Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Sami Knuutila 0]

Ottaa kuvia.

 

http://www.airliners.net/photo/Piper-PA-31-350-Navajo/1408797/&sid=3fccd86790514f42d28bd81cb4fe01f5

 

Operated by Cowi Aerial Survey on ground mapping flights. Previously registered N59899, G-BFDN and ZS-NWV.

 

Hassua että tanskasta asti tullaan kuvaamaan ja vielä tuohon aikaan kun alkaa iltakin jo hämärtyä. Mutta kiitos vastauksesta.

 

Ja uusi kysymys. Satuin kökkimään Turun Luolavuorella puoli neljän aikaan ja taivaalla vilisti kolmekin eri konetta lähellä toisiaan, mutta lentoja ei kuitenkaan tuolta sivustolta löydy. lmeisestikään flightradar24 ei rekisteröi lähellekään kaikkia koneita/lentoja?

[Tatu Koiranen 1 776]

Hassua että tanskasta asti tullaan kuvaamaan ja vielä tuohon aikaan kun alkaa iltakin jo hämärtyä. Mutta kiitos vastauksesta.

 

Ja uusi kysymys. Satuin kökkimään Turun Luolavuorella puoli neljän aikaan ja taivaalla vilisti kolmekin eri konetta lähellä toisiaan, mutta lentoja ei kuitenkaan tuolta sivustolta löydy. lmeisestikään flightradar24 ei rekisteröi lähellekään kaikkia koneita/lentoja?

 

Flightradar24:ssa näkyvät vain* ne lennot, jotka lennetään koneilla, jotka lähettävät ADS-B:llä sijaintitietonsa. Järjestelmä on jatkuvasti yleistymässä, mutta varsinkin vanhemmista/pienemmistä koneista se usein puuttuu.

 

ks.

http://www.windcraft.fi/garrecht/adsb.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_dependent_surveillance-broadcast

 

 

*Pohjois-Amerikan osalta tähän on poikkeus, koska paikallinen ilmailuviranomainen antaa sijaintiedot toisiotutkilta käyttöön pienellä viiveellä, eli siellä näkyy enemmän liikennettä...

[Mikko Maliniemi 5]

Hassua että tanskasta asti tullaan kuvaamaan ja vielä tuohon aikaan kun alkaa iltakin jo hämärtyä. Mutta kiitos vastauksesta.

 

 

Kone voi tehdä myös laserkeilauksia, joka ei liene ihan yhtä kriittinen prosessi valon suhteen 

[Sami Knuutila 0]

Flightradar24:ssa näkyvät vain* ne lennot, jotka lennetään koneilla, jotka lähettävät ADS-B:llä sijaintitietonsa. Järjestelmä on jatkuvasti yleistymässä, mutta varsinkin vanhemmista/pienemmistä koneista se usein puuttuu.

 

ks.

http://www.windcraft.fi/garrecht/adsb.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_dependent_surveillance-broadcast

 

 

*Pohjois-Amerikan osalta tähän on poikkeus, koska paikallinen ilmailuviranomainen antaa sijaintiedot toisiotutkilta käyttöön pienellä viiveellä, eli siellä näkyy enemmän liikennettä...

 

Ok, mitähän tuollaiset suihkukoneet mahtaa olla (joita flightradar ei tunnista) jotka tuolla päivittäin eestaas suhaa? Reittikoneita vai mitä? Aika paljon tuntuu vanhaa kalustoa taivaalla liikkuvan.

[Otto Nieminen 0]

...

Ja uusi kysymys. Satuin kökkimään Turun Luolavuorella puoli neljän aikaan ja taivaalla vilisti kolmekin eri konetta lähellä toisiaan, mutta lentoja ei kuitenkaan tuolta sivustolta löydy. lmeisestikään flightradar24 ei rekisteröi lähellekään kaikkia koneita/lentoja?

Itse tuli ainakin Tampereen suunnilla bongattua neljä rinnan lentävää Hornettia iltapäivällä, liittyen KYY 2014 -harjoitukseen.

[Tatu Koiranen 1 776]

Ok, mitähän tuollaiset suihkukoneet mahtaa olla (joita flightradar ei tunnista) jotka tuolla päivittäin eestaas suhaa? Reittikoneita vai mitä? Aika paljon tuntuu vanhaa kalustoa taivaalla liikkuvan.

