Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Terho Miettinen 6]

Kiitosta vaan!

 

OK, näyttää vahvasti samalta mikä oli taivaalla, ja selvästikin oli kaksimoottorinen. Samalla kun ajelee autoa, ei pidä liikaa taivaanmerkkejä tuijottaman.

 

[Jouni Olavi Rautio 66]

Kaikkea ei voi huomata... 

[Tauno Voipio 87]

Kiitosta vaan!

 

OK, näyttää vahvasti samalta mikä oli taivaalla, ja selvästikin oli kaksimoottorinen. Samalla kun ajelee autoa, ei pidä liikaa taivaanmerkkejä tuijottaman.

 

 

Aalto-yliopiston radiolaboratorion mittauslentoja, otaniemeläisten lentävä maitopurkki.

[Ville Mustonen 0]

Mikä tuo antenni/piiska/vaijeri on aina noiden testikoneiden sivuvakaajan perässä? Miksi ne näkyy vain koneissa joita testataan eikä enää kaupallisessa käytössä ollessa?

 

Esimerkiksi:

 

http://www.airliners.net/photo/Bombardier/Bombardier-BD-500-1A10-CSeries/2317523/L/

 

[Jouni Laukkanen 55]

Mikä tuo antenni/piiska/vaijeri on aina noiden testikoneiden sivuvakaajan perässä? Miksi ne näkyy vain koneissa joita testataan eikä enää kaupallisessa käytössä ollessa?

 

Esimerkiksi:

 

http://www.airliners.net/photo/Bombardier/Bombardier-BD-500-1A10-CSeries/2317523/L/

 

 

Yleensä nopeutta mittaavaan pitot-staattisen -järjestelmän staatisen paineen mittausanturi (=avoin putki). Sen sijainti koneen takana antaa parhaan mittaustuloksen. Koneen kylkiin sijoitetuissa normimittapisteissä on usein sijaintipaikasta johtuvia virheitä, joita joudutaan koelentovaiheesa korjaamaan.

[Otto Nieminen 0]

Mikä tuo antenni/piiska/vaijeri on aina noiden testikoneiden sivuvakaajan perässä? Miksi ne näkyy vain koneissa joita testataan eikä enää kaupallisessa käytössä ollessa?

 

Esimerkiksi:

 

http://www.airliners.net/photo/Bombardier/Bombardier-BD-500-1A10-CSeries/2317523/L/

http://en.wikipedia.org/wiki/Trailing_Cone

[Lauri Räsänen 0]

Mikä olikaan tuo tuttu terävä ääni, joka kuuluu ainakin pienissä Airbuseissa aina ennen lähtöä ja tässäkin videossa kohdissa 1:20 ja 2:25?

 

[Henri Juhantila 0]

Mikä olikaan tuo tuttu terävä ääni, joka kuuluu ainakin pienissä Airbuseissa aina ennen lähtöä ja tässäkin videossa kohdissa 1:20 ja 2:25?

 

 

Airbussin PTU, eli Power Transfer Unit pitää tollaista mölinää.

 

-Henkka

[Mika Raurala 1]

Tuulian pakoputkista..

 

Miksi niiden päät on "litussa"? Liittyykö liekinsammutukseen vai johonkin muuhun seikkaan?

 

 

[Alex Lund 19]

mitä eroa on Piper PA-25:lla ja PA-36 pawneella?

[Matti Huoviala 85]

mitä eroa on Piper PA-25:lla ja PA-36 pawneella?

 

Pa25 on vanhan liiton pikkupawnee teräsputkirungolla ja kangaspäällysteinen kauttaaltaan. Pa36 on metallikone ja noin 1000kg suuremmalla lähtöpainolla ihan uusi tyyppi samaan käyttötarkoitukseen. Ulkoisesti kumpikun äkkiseltään hieman muistutaa toisiaan mutta kyseessä on siis eri tyyppi.

 

-M-

[Alex Lund 19]

Pa25 on vanhan liiton pikkupawnee teräsputkirungolla ja kangaspäällysteinen kauttaaltaan. Pa36 on metallikone ja noin 1000kg suuremmalla lähtöpainolla ihan uusi tyyppi samaan käyttötarkoitukseen. Ulkoisesti kumpikun äkkiseltään hieman muistutaa toisiaan mutta kyseessä on siis eri tyyppi.

 

-M-

 

Ok. Kiitti tiedosta!

