Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Markku Koponen 61]

Tervetuloa nykypäivään. Kohta ei suomessa pyöri edes toisiotutkia Finavialla, ainakaan kovin montaa.

 

MSSR:t kait ajetaan pikkuhiljaa alas ja korvataan Multilateration-asemilla ja sovelluksilla.

[Mikko Kartano 157]

Juu... Aikoinaan Helsinki-Vantaalla pyöri terminaalirakennuksen eteläpuolella tutka-antenni, jossa kaksi osaa. Isompi oli ensiö-antenni ja alempi, pienempi, toisio-antenni.

Koskahan se poistui?  "Uudistukset" eivät aina ole parannuksia... ( ja ollaahan täällä "tyhmiä"osastolla...)

 

Ei se ole mihinkään poistunut. Otin tästä työpöydän äärestä huonon kuvan lasin läpi ja tuolla se WTC-rakennuksen katolla pyöri. Ainakin vielä minuutti sitten.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

-m

 

[Mikko Maliniemi 5]

EFHK:n primääri tais kylläkin olla Ilmailulaitoksen/Finavian oma.

 

Aah, sorry. My bad Puhuin noista muista kentistä, joille se data on ostettu?/saatu? puolustusvoimilta...

[Teppo Sarpila 53]

Katsos vain! On vain korkeammalla ja varmaan jossain katveessa, kun ei ole sillälailla pistänyt silmään. Helsinki-Vantalla katsellaan siis ensiötutkakuvaa... Hyvä!

[Tatu Koiranen 1 776]

Helsinki-Vantalla katsellaan siis ensiötutkakuvaa... Hyvä!

 

Vaikka katolla pyörisi kymmenen tutkaa, se ei sinänsä tarkoita, että kukaan niiden tuottamaa tilannekuvaa lennonjohdossa erityisesti katselisi normaalitoiminnassa. Poikkeustilanteissa puolustusvoimat voisi muutenkin antaa "virka-apua".

[Tauno Hermola 113]

Kysytään lisää tyhmiä: onkohan missään (lähinnä VHF ja UHF alueen toisiotutkilla) käytössä aktiivisella antenniryhmällä tehtyä antennia, joka ei fyysisesti pyöri? Siis antennia, jossa suuntakuvio ja sen pyöriminen saadaan aikaan antennisignaalien vaihesiirrolla. 

[Mikko Luusalo 0]

Joo, kiitos Peter ja Jouni, tuota en tullutkaan ajatelleeksi, että toisiotutkakin (ilmeisesti?) pystyy määrittelemään kohteen paikan tutkan lähetysantennin suunnan ja signaalin kulkuajan mukaan, ilman koneen lähettämää paikkatietoa ???. Mutta aika epätarkkahan se suuntatieto täytyy olla, kun transponderit toimivat VHF tai UHF alueella, jossa järkevän kokoisen antennin keila ei voi kovin kapea olla..

 

Siinä on kaksi antennikeilaa, jotka sojottaa aavistuksen eri suuntiin mutta kuitenkin reunoistaan päällekkäin. Näiden antennien signaalien summan maksimi saavutetaan, kun lentokone on tasan keilojen puolivälissä. Antennisignaalien erotuksessa sen sijaan on minimi, kun kone on keilojen puolivälissä. Signaalien summan ja erotuksen suhteesta voidaan laskea koneen suunta paljon tarkemmin kuin yksittäisen antennikeilan leveys. En osaa paremmin selittää, mutta tässä linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Amplitude-Comparison_Monopulse

 

Paikkatietoa transponderi ei tosiaan lähetä.

[Jouni Laukkanen 55]

Katsos vain! On vain korkeammalla ja varmaan jossain katveessa, kun ei ole sillälailla pistänyt silmään. Helsinki-Vantalla katsellaan siis ensiötutkakuvaa... Hyvä!

 

No ei katsella.

[Eerik Kiskonen 5]

No ei katsella.

 

Baltiassa näemmä katsellaan. Meillä on yhden koneen transponderilla ollut aina ongelmia Viron/Latvian/Liettuan tutkajärjestelmien kanssa, Suomessa ei koskaan. Viimeksi nyt kesällä sillä lentelin Liettuaan ja Palangan lennonjohto valitti että ei näy. Boottailin transponderia joka joskus auttaa ja kyselin että joko näkyy, "Negative, only on primary" oli vastaus.

[Jouni Laukkanen 55]

Baltiassa näemmä katsellaan. Meillä on yhden koneen transponderilla ollut aina ongelmia Viron/Latvian/Liettuan tutkajärjestelmien kanssa, Suomessa ei koskaan. Viimeksi nyt kesällä sillä lentelin Liettuaan ja Palangan lennonjohto valitti että ei näy. Boottailin transponderia joka joskus auttaa ja kyselin että joko näkyy, "Negative, only on primary" oli vastaus.