 

Reittikoneita ja muita kuin reittikoneita. Ei niiden niin kovin vanhoja tarvitse olla, että tuota järjestelmää ei niistä löydy. Lonkalta voisi heittää, että parikymmenessä prosentissa euroopassa liikkuvista matkustajakoneista ei löydy ads-b-transponderia, vaikka moneen vanhempaankin koneeseen sellainen on myöhemmin päivitetty. Finnairin koneista Embraerit taitaa mennä vielä tällä hetkellä ilman (jos ei tilanne ole muuttunut).

[Timo Koski 143]

Mutta nyt Emput, Atikat, Mädärit ja muutkin näkyy ainakin hieman korkeammalta MLAT-tekniikalla.

[Tatu Koiranen 1 776]

Mutta nyt Emput, Atikat, Mädärit ja muutkin näkyy ainakin hieman korkeammalta MLAT-tekniikalla.

 

Jaa fr24 on tosiaan laajentanut myös MLAT:iin, enpä tiennytkään. Suomessa ei tosin taida kovin montaa MLAT-vastaanotinasemaa vielä olla fr24:ään liitettynä, paikannus vaatinee 3-4 asemaa jotka kuulevat signaalin.

[Timo Koski 143]

No nyt tiedät . Mutta kyllä sillä MLATilla ihan kohtuullisesti näkee eteläisessä Suomessa ainakin. Muistelen tuossa että HK:n lähellä olen nousevia ja laskevia huomannut jossain FL 60+.

[Terho Miettinen 6]

Todellakin "tyhmä" kysymys ja nimeomaan ilmailusta: mitä tekemistä drinkillä on ilmailun kanssa? Miksi tälläinen nimi?

 

http://wiki.webtender.com/wiki/Aviation

 

kertoo jotta

The Aviation is a Cocktail consisting of Gin, Fresh Lemon Juice, and Maraschino Liqueur.

 

Ja drinksun historia alkaa lähes sadan vuoden takaa, vuodelta 1916.

 

 

[Olavi Uotila 184]

Ehkä antoi tarvittavaa lisärohkeutta lähteä ilmailemaan polkupyörän rungoista ja kangaspuista kyhätyllä lentolaitteella...

 

Merimiehilläkin lienee omiaan, rommipullon lisäksi.

[Markus Hatakka 30]

Todellakin "tyhmä" kysymys ja nimeomaan ilmailusta: mitä tekemistä drinkillä on ilmailun kanssa? Miksi tälläinen nimi?

 

Tällä sivulla http://uk.askmen.com/fine_living/drinks_400/424_aviation-drink-of-the-week.html annetaan ymmärtää, että nimi tulisi drinkin taivaansinisestä väristä. Alkuperäiseen reseptiin kuuluu ilmeisesti violetinväristä likööriä?

[Olavi Uotila 184]

Tällä sivulla http://uk.askmen.com/fine_living/drinks_400/424_aviation-drink-of-the-week.html annetaan ymmärtää, että nimi tulisi drinkin taivaansinisestä väristä. Alkuperäiseen reseptiin kuuluu ilmeisesti violetinväristä likööriä?

 

Ehkäpä tunnetuin violetti on BOLS Parfait d'Amour tai jotain sinnepäin. Täydellistä rakkautta!

[Kim Granlund 3]

Kun tämä ketju nyt yhtäkkiä pomppasi esiin, niin kysytäänpä typeriä kysymyksiä.

 

1. Miksi lentokoneet boardataan aina paapuurin/vasemmalta puolelta? Joku sopimus, jonka mukaan catering jne. oikealta? Vai löytyykö jostain paikka, jossa koneisiin noustaan/poistutaan oikealta?

 

2. Miten tuo tankkaaminen nyt oikein menee? Toissapäivänä Barcelonassa Ryanairin koneeseen otettiin ensin jengi sisään ja sitten odottellimme koneen tankkausta. Koneita siis saa tankata myös matkustajat sisällä?

[Matias Hurtta 0]

2. Miten tuo tankkaaminen nyt oikein menee? Toissapäivänä Barcelonassa Ryanairin koneeseen otettiin ensin jengi sisään ja sitten odottellimme koneen tankkausta. Koneita siis saa tankata myös matkustajat sisällä?

