Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Paul Pessi 2]

Airliners netin facebooki sivuille tuli kuva SAS:in 747:sta. Eli kysymys o et kuinka monta jumboo o ollu Sasilla  ???

[Lauri Liuhto 0]

Eli kysymys o et kuinka monta jumboo o ollu Sasilla  ???

 

Airfleets.net:n mukaan kautta aikain yhteensä 12. http://www.airfleets.net/flottecie/SAS-history-b747.htm

[Tauno Hermola 113]

Airliners netin facebooki sivuille tuli kuva SAS:in 747:sta. Eli kysymys o et kuinka monta jumboo o ollu Sasilla  ???

 

Jos englanninkielistä Wikipediaa uskomme, kuusi konetta:

 

3 kpl 747-283B

3 kpl 747-283B/SCD (combi aircraft)

 

Lisäksi on kaksi 747–100 konetta ollut liisattuna n. vuoden ajaksi charter-liikenteeseen.

 

Edit: Airfleets:in listassa näyttää olevan neljä muutakin USA:n rekisterissä ollutta konetta.

 

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_aircraft_operated_by_Scandinavian_Airlines#Aircraft

 

Wikipedian lähde on ollut:

Hall, Åke (2002). Luftens Vikingar – en bok om SAS alla flygplan (in Swedish). Nässjö: Air Historic Research. ISBN 91-973892-3-4.

 

 

 

[Aarni Lehto 0]

Mikä on mittarikaukalo englanniksi?

[Pekka Sonninen 7]

IFR Funnel

[Aarni Lehto 0]

IFR Funnel

Kiitos

[Antti Myllykoski 0]

Onko jotain järkiselitystä Mustat Laatikot Avautuvat 2 -kirjassa sanotulle väitteelle (lainauksen lopussa):

 

Venäläiset käyttävät lentokoneissaan metristä järjestelmää. He eivät ole siirtyneet anglosaksisissa maissa käytettyihin mittayksiköihin. Venäläislentäjät puhuvat edelleen nopeudesta kilometreinä tunnissa, korkeudesta metreinä ja ilmakehän paineesta elohopeamillimetreinä. Se olisi outoa länsimaalaisille lentäjille, mutta näin se vaan on. Ei ole tarpeen ajatella mitään poliittis-ideologista syytä länsimaiden käyttämille mittayksiköille. Kyse on puhtaasta logiikasta:metrinen järjestelmä ei yksinkertaisesti sovellu ilmailuun.

 

Muistan että kirjasarjan ensimmäisessä suomennetussa osassa irvailtiin myöskin Venäjällä käytetyistä metrisistä yksiköistä, eikä silloinkaan annettu mitään perustetta miksi nämä metriset yksiköt olisivat jotenkin absoluuttisesti huonompia. Tietysti ymmärrän, että on järkevintä käyttää kansainvälisessä ilmailussa samoja yksiköitä, mutta tässä yritetään kuitenkin viestiä, että brittien yksiköt olisivat jotenkin absoluuttisesti parempia. Haluaako joku valaista asiaa?

[Hannu Niemi 1]

Onko jotain järkiselitystä Mustat Laatikot Avautuvat 2 -kirjassa sanotulle väitteelle (lainauksen lopussa):

 

Muistan että kirjasarjan ensimmäisessä suomennetussa osassa irvailtiin myöskin Venäjällä käytetyistä metrisistä yksiköistä, eikä silloinkaan annettu mitään perustetta miksi nämä SI yksiköt olisivat jotenkin absoluuttisesti huonompia. Tietysti ymmärrän, että on järkevintä käyttää kansainvälisessä ilmailussa samoja yksiköitä, mutta tässä yritetään kuitenkin viestiä, että brittien yksiköt olisivat jotenkin absoluuttisesti parempia. Haluaako joku valaista asiaa?