 

Hesan primääri on vähän sellainen varmuusväline. Varsinkin jos se on huollossa, voi näiden pimeiden koneiden summittaista paikkaa tiedustella Tallinnan aluelennonjohdolta.

[Kalle Heinonen 72]

Kyllä sotilaiilla on konstinsa saada korkeustiedot "vain" ensiö-tutkalla. On siihen varmaan omat inkeensä, mutta helpoin on seuraava:

Seurataan missä kohtaa merkki (maali) ilmestyy näyttöön. Koska tiedetään tutkan alakatve, on aika helppo arvioida korkeus. Koska yleensä on kaytössä aluetutka ( joskus useampikin) ja monta alakatvetutkaa, yhdistellään tiedot ja korkeusarvot vain varmistuvat. Tämä ennen,nyt on kait muut konstit?

 

Yleisimmin käytetään erillistä korkeudenmittausantennia, jossa siis PSR-tutkan antenni on käännetty pystyasentoon ja keilataan sillä havaittua kohdetta pystysuunnassa.

[Tauno Voipio 87]

Juu... Aikoinaan Helsinki-Vantaalla pyöri terminaalirakennuksen eteläpuolella tutka-antenni, jossa kaksi osaa. Isompi oli ensiö-antenni ja alempi, pienempi, toisio-antenni.

Koskahan se poistui?  "Uudistukset" eivät aina ole parannuksia... ( ja ollaahan täällä "tyhmiä"osastolla...)

 

Kyseessä oli vanha Thomsonin tutka, joka poistettiin käytöstä 90-luvun alussa, kun Selenian (sittemin Alenia) tutkajärjestelmä otettiin käyttöön. Seleniassa oli sekä ensiö- että toisiotutka, mutta eri paikoissa: ensiötutka kiitoteiden risteyksen itäpuolella ja toisio vanhan pääkonttorin takana. Molemmat on sittemmin purettu.

 

Nykyisessä järjestelmässä on ensiötutka toimistotornin katolla ja kaksi toisiotutkaa terminaalista katsottuna kiitoteiden takana. Kaikkien sensorien tiedot yhdistetään näyttöä varten. Lisänä on vielä MLAT (multilateraatio) -verkon tuottama data.

[Juhani Sarell 118]

Yleisimmin käytetään erillistä korkeudenmittausantennia, jossa siis PSR-tutkan antenni on käännetty pystyasentoon ja keilataan sillä havaittua kohdetta pystysuunnassa.

 

Eli tuo yhdistelmä on "eräänlainen" pitkän matkan PAR.

 

[Kalle Heinonen 72]

Eli tuo yhdistelmä on "eräänlainen" pitkän matkan PAR.

 

No joo, molemmat kyllä toimivat ensiöperiaatteella, mutta en näkisi tarkkuuslähestymistutkalla (PAR) ja ilmavalvontatutkalla juuri muuta yhteyttä. Toki PAR:issa se korkeusantennin liike on samanlainen (joskin huomattavasti nopeampi), mitä varmasti hait takaa.

[Juhani Sarell 118]

No joo, molemmat kyllä toimivat ensiöperiaatteella, mutta en näkisi tarkkuuslähestymistutkalla (PAR) ja ilmavalvontatutkalla juuri muuta yhteyttä. Toki PAR:issa se korkeusantennin liike on samanlainen (joskin huomattavasti nopeampi), mitä varmasti hait takaa.

Sitäpä hain, eli molemmissa yhdistetään vaaka- ja pystykeilaukset paikan määrittämiseksi. Vai, kö?  ???

 

[Kalle Heinonen 72]

Sitäpä hain, eli molemmissa yhdistetään vaaka- ja pystykeilaukset paikan määrittämiseksi. Vai, kö?  ???

 

Kyllä, sillä erotuksella että:

• Ensiöilmavalvontatutkan vaakakeilaus on 360 astetta, jolla saadaan maalin suunta ja etäisyys. Yleensä korkeudenmittausantenni ei ole jatkuvasti aktiivinen, vaan se voidaan tarvittaessa kääntää havaitun maalin suuntaan ja suorittaa pystykeilaus, jolla saadaan mitattua osoitetun maalin korkeus. Nämä tutkat toiminevat yleisimmin S-alueella (2–4 GHz), eli soveltuvat kaukovalvontaan.
  