[Miika Jäntti 0]

Hei, arvoisat foorumin jäsenet. Nyt kyselee amatööri kysymyksia. Olen viimeisen parin päivän aikana noita Nav juttuja katsellut ja ihmetellyt. No nyt tuli heti ensinäkin sellainen kysymys mieleen että mikä ihme on Orimaa feeder? Siis tiedän itse kyllä ja olen nähnyt mm. tänään Orimattilassa (Vor majakan, ORM 117.300MHz) Siellä se on vielä pystyssä mutta siitä ei ole nyt kuin vain ainoastaan olemassa DME. Toiseksi myös mikä on Lakut feeder? (124.075 MHz AM  6kHz 124.075 AM 6k Lakut feeder). Joskus noista asioista keskustelin Finavian hepun kanssa. "VOR laitteet poistettiin tarpeettomina, eli suunnistaminen Helsinki-Vantaan ympäristössä perustuu joko satelliitteihin tai sitten maalaitteiden osalta DME laitteisiin. Poistettujen VOR laitteiden paikkeilla on RNAV reittipiste. VOR:sta saadaan hyötyä vielä lähestymismenetelmänä (eli kun lähestytään kiitotietä sen suuntaisesti) ja varamenetelmissä. HEL VOR on vielä käytössä muutamassa lähestymismenetelmässä ja PVO VOR varamenetelmissä. ORM VOR poistettiin 18.11.2011 ja sinne jätettiin DME asema paikalleen . Ilmeisesti ainakin alkuvaiheessa se DME asema edellytti myös sähköjä VOR puollelle, joten sitä VOR lähetystä on saattanut kuulua vielä tuon päivämäärän jälkeen. Ne DME laitteet piti uusia "itsenäisiksi" jossain vaiheessa, mutta tarkempaa tietoa siitä prosessista minulla ei ole."

 

Ps. Onko näistä ilmailun suunnistus välineistä jotain ihan kirjallisuutta olemasssa?

 

 

Ystävällisin terveisin Miika/ kiitos vastauksistanne.

[Juha Kallioinen 2]

Hei, arvoisat foorumin jäsenet. Nyt kyselee amatööri kysymyksia. Olen viimeisen parin päivän aikana noita Nav juttuja katsellut ja ihmetellyt. No nyt tuli heti ensinäkin sellainen kysymys mieleen että mikä ihme on Orimaa feeder? Siis tiedän itse kyllä ja olen nähnyt mm. tänään Orimattilassa (Vor majakan, ORM 117.300MHz) Siellä se on vielä pystyssä mutta siitä ei ole nyt kuin vain ainoastaan olemassa DME. Toiseksi myös mikä on Lakut feeder? (124.075 MHz AM  6kHz 124.075 AM 6k Lakut feeder).

 

Tuo feeder tarkoittaa vain sitä, että noissa reittipisteissä alkaa usean instrumenttilähestymisreitin (STAR) lähestymissegmentti Helsinki-Vantaalle. Saapuvat koneet ikään kuin "syötetään" EFHK:lle noiden reittipisteiden kautta.

 

t. Juha

 

[Jouni Laukkanen 55]

Hei, arvoisat foorumin jäsenet. Nyt kyselee amatööri kysymyksia. Olen viimeisen parin päivän aikana noita Nav juttuja katsellut ja ihmetellyt. No nyt tuli heti ensinäkin sellainen kysymys mieleen että mikä ihme on Orimaa feeder? Siis tiedän itse kyllä ja olen nähnyt mm. tänään Orimattilassa (Vor majakan, ORM 117.300MHz) Siellä se on vielä pystyssä mutta siitä ei ole nyt kuin vain ainoastaan olemassa DME. Toiseksi myös mikä on Lakut feeder? (124.075 MHz AM  6kHz 124.075 AM 6k Lakut feeder). Joskus noista asioista keskustelin Finavian hepun kanssa. "VOR laitteet poistettiin tarpeettomina, eli suunnistaminen Helsinki-Vantaan ympäristössä perustuu joko satelliitteihin tai sitten maalaitteiden osalta DME laitteisiin. Poistettujen VOR laitteiden paikkeilla on RNAV reittipiste. VOR:sta saadaan hyötyä vielä lähestymismenetelmänä (eli kun lähestytään kiitotietä sen suuntaisesti) ja varamenetelmissä. HEL VOR on vielä käytössä muutamassa lähestymismenetelmässä ja PVO VOR varamenetelmissä. ORM VOR poistettiin 18.11.2011 ja sinne jätettiin DME asema paikalleen . Ilmeisesti ainakin alkuvaiheessa se DME asema edellytti myös sähköjä VOR puollelle, joten sitä VOR lähetystä on saattanut kuulua vielä tuon päivämäärän jälkeen. Ne DME laitteet piti uusia "itsenäisiksi" jossain vaiheessa, mutta tarkempaa tietoa siitä prosessista minulla ei ole."

