Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Arne Wallen 72]

Olen joskus kaapannut netistä pyörivän tähtimoottorin kuvan. Yritin lähettää mutta tiedosto on liian iso. Siis kyse on ilmeisesti Gnome moottorista, pyörivänä esityksenä.

 

Pistät kuukkeliin Clerget, Le Rhone tai Gnome engine, löytyy useita videoesityksiä rotaryistä.

[Tauno Hermola 113]

hep,

 

missä on EFJY:tä lähin paikka, missä on mahdollista nähdä pyörivä tähtimoottori pyörimässä?

lisätietojakin saa saa liittää...

 

-timppa

 

Pitäisikö olla lentokoneen moottori? Eikös Tekniikan museossa (Helsingin Vanhassakaupungissa) ollut joku moottoripyörä? Tosin en pyörimisestä tiedä, mutta tokko ihan umpiruosteessakaan 

 

 

 

 

 

[Timo Närhi 0]

Pitäisikö olla lentokoneen moottori?

 

joo, lentokoneen nimenomaan, vaikkapa Gnome Monosoupape sopisi erinomaisesti.

ja oikeata rotary-moottoria livenä tarkoitin, youtube ei nyt riitä

 

kiitos vinkkaajille!

-timppa

[Juha Paulavuo 21]

Mikähän mahtaa olla takana siinä, että Alitalia on siirtänyt yli 20 konetta Irlannin rekisteriin reilussa kuukaudessa ?

[Mikko Maliniemi 5]

Mikähän mahtaa olla takana siinä, että Alitalia on siirtänyt yli 20 konetta Irlannin rekisteriin reilussa kuukaudessa ?

 

Olikohan jotenkin niin, että jos kone ei ole italialaisen firman omistuksessa, sitä ei voi rekisteröidä Italiaan. Ja nuo EI-rekkarissa olevat koneet on taidettu vuokrata Irlannissa kirjoilla olevilta liisarifirmoilta.

[Ari Aho 62]

Olikohan jotenkin niin, että jos kone ei ole italialaisen firman omistuksessa, sitä ei voi rekisteröidä Italiaan. Ja nuo EI-rekkarissa olevat koneet on taidettu vuokrata Irlannissa kirjoilla olevilta liisarifirmoilta.

 

Tai niin, että Irlanti tarjoaa leasing-yhtiölle kevyemmän verotuksen kuin Italia.

[Miska Suoreijus 0]

Nyt tulee teille tyhmiä kysymyksiä

 

Minkä yhtiön kutsutunnus on tuo ORB9251?

Entäpä nuo KF293, SK6572?

[ attachment removed / expired ]

 

???

 

[Otto Nieminen 0]

Löytyy jopa ekalla googlehaulla kysymys ykköseen vastaus. KF293 on Pulun vuoro joka on myös sisarfirma SASsin codeshare-vuorona SK6572(ts. SAS myy liput SK6572 mutta se lennetään KFnä).

[Tarmo Lindroos 0]

http://www.helsinki-vantaa.fi/aikataulut/lentoyhtiot

 

ORB 9251/9252 Oren AIR  B-737

[Jukka Takamaa 0]

Mikä lienee nopein koskaan omin voimin experimentalina rakennettu ja lentänyt kone. Siis ei tehdastekoinen ns. sarjatuotanto tai ns. valtiorahoitteinen kokeilukone.

 

Olisiko Tsunami 517 mph ?

[Markus Valo 13]

KF293 on Pulun vuoro

 

Ja koska osasto on "Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta" täsmennettäköön, että tässä tarkoitetaan siis lentoyhtiötä nimeltä Blue1.

[Otto Nieminen 0]

Onko yleinen käytäntö ei-hub-kentillä yöpyville lennoille se, että menolentoa lähtökentällä suunniteltaessa ja muuta miehistöä sen sisällöstä briiffatessa käydään läpi vain menolento ja seuraavana aamuna paluulento kohdekentän toimistossa, vai että koko edestakainen vuoro käydään kerralla läpi ja seuraavana aamuna siemaistaan vain briiffin maukkaat kaffet ja suunnataan koneelle? Tämä kysymys koskien lähinnä parin tunnin Euroopan lentoja, esimerkiksi Finnairin yöpyviä Euroopan sisäisiä lentoja tai vaikkapa Luffen Helsingin yöpyviä vuoroja.