• PAR taasen on tarkkuuslähestymistutka, joka keilaa vain kapeaa sektoria kiitotien loppuosalla. On vaaka ja pystyantennit, jotka ovat molemmat jatkuvasti aktiivisia. Antennien liike on nopeampaa kuin ilmavalvontatutkissa, koska tarvitaan erittäin tarkasti päivittyvää sijaintitietoa. PAR toimii X-alueella (n. 10 GHz), eli näkee max. 20 nm asti.
  

 

Siispä ominaisuuksiltaan vertaisin PAR:ia ennemminkin johonkin ilmatorjunnan maalinosoitustutkaan, kuin (kauko)ilmavalvontatutkaan.

[Oskari Reinikka 0]

Nyt tulee kai aika tyhmä kysymys. Ollaa käyty muutamana vuonna kanarialla, aurinkomatkojen äkkilähdöillä ja aina lento on ollut Finnairin lomalento AYtuhat jotain.

 

Tänään varattiin taas Aurinkomatkain äkkilähtö Gran Canarialle, mutta nyt onkin mennen-tullen reittilennot ay967 ja ay968. Miksi näin ja mitä eroa tässä tapauksessa on reitti tai lomalennoilla?

[Tatu Koiranen 1 776]

Nyt tulee kai aika tyhmä kysymys. Ollaa käyty muutamana vuonna kanarialla, aurinkomatkojen äkkilähdöillä ja aina lento on ollut Finnairin lomalento AYtuhat jotain.

 

Tänään varattiin taas Aurinkomatkain äkkilähtö Gran Canarialle, mutta nyt onkin mennen-tullen reittilennot ay967 ja ay968. Miksi näin ja mitä eroa tässä tapauksessa on reitti tai lomalennoilla?

 

Reittilennolle myydään lippuja myös suoraa Finnairin lippupalvelusta. Koneessa voi siis olla muitankin, kuin aurinkomatkojen kautta lippunsa ostaneita.

 

AY:n 1000-sarjan lomalennoilla käytännössä kaikki maksaa vedestä alkaen. Euroopan sisäisellä reittilennolla on toisin, siellä vesi, kahvi ja tee ovat ilmaisia (ja mustikkamehu kai myös), muusta joutuu sitten maksamaan (tosin kanarian lennoilla yksi ateria kuuluu hintaan).

[Mikko Vartanen 0]

AY:n 1000-sarjan lomalennoilla käytännössä kaikki maksaa vedestä alkaen. Euroopan sisäisellä reittilennolla on toisin, siellä vesi, kahvi ja tee ovat ilmaisia (ja mustikkamehu kai myös), muusta joutuu sitten maksamaan (tosin kanarian lennoilla yksi ateria kuuluu hintaan).

Tässä oli suurempi ero aiemmin, kun reittilennoilla oli kaikilla ilmaiset safkat ja viinatkin.

[Pentti Köylijärvi 42]

Tässä oli suurempi ero aiemmin, kun reittilennoilla oli kaikilla ilmaiset safkat ja viinatkin.

 

Ja maksoi paljon enemmän

 

 

[Tauno Hermola 113]

Tässä oli suurempi ero aiemmin, kun reittilennoilla oli kaikilla ilmaiset safkat ja viinatkin.

 

No olihan lomalennoillakin aikaisemmin matkan hintaan sisältyvä 'lämmin ruoka', että siitä erosta sitten tiedä, riippuu kai siitä, kuinka perso viinalle on

[Ilkka Mannikainen 776]

Tässä oli suurempi ero aiemmin, kun reittilennoilla oli kaikilla ilmaiset safkat ja viinatkin.

 

Pitääkin mennä aika kauas menneisyyteen että reittilennoilla oli muulipuolella niitä "ilmaisia" viinoja.

[Olavi Uotila 184]

Pitääkin mennä aika kauas menneisyyteen että reittilennoilla oli muulipuolella niitä "ilmaisia" viinoja.

 

Riittäisikö 10v tai sinnepäin...puhumattakaan siitä, että kotimatkalla sai muutaman purkin saunakaljaa mukaansa...

 

[Ville Väisänen 9]

Vuosituhannen vaihteen aikoihin sai vielä aika kivat tarjoilut Finskillä lyhyemmilläkin reiteillä: Lensin usein väliä HEL-TXL-HEL, jolloin vakiosettini oli viiniä (lämpimän) ruoan kanssa, kahvi ja konjakki + screw driver ennen laskeutumista. MD-87 tarjos hienot kyydit, mutta sitten tuli joku kämänen nintendo-A319 sotkemaan amerikanraudalle varattua reittiä  .

[Antti Salo 19]

Tämä ei ole tyhmä kysymys, mutta kysytään nyt kuitenkin täällä: OH-LGC muuttui joskus 1995-96 maissa muumi- ja joulupukkikoneeksi, mutta kumpi noista kuoseista tulikaan ensin?