 

Ps. Onko näistä ilmailun suunnistus välineistä jotain ihan kirjallisuutta olemasssa?

 

 

Ystävällisin terveisin Miika/ kiitos vastauksistanne.

 

Sillin kun Helsinkiin tulevan liikenteen määrä ylittää kiitoteiden kapsiteetin (tässä vaikuttaa monta muuttujaa) avaa Tampereen aluelennonjohto ruuhkautuvalle liikenteelle syöttösektorin/t, johon saapuvat koneet koneet pistetään odottamaan vuoroaan tyyyliin FIFO - First In - First Out. Feedereitä on Tampereen aluelennonjohdolla kolme (LAKUT, ORIMA tai PEXEN) ja Tallinnan APP:llä yksi (INTOR). Feederit ovat aluelennonjohdn sektoreita ja niitä hoitaa tapauksesta riippuen 1-2 lennonjohtajaa. Kullakin feederillä on oma radiotaajuutensa.

 

Koneet siis kasataan päällekäin ajamaan odotuskuviossa 1000 ft korkeusporrastuksella. Sitä mukaa kun HK APP:n ja EFIN ACC:n käytössä oleva Maestro-laskin ilmoittaa (laskin kertoo milloin kukin kone voi jättää odotuskuvion), päästää EFIN koneen odotuskuviosta ja tämän jälkeen painaa muuta liikennettä alaspäin odotuskuviossa.

 

Nykyisin feedereitä tarvitaan aniharvoin. HK APP:n miehitys on alkanut olla asianmukaisella tasolla ja paralleelikiitoteiden käyttäminen parantaa lentokentän vetokykyä selkeästi. Eniten feedereillä on käyttöä talvisin lumisateiden aikaan.

[Terho Miettinen 6]

Olisi ilmassa hajoavasta lentolaitteesta ihmettelyä.

 

Noin viikko sitten kerrottiin

 

"Kahta neljän megatonnin vetypommia kuljettanut B-52-pommikone oli lähtenyt rutiinilennolle itärannikolle Goldsboron lentotukikohdasta Pohjois-Carolinasta. Kone joutui kuitenkin vaikeuksiin ja alkoi hajota kesken lennon. Vetypommit irtosivat koneesta ja putosivat maahan."

 

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288601511750.html

 

(Wikipedia kertoi aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/1961_Goldsboro_B-52_crash )

 

Konekohtaisessa osiossa, kohdassa "Notable accidents"

 

http://en.wikipedia.org/wiki/B-52G#Notable_accidents

 

näyttää olevan toinenkin vastaava  "broke up in midair" tapaus. Lisäksi kolmannessa onnettomuudessa "a structural failure in flight that caused the tail section to shear off"

 

Sattuukohan forumilla olemaan lisää tietoa aiheesta, miksi ihmeessä lentokone menee päreiksi ilmassa?

[Matti Huoviala 85]

Jos lentokoneen käyttörajoituksia ylitetään voi seurauksena olla hajoaminen ilmassa.

Sotalentokoneessa käyttö saattaa olla joskus huomattavankin rajua ja rakenteet saattavat pettää väsymisen, valmistusvian ja/tai vaikkapa huollon virheen takia. Iso suihkari korkealla voi olla vaikeuksissa vaikkapa ohjainjärjestelmän tehdessä jotain jota sen ei pitäisi tehdä. Ohjaajien toiminta voi aiheuttaa hajoamisen raja-arvoja ylittämällä.

Kaikista näistä syistä löytyy tosielämän esimerkkejä hieman etsimällä. Se, että lentokone ei ilmassa hajoa, ei pidä paikkaansa. Yleensä ne eivät hajoa mutta jonkin (näennäisesti pienenkin) asian pieleen meno voi hajottaa lentokoneen milloin vain..

 

-M-

[Matti Huoviala 85]

 

Jos lentokoneen käyttörajoituksia ylitetään voi seurauksena olla hajoaminen ilmassa.