[Tuomo Seppälä 0]

Onko yleinen käytäntö ei-hub-kentillä yöpyville lennoille se, että menolentoa lähtökentällä suunniteltaessa ja muuta miehistöä sen sisällöstä briiffatessa käydään läpi vain menolento ja seuraavana aamuna paluulento kohdekentän toimistossa, vai että koko edestakainen vuoro käydään kerralla läpi ja seuraavana aamuna siemaistaan vain briiffin maukkaat kaffet ja suunnataan koneelle? Tämä kysymys koskien lähinnä parin tunnin Euroopan lentoja, esimerkiksi Finnairin yöpyviä Euroopan sisäisiä lentoja tai vaikkapa Luffen Helsingin yöpyviä vuoroja.

 

Briiffi hoidetaan aina siinä juuri ennen lentoa eli lentopäivänä. Edellisenä päivänä on hankala tietää keleistä ja muista lentoon vaikuttavista seikoista. Aina voi ennustaa mutta olisi huonoa airmanshippia suunnitella lento esimerkiksi 12h vanhoilla säätiedoilla.

 

Eikä tuollaisessa normaalilennon briiffissä mene kuin sen 15-30 minuuttia ja sen voi hoitaa siinä kaffea siemaillessa .

 

-tuomo

[Otto Nieminen 0]

Briiffi hoidetaan aina siinä juuri ennen lentoa eli lentopäivänä. Edellisenä päivänä on hankala tietää keleistä ja muista lentoon vaikuttavista seikoista. Aina voi ennustaa mutta olisi huonoa airmanshippia suunnitella lento esimerkiksi 12h vanhoilla säätiedoilla.

 

Eikä tuollaisessa normaalilennon briiffissä mene kuin sen 15-30 minuuttia ja sen voi hoitaa siinä kaffea siemaillessa .

 

-tuomo

Selvä homma. Itseäni lähinnä askarrutti, että jos esimerkiksi firmalla on jokin oma systeeminsä mistä tuuttaavat paperworkin ulos, ettei se onnistuisi vieraalla kentällä yökyläillessä. Ilmeisesti sitten kuitenkin monilla firmoilla on sama softa jota käyttävät tai pilotit pääsevät papereihinsa käsiksi esimerkiksi internetselaimen kautta?

[Olli Hänninen 14]

Selvä homma. Itseäni lähinnä askarrutti, että jos esimerkiksi firmalla on jokin oma systeeminsä mistä tuuttaavat paperworkin ulos, ettei se onnistuisi vieraalla kentällä yökyläillessä. Ilmeisesti sitten kuitenkin monilla firmoilla on sama softa jota käyttävät tai pilotit pääsevät papereihinsa käsiksi esimerkiksi internetselaimen kautta?

Käsittääkseni Acarsin kautta saadaan suoritusarvolaskelmat ja säätiedot. Se on sitten lentoyhtiökohtaista mistä firmasta nuo palvelut ostetaan.

[Ari Aho 62]

Selvä homma. Itseäni lähinnä askarrutti, että jos esimerkiksi firmalla on jokin oma systeeminsä mistä tuuttaavat paperworkin ulos, ettei se onnistuisi vieraalla kentällä yökyläillessä. Ilmeisesti sitten kuitenkin monilla firmoilla on sama softa jota käyttävät tai pilotit pääsevät papereihinsa käsiksi esimerkiksi internetselaimen kautta?

 

Kun kerran liikenneilmailusta puhutaan, niin lennolla täytyy olla paikallinen handlingagentti jo matkustajien käsittelyäkin varten. Agentti tulostaa yhtiön antamasta nettiosoitteesta tuoreet paperit ja ojentaa ne valmiiksi nidottuina nippuina lentäjille.

[Antti Salo 19]

Variaatioita näkee liikenneilmailussa monenlaisia.

 

Joillain yhtiöillä, yöpyvillä lennoilla miehistö printtaa jo lähtökentältä plaanin ja notamit seuraavan aamun paluuta varten ja tankkauslukemat päätetään jo edellisenä iltana. Aamulla lähinnä vilkaistaan tuoreet metarit ja taffit.

 

Joillain yhtiöillä handlingagentti printtaa miehistölle yhtiön extranetistä aamulla briefing-paketin. Joillain yhtiöillä paketti lähetetään hanlingagentille sähköpostilla tai teleksinä.

 

Joillain yhtiöillä lentäjät saavat paketin omaan sähöpostiinsa ja tulostavat sen itse hotellissa.

[Teemu Karjalainen 0]

Olen tässä kuunnellut hf-taajuuksilta lennonjohtoa ympäri maailmaa (enimmäkseen san fransiscon hf-taajuutta). Elikkäs tämmöinen kysymys... Minkä takia joka koneelta pyydetään erikseen lämpötila. Tuntuu olevan aina -50 -  -60 välillä ..