 

Näin purjelentäjänä metriset yksiköt ovat ehdottomasti parempia ilmailuun... Ilmanpaneessa tosin hPa on se mitä käytetään

 

h

[Tauno Hermola 113]

Ilmanpaneessa tosin hPa on se mitä käytetään

 

Hyvinkin loogista! Eihän elohopeamillimetri nyt ainakaan mikään paineen SI yksikkö ole, vaikka siinä sanassa metri esiintyykin.

[Teppo Sarpila 53]

Sotilaat lensivät ainakin seitsemänkymmen-luvun alussa metri-järjestelmällä ja elohopealla. En tiedä miten on nyt?

[Kalle Rantanen 64]

Sotilaat lensivät ainakin seitsemänkymmen-luvun alussa metri-järjestelmällä ja elohopealla. En tiedä miten on nyt?

 

Ilmavoimat siirtyi imperial-yksiköihin muistaakseni 90-luvun lopussa tai 2000-luvun alussa kv-toiminnan lisääntyessä.

 

Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin lentopinnat eivät toimisi ihan yhtä näppärästi metrisinä, mutta muuten on vaikea keksiä muuta perustelua kuin yhdenmukaisuus.

[Kalle Heinonen 72]

Sotilaat lensivät ainakin seitsemänkymmen-luvun alussa metri-järjestelmällä ja elohopealla. En tiedä miten on nyt?

 

Suomen ilmatilassa säännöllisesti lentävistä koneista metrejä käyttävät enää lähinnä Vinkat ja ne muutamat lentävät Fougat. Redigoitakaan kun ei enää ole.

[Juha Pesu 15]

Onko jotain järkiselitystä Mustat Laatikot Avautuvat 2 -kirjassa sanotulle väitteelle (lainauksen lopussa):

 

Muistan että kirjasarjan ensimmäisessä suomennetussa osassa irvailtiin myöskin Venäjällä käytetyistä metrisistä yksiköistä, eikä silloinkaan annettu mitään perustetta miksi nämä metriset yksiköt olisivat jotenkin absoluuttisesti huonompia. Tietysti ymmärrän, että on järkevintä käyttää kansainvälisessä ilmailussa samoja yksiköitä, mutta tässä yritetään kuitenkin viestiä, että brittien yksiköt olisivat jotenkin absoluuttisesti parempia. Haluaako joku valaista asiaa?

 

SI-yksiköt olisivat fiksumpi valinta kuin naulat, jalat, mailit yms. Kriittistä tarkastelua kestävää perustetta päinvastaiselle on vaikea antaa, ja siksi sitä varmaan ei ole annettu.

 

Kun nyt kumminkin nämä länsi-imperiumien yksiköt ovat päässeet muodostumaan yleisimmäksi ilmailustandardiksi, olisi suotavaa, että kaikki käytettäisivät niitä samoja, koska yksikkömuutokset käytännön operaatioissa ovat aivan turhaa veren kaivamista nenästä. Sattuu virheitä, jotka jäisivät sattumatta, jos ei tarvitsisi värkätä tarpeettoman monien yksiköiden kanssa.

[Seppo Kolehmainen 1 830]

Ei varmaan meistä kukaan erityisesti rakasta operointia tuuman nauloilla ja tankkaamista gallonilla (niitäkin on kahden kokoista), mutta merimailin (1852m) ja siitä johdetun solmun nopeusyksikön käyttöön löytyy kyllä ihan järkeväkin selitys maapallon pituusasteista. Mitä taas maamailista (1607m) johdetun nopeusyksikön käyttöön tulee, sille en löydä ensimmäistäkään järkevää selitystä. Varmaan mainosmiehet ovat saaneet lentokonetehtaat uskomaan, että koneet kulkevat kovempaa kun mittaritaulussa on suuremmat lukemat ja tietenkin se vaikutti, että USA:ssa autoilijat olivat jo tottuneet käyttämään niitä. Eikä ne erikoisuudet tähän lopu. Joissakin maissa pintatuulen nopeus ilmoittiin vielä jokin aika sitten metreinä sekunnissa. Jalkojen käyttämistä korkeusyksikkönä puoltaa se, että saadaan täysiä tuhansia käytettäessä porrastukset pienemmiksi metrijärjestelmään verrattuna. 