Sotalentokoneessa käyttö saattaa olla joskus huomattavankin rajua ja rakenteet saattavat pettää väsymisen, valmistusvian ja/tai vaikkapa huollon virheen takia. Iso suihkari korkealla voi olla vaikeuksissa vaikkapa ohjainjärjestelmän tehdessä jotain jota sen ei pitäisi tehdä. Ohjaajien toiminta voi aiheuttaa hajoamisen raja-arvoja ylittämällä.

Kaikista näistä syistä löytyy tosielämän esimerkkejä hieman etsimällä. Se, että lentokone ei ilmassa hajoa, ei pidä paikkaansa. Yleensä ne eivät hajoa mutta jonkin (näennäisesti pienenkin) asian pieleen meno voi hajottaa lentokoneen milloin vain..

 

-M-

 

edit kvg: broke up mid air, disintegrated mid air...

 

[Jonne Pitkänen 0]

Marimekon kopiointiuutisista tuli mieleen. Onko tuo metsänväki-kopio jo hävitetty finskin bussin kyljestä?

[Teemu Kokkonen 15]

Marimekon kopiointiuutisista tuli mieleen. Onko tuo metsänväki-kopio jo hävitetty finskin bussin kyljestä?

Ajat sitten.

[Jarmo Kempas 0]

Avohakkuu tehtiin heti kun asia tuli tietoon.

[Jonne Pitkänen 0]

Selvä. Taas on vähän viisaampi.

[Hannu Örn 7]

Kaikista näistä syistä löytyy tosielämän esimerkkejä hieman etsimällä. Se, että lentokone ei ilmassa hajoa, ei pidä paikkaansa. Yleensä ne eivät hajoa mutta jonkin (näennäisesti pienenkin) asian pieleen meno voi hajottaa lentokoneen milloin vain..

 

Ennen kuin forumin maallikkolukijat turhaan huolestuvat tästä dramatisoinnista, muistetaan nyt kuitenkin, että lentokoneen (etenkin matkustajien kaupalliseen kuljettamiseen käytettävän koneen) elintärkeiden rakenteiden hajoaminen ilmassa on poskettoman harvinaista. Esimerkkeinä mieleen tulee de Havilland Cometin kolme onnettomuutta 50-luvulla, Aer Lingusin Vickers Viscount vuonna 1968 ja Aloha Airlinesin 737 vuonna 1988, joista viimeisimmässä kone pääsi hajonneellakin rungolla laskuun ja vain yksi ihmishenki menetettiin.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/De_Havilland_Comet

http://en.wikipedia.org/wiki/Aer_Lingus_Flight_712

http://en.wikipedia.org/wiki/Aloha_Airlines_Flight_243

 

Minkään pienen tai aika suurenkaan asian pieleen meno ei konetta hajota vaan siihen tarvitaan kyllä jotain hyvin, hyvin poikkeuksellista.

[Tauno Hermola 113]

Jos lentokoneen käyttörajoituksia ylitetään voi seurauksena olla hajoaminen ilmassa.

Sotalentokoneessa käyttö saattaa olla joskus huomattavankin rajua ja rakenteet saattavat pettää väsymisen, valmistusvian ja/tai vaikkapa huollon virheen takia. Iso suihkari korkealla voi olla vaikeuksissa vaikkapa ohjainjärjestelmän tehdessä jotain jota sen ei pitäisi tehdä. Ohjaajien toiminta voi aiheuttaa hajoamisen raja-arvoja ylittämällä.

Kaikista näistä syistä löytyy tosielämän esimerkkejä hieman etsimällä. Se, että lentokone ei ilmassa hajoa, ei pidä paikkaansa. Yleensä ne eivät hajoa mutta jonkin (näennäisesti pienenkin) asian pieleen meno voi hajottaa lentokoneen milloin vain..

 

-M-

 

 

Tai vain huono sää! Japanissa tuhoutuneen BOAC:n B707 G-APFE:n onnettomuuden syy on lyhyt ja karu:

 

PROBABLE CAUSE: "The aircraft suddenly encountered abnormally severe turbulence over Gotemba City which imposed a gust load considerably in excess of the design limit."

 

Eikä kone edes lentänyt mihinkään ukkospilveen.

 

http://aviation-safety.net/database/record.php?id=19660305-1

 

 

[Mikko Tuomi 416]

Tuoreimpana tapauksena tulee mieleen AA587 New Yorkissa.