[Tuomo Seppälä 0]

Olen tässä kuunnellut hf-taajuuksilta lennonjohtoa ympäri maailmaa (enimmäkseen san fransiscon hf-taajuutta). Elikkäs tämmöinen kysymys... Minkä takia joka koneelta pyydetään erikseen lämpötila. Tuntuu olevan aina -50 -  -60 välillä ..

 

Oletan että nyt tarkoitat koneita jotka lentävät San Fransiscon HF-aseman tapauksessa jossain Tynnellä valtamerellä?

 

Uskoisin että lämpötilaa kysytään säähavaintojen takia. On paljon helpompaa pyytää lämpötila ja tuulitieto lentokoneelta joka lentää tiedetyssä pisteessä tietyllä korkeudella, kuin lähettää pisteeseen sääpallo sinne koneiden sekaan leijailemaan.

 

Lämpötila- ja tuulitieto lähetettäneen paikallisen

pöydälle jonka perusteella voidaan luoda tarkkojakin sääkarttoja. Alla pieni pala Pohjois-Atlantin tuuli- ja lämpötilakarttaa FL390:

 

[ attachment removed ]

 

"Nököt" kertovat tuulen suunnan ja nopeuden symbolein. Vieressä oleva numero on lämpötila - miinusasteina.

 

Voihan syy lämpötilan kysymiselle olla jokin muukin, mutta tämä nyt tuli ensimmäisenä vahvana ehdokkaana mieleen.

 

-tuomo

[Juha Kallioinen 2]

"Nököt" kertovat tuulen suunnan ja nopeuden symbolein. Vieressä oleva numero on lämpötila - miinusasteina.

 

"Nököistä" voi vielä kertoa sen verran, että tuulen suunta on sinne, mihin "viiva osoittaa" ja viivan päällä on kolmioita ja pitkiä ja lyhyempiä viivoja, jotka kertovat tuulen nopeuden. Kolmio on 50, pitkä viiva 10 ja lyhyt viiva 5 solmua. Nuo lasketaan sitten yhteen ja saadaan tuulennopeus.

 

Tuolla kartalla suurin tuulennopeus, joka sattui silmiini, on Floridan länsipuolella 140 solmua idän suuntaan -59C lämpötilassa. Nökössä on siis kaksi kolmiota ja neljä pidempää viivaa suuntaviivan päällä.

 

t. Juha

[Heikki Pullinen 135]

Tuolla kartalla ei taida näkyä. Tuuli voi yltyä yli kahteensataan solmuun parhaimmillaan.

Lämpötila on tärkeä. Jos se alittaa -70 . Monen koneen Laitteisto ei ole testattu ja hyväksytty noin kylmään .

 

Heikki

[Guest kannusma]

Olen muutamista kuvista tuolta valokuvaketjun puolelta tullut bonganneeksi päälaskutelineet, joissa pyörät roikkuvat ikään kuin väärin päin. Eli esim. 767:ssa etummaiset pyörät roikkuvat alempana.

 

Äkkiä ajateltuna vaikeaa keksiä a) mitä järkeä moisessa on, ja b) miksi osassa ne kuitenkin näin roikkuvat?

[Mikko Maliniemi 5]

Äkkiä ajateltuna vaikeaa keksiä a) mitä järkeä moisessa on, ja b) miksi osassa ne kuitenkin näin roikkuvat?

 

Vastakysymys: Miksi "toisinpäin roikkuva" teline on järkevämpi?

[Olli Hänninen 14]

Tuolla kartalla ei taida näkyä. Tuuli voi yltyä yli kahteensataan solmuun parhaimmillaan.

Lämpötila on tärkeä. Jos se alittaa -70 . Monen koneen Laitteisto ei ole testattu ja hyväksytty noin kylmään .

 

Heikki

Ainakin Airbus 320:en alin käyttölämpötila on n. -70 C, tässähän muutama vuosi sitten finskin airbussit lensi välillä tavallista matalammilla pinnoilla, kun bussien normaalilla cruising levelillä meni lämpötila alhaisemmaksi kuin -70 C.

[Guest kannusma]

Vastakysymys: Miksi "toisinpäin roikkuva" teline on järkevämpi?

 

Erittäin hyvä vastakysymys. Nopeasti googlettelemalla mahdollisiksi eroiksi löysin mm:

 

- esteettinen ilme 

- laskutelineille varatun tilan muoto rungossa

- roikkuva teline mahdollistaa jyrkemmän kulman rotaatiossa

- roikkuva teline mahdollistaa pehmeämmän touch-downin, koska pyörät koskettavat eri aikaan pintaan

 

Varmasti suurin syy on tuo kohta 2, eli itse roikkumistavalla ei ole mitään merkitystä.