 

Saa tankata kunhan tankkarilla on yhteys koneen miehistöön. Vyöt pitää pitää auki ja poistumistiet avoinna. Myös matkustamohenkilökuntaa pitää käsittääkseni olla valmiudessa uloskäynneillä hätätilanteen varalta.

[Antti Salo 19]

Kun tämä ketju nyt yhtäkkiä pomppasi esiin, niin kysytäänpä typeriä kysymyksiä.

 

1. Miksi lentokoneet boardataan aina paapuurin/vasemmalta puolelta? Joku sopimus, jonka mukaan catering jne. oikealta? Vai löytyykö jostain paikka, jossa koneisiin noustaan/poistutaan oikealta?

Olet oikeilla jäljillä. Alalla vallitsevien yleisten käytäntöjen mukaan matkustajat kulkevat vasemmalta ja näin voidaan samaan aikaan oikealla puolen hoitaa. mm. Cateringia, kuormausta ja muuta maahuolintaa ja koneen ympärillä oleva tila jakaantuu tasaisemmin. Historiassahan paapuuri (engl. Port = satama) on valikoitunut siksi, että muinoin laivoilla oli tapana kiinnittyä laituriin vasemmalta puolen, ja kuten moni muukin asia, käytäntö periytyi ilmailuun merenkulusta.

 

Historia tuntee myös lentoasemia, joissa on ollut joitakin oikealle etuovelle kiinnittyviä matkustajasiltoja, mutta tietääkseni sellaisia ei enää ole käytössä. Monissa nykykoneissa oikea etuovi ei kokonsa puolesta edes sovellu matkustajakäyttöön, vaan se on alun alkaen suunniteltu catering- ja hätäpoistumiskäyttöön. (Esim. E-jet, DC-9-sarja)

[Veli-Pekka Suuronen 0]

Tulipas mieleen tuosta, kun ilmeisesti jotkut ulkopuoliset olivat löytäneet Hawkin lennonrekisteröintilaitteen esittää todella tyhmä kysymys.

Onko sellaisessa joku lappu päällä, että jos löydät tämän, ota yhteyttä?

 

Ihan toinen kysymys sitten onkin, että miksi puhutaan mustista laatikoista vaikka ainakin lentoturmatutkinta-dokkareissa ne on aina oransseja?

[Jari J Sivula 1]

Luulisi niissä olevan jonkun merkinnän, josta selviää laatikon tehtävä. "Musta laatikko" tartkoittaa yleisesti jokseenkin monimutkaista "hienoa" teknistä laitetta, jonka sielunelämästä ei puhujalla ole tarkkaa tietoa. Lentsikoitten mustat laatikot ovat kirkasvärisiä. Se helpottaa niiden löytämistä. Tosin lehtikuvassa, joka lie oli Hawkin laatikko, se oli musta  .

[Akseli Keränen 13]

Ennen oli MUSTA kirja asioiden kirjaamista varten. Nyt se on lentokoneissa MUSTA laatikko.

[Tommi Rossi 2]

Mustan laatikon löytyminen ei ollut sattumaa. Vaikka oli "sivullisista" kyse niin hyvät taustatyöt tekivät ja sitten, vuosien erilaisten tavaroiden etsintäkokemuksella, lähestulkoon kävivät noukkimassa laatikon suosta ja toimittivat puolustusvoimille. En ollut mukana, mutta sivusta kuulin.

[Oskari Reinikka 0]

Jos nyt viikon tai pari olet siellä Palmasissa, niin ei ainakaan sillä välin. 

 

Aurinkomatkoilla on ensi talvenkin 2013-2014 Kanarian lentotiedoissa Boeing 757.

 

Taas on matka Las Palmasiin luvassa, lähtö Finnairin lomalennolla 4.4.14 klo 9:00, onko nyt vielä tosiaan 757 vai joku muu?

[Juhani Hämäläinen 38]

Taas on matka Las Palmasiin luvassa, lähtö Finnairin lomalennolla 4.4.14 klo 9:00, onko nyt vielä tosiaan 757 vai joku muu?

 

 

 

Airbus 321:nen.