 

Seppo   

[Hannu Niemi 1]

koska yksikkömuutokset käytännön operaatioissa ovat aivan turhaa veren kaivamista nenästä. Sattuu virheitä, jotka jäisivät sattumatta, jos ei tarvitsisi värkätä tarpeettoman monien yksiköiden kanssa.

 

Juuri tuosta syystä purjelennossa käytetään metrisiä yksiköitä... Vaikka loppuliukulaskin näyttääkin pääseekö perille tarkistan ja seuraan sitä aina myös mentaalisesti. Joskus kun ollaan tarkoilla, niin kuorma on aika kova jo ilman ylimääräisiä yksikkömuunnoksia (jotka toki varmaan muodostuisivatkin jonkunlaiseksi automaatioksi, mutta...). Liitoluku, etäisyys kilometreinä ja korkeus metreinä on vain ylivoimaisen selkeä, käytännössä yhtään yksikkömuunnosta ei tarvitse tehdä (jos nyt jätetään se tuhat (km -> m) kertojana triviaalina taustalle).

 

Jos korkeutta on 2500ft ja matkaa 8 nm niin pääsetkö perille?

 

h

[Timo Koski 142]

Jos korkeutta on 2500ft ja matkaa 8 nm niin pääsetkö perille?

Jos et ihan ole kivireellä matkassa, niin komeasti tulee, vaikka työntäisi sauvan varpaisiin . Varmaan noihinkin yksiköihin ne muistisäännöt, kuten sanoit, oppisi äkkiä.

[Heikki Tynys 40]

Derek Piggott kirjassaan Understanding Gliding perustelee tuumien, jalkojen yms. paremmuutta nousunopeuden helpompana mieltämisenä. Tässä ft/min ja kts asettuvat jonkunlaiseen helposti muistettavaan juttuun; itse en kyllä lähde yrittämään. Metrit on metrejä ja sillä selvä.

[Seppo Koivisto 204]

Yksi sääntö on ainakin jakaa solmut 60:llä, jolloin nopeuden yksiköksi saadaan NM/min. Jos esimerkin tapauksessa nopeusmittari näyttää 80 KT = 1,33 NM/min ja variometri -400 ft/min, jolloin 6:ssa minuutissa ollaan 8 NM:n päässä ja korkeutta on menetetty 2400 jalkaa.

[Hannu Niemi 1]

Yksi sääntö on ainakin jakaa solmut 60:llä, jolloin nopeuden yksiköksi saadaan NM/min. Jos esimerkin tapauksessa nopeusmittari näyttää 80 KT = 1,33 NM/min ja variometri -400 ft/min, jolloin 6:ssa minuutissa ollaan 8 NM:n päässä ja korkeutta on menetetty 2400 jalkaa.

 

Minulla on se käsitys, että variometri näyttäisi solmuja eikä ft/min anglosaksisissa maissa (purtsikoissa). Tarkistin asian ja ainakaan LX166:n manuaalissa ei pystynopeudelle voi valita muita kuin kts tai m/s.

 

EuroEngUSAus

altitudemftftm

vertical speedm/sktsktskts

wind speedkm/hktsmphkts

IASkm/hktsmphkts

distancekmnmmlnm

 

 

Toisaalta variometrilukema elää meillä niin nopeasti ettei tuollaista laskelmaa ikinä ehdi tekemään Käytännössä ne kaksi suuretta joita ja joiden muutosta seuraan laskimessa (tai siis erillisessä tietokoneessa) ovat: korkeusmarginaali annetulla McCready-arvolla (eli kuinka paljon minulla on plussaa/miinusta maalilinjalle mahdollisella varmuuskorkeudella) ja tarvittava liitoluku perille. Yksi laskeva/nostava muuttaa aika nopeasti niitä suuntaan jos toiseenkin. Sikäli kysymys on toki osin akateeminen, että nuo arvot olisivat aivan samalla tavalla käytössä laskimella riippumatta yksiköistä, mutta itse tykkään tehdä vielä (rauhoittavia) laskuja päässäkin, saati jos vaikkapa kaikki laitteet menisivät.

