaa esimerkiksi vakuutusturva: huoltomekaanikolla X voi olla ilmailumääräysten puolesta oikeus rullata koneella Y, mutta lentoyhtiön Z vakuutus ei kata vaurioita, jotka syntyvät X:n rullatessa. Siispä sen sijaan, että X itse rullaisi, X voikin hakea hallista traktorin ja hinailla konetta sillä...