[Andrei Verikov 0]

Jatketaan nyt tyhmillä kysymyksillä, kun tässä suhteessa olen täysi maallikko.

 

Matkustajakonehan ei kestä yliäänellä lentämistä. Ilmeisesti rakenteet pettävät, siivet repeävät tai mitä siinä nyt sitten tarkalleen tapahtuu? Mutta ilmeisesti koneessa riittäisi näin teoriassa tehoja sellaisillekin nopeuksille?

 

Ja aiheeseen liittyvä jatkokysymys. Sitten jos tulee sellainen tilanne, että matkustamon paineistus tai muu romahtaa ja pitää mennä alas vauhdilla, niin tästä huolimatta ei ilmeisesti liikuta riskirajoille tuon koneen nopeuden suhteen? Joku varmasti osaa kertoa sen, että millä vauhdilla sitä voidaan tarpeen vaatiessa tulla sieltä alas ja miten äkkiä sitä korkeutta saadaan vähennettyä (esim m/s).

 

Todennäköisesti tätä aihetta on käsitelty jossain, mutta ei ole sattunut vain silmään.

 

Kiitos jo etukäteen.

[Ari Aho 62]

Ja aiheeseen liittyvä jatkokysymys. Sitten jos tulee sellainen tilanne, että matkustamon paineistus tai muu romahtaa ja pitää mennä alas vauhdilla, niin tästä huolimatta ei ilmeisesti liikuta riskirajoille tuon koneen nopeuden suhteen? Joku varmasti osaa kertoa sen, että millä vauhdilla sitä voidaan tarpeen vaatiessa tulla sieltä alas ja miten äkkiä sitä korkeutta saadaan vähennettyä (esim m/s).

 

Tässä tilanteessa käytetään "normaalia" maksiminopeutta - tai pienempää, jos on huomattava rakenteellinen vaurio, joka paineenmenetyksen aiheuttaa ja on syytä epäille ettei siksi kestä maksiminopeutta.

[Tuomas Eronen 52]

 

Matkustajakonehan ei kestä yliäänellä lentämistä. Ilmeisesti rakenteet pettävät, siivet repeävät tai mitä siinä nyt sitten tarkalleen tapahtuu? Mutta ilmeisesti koneessa riittäisi näin teoriassa tehoja sellaisillekin nopeuksille?

 

 

 

Yliäänipuolelle siirtyminen vaatii käytännössä suunnitteluvaiheessa tehdyn päätöksen yliäänikyvystä. Normaali matkustajakone saavuttaisi yliääninopeuden syöksyssä, mutta sitä ennen todennäköisesti moottorit sakkaisivat ja/tai sammuisivat ja siivet ja vakaimet ottaisivat kipeää. Eli osien vastus kasvaa liian suureksi ja viimeistään lähisoonisella alueella alkaa tapahtua kummia. Teoriassa se maksimi laskunopeus voisi olla luokkaa 300m/s mutta todennäköisesti paljon vähemmän..

 

Yliäänipuolen oppitunneista on sen verran aikaa ettei ihan kaikkea muista, mutta muutama juttu on jäänyt mieleen: moottorin ilmanoton tulee olla suunniteltu yliääninopeuksille jolloin imukavan muodon on tarkoitus hidastaa nopeus ennen ahdinta aliääninopeuteen. Nokan ja siipien muoto tulee olla sellainen ettei tiivistysaallot osu siipiin ja muistaakseni siiven tuli olla jonkun verran nuolimuotoinen. Lisäksi aerodynamiikan lait ja esimerkiksi koneen ohjattavuus muuttuu radikaalisti kun yliääninopeus saavutetaan. Pitkä siipi on huono koska kaarrossa ulkopuolisen siiven nopeus kasvaa jolloin se saattaa joutua yliääninopeuteen vaikka koneen runko-osa olisikin vielä aliäänipuolella eli koneen eri osat saattavat muodostaa tiivistysaaltoja ja paineiskuja vaikei M1.0 nopeutta saavutetakkaan. Ainakin sen vuoksi lentokoneilla ei yleensä lennetä yli M0,95 ja yliäänipuolella mennään yli M1,05 mahdollisimman nopeasti. Matkustajakoneet tyytyvät yleensä alle M0,9 ilmanopeuksiin.

 

 

 

- T - (M1,4)