 

Ihan loppu meneekin sitten jo silmällä arvioiden yksiköistä piittaamatta

 

h

[Markku Vainio 33]

26.12 aiottu, suunniteltu ja melkein loppuun toteutunut CX239:n (B777) lasku Lontooseen (HKG-LHR) päättyi ensimmäisellä yrityksellä ylösvetoon, Flightrad24:n mukaan noin 150 jalasta. Kone heittelehti aika suurieleisesti vertikaalisuunnassa ja telineet olivat olleet ulkona jo noin 20-30 sekuntia. Kapteeni pahoitteli tilannetta (siis myöhästymistä) ja kertoi ylösvedon tapahtuneen "because of Heathrow traffic situation".

 

Flightradar24: https://www.flightradar24.com/data/airplanes/b-kqq/#85e04cb

 

Onkohan suunnitellussa laskussa tämän kaltainen kentän liikennetilanteen vuoksi tehty ylösveto, melkein kynnykseltä, kovinkin yleistä?

 

   8) 

[Miko Verno 50]

On se varmaankin tuolla Heathrowilla, jossa laskeutuvien koneiden oletetaan vapauttavan kiitotie mahdollisimman nopeasti. Matka kahden koneella voi minimissään olla jopa 2,5nm ja jos edellinen kone onkin kiitotiellä muutaman sekunin liikaa, meinaa seuraava kone tulla päälle. Tämä matalalla suoritettu ylösveto johtuu siitä, että edellä olevan koneen odotettiin siihen 150 jalkaan asti vapauttavan kiitotien, muttei sitten kerennytkään.

[Markku Vainio 33]

Ok kiitos, siellä voi siis myös laskeutuessa olla niin tiukat etäisyydet. Ajattelin lähinnä, että kapu vitsailee ja on juonut liikaa glögiä 

 

   8)

[Mikko Klemola 2]

Mitäköhän kaikkia tietoja passintarkastuksessa rajavalvojan näytölle ilmaantuu passinhaltiasta? Olin lähdössä Helsinkiin Dubaista ja DXB:n passintarkastuskaveri tutkaili passiani ja näyttöään normaalia pidempään ja näytti lukevan ja selaavan sieltä tietoa. Minulla ei pitäisi olla mitään erityistä tiedoissani enkä ole ollut ikinä esim. Israelissa yms. Passi on alle vuoden vanha ja hyvässä kunnossa. Viisumia ei matkalle tarvittu eikä oleskelussa loman aikana muutenkaan ollut mitään ihmeellistä.

 

Lähinnä mielenkiinnosta mietin mitäköhän sieltä niin paljon tutkaili ja ihmetteli. Oletukseni on että siellä näkyy perus viisumitiedot (ei tarvita), mahdolliset kansalliset tai kansainväliset etsintäkuuluitukset yms. Näkyykö siellä jotain "vähäpätöisempä" tietoa myös? Vai meneekö nämä asiat jo operatiivisen toiminnan tasolle jota ei voi julkisesti levitellä?

[Markku Vainio 33]

Ainakin näkyy varastetuiksi ilmoitetut viralliset paperit kuten ajokortit, henkilötodistukset ja passit, ainakin siis jos on varastettu ulkomailla.

 

   8) 

[Olavi Uotila 184]

Niin, mutta miksipä miettiä moisia juttuja? Maassa maan tavalla, jne. Itse olen oppinut, että vastaan kysymyksiin asiallisesti ja mahdollisimman lyhyesti, ja sitten odotan lopputulemaa. Sen jälkeen koko homman voi unohtaa. Kyllähän maailmassa mietittävää riittä muutenkin.