Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Olli Hänninen 14]

Näkyykö liikennekoneiden gps:ssä (mikä sen hieno nimi nyt olikaan) ilmanopeus ja korkeus, vai ovatko kyseiset tiedot luettavissa ainoastaan siitä päänäytöstä (mikä sen hieno nimi nyt olikaan)? Kysymyksen asetti kaverini (mikä sen nimi nyt olikaan), mutta en osannut (tietenkään) vastata tyhjentävästi. 

Liikennekoneiden maanopeudet saadaan esimerkiksi gps - ja irs(inertial reference system) - järjestelmien tuottamina datana ja vaikka vor/dme-järjestelmän dme-etäisyyden mittausdatan avulla(varajärjestelmä).

 

Maanopeudet nähdään usein PFD(primary flight display):ssa(usein vasemmalla pilotin näkökentässä oleva näyttö jossa on keinohorisonttinäyttö ja suunnistusnäyttö ja mittarinopeus ym.tietoja) ja ND(navigation display):ssa(usein oikealla tai alhaalla pilotin näkökentässä oleva suunnistusnäyttö).

[Jarmo Kempas 0]

Näkyykö liikennekoneiden gps:ssä (mikä sen hieno nimi nyt olikaan) ilmanopeus ja korkeus, vai ovatko kyseiset tiedot luettavissa ainoastaan siitä päänäytöstä (mikä sen hieno nimi nyt olikaan)? Kysymyksen asetti kaverini (mikä sen nimi nyt olikaan), mutta en osannut (tietenkään) vastata tyhjentävästi. 

 

GPS mittaa ainoastaan lentokoneen liikettä maanpinnan suhteen eli se näyttää sijaintipaikan ja maanopeuden sekä korkeuden maan pinnasta. Painekorkeutta ja ilmanopeutta varten tarvitaan staattinen ja dynaaminen painemittaus (air data järjestelmä, staattinen aukko sekä pitotputki). Jos ne ovat käytössä, systeemi pystyy näyttämään niiden lisäksi myös tuulen suunnan ja nopeuden.

 

jk

[Mikko Maliniemi 5]

No, yritetään vaikka olen noita vain lentänyt, en suunnitellut.

 

Uskottava selitys. Mikko kiittää

[Olli Hänninen 14]

Näkyykö liikennekoneiden gps:ssä (mikä sen hieno nimi nyt olikaan) ilmanopeus ja korkeus, vai ovatko kyseiset tiedot luettavissa ainoastaan siitä päänäytöstä (mikä sen hieno nimi nyt olikaan)? Kysymyksen asetti kaverini (mikä sen nimi nyt olikaan), mutta en osannut (tietenkään) vastata tyhjentävästi. 

Sori, olin lukevinani että puhuit maanopeudesta. GPS ei siis mittaa ilmanopeutta vaan se kertoo maanopeuden.

[Jukka Hälinen 1]

Maasto-GPS:ssä on laitteita (esim Garmin GPSMap 60Csx - jo vanha laite), joissa on ilmanpaineen mittaus. Laitteeseen voi asettaa esim. joko merenpintapaineen (QNH) tai lähtöpaikan paineen (QFE).

Olen testannut laitetta purtsikassa ja kun karttanäytön lisäksi on valittuna numeronäyttöinä esim. suunta, nopeus ja pystynopeus, saa laitteen näytöltä kuulaa lukuunottamtta lennonvalvontamittareiden tarjoaman tiedon.

Laitteen painetieto "ryömii", joten aika-ajoin on suoritettava kalibrointi, mutta kun tiedät lähtöpaikkasi todellisen ilmanpaineen tai korkeuden merenpinnasta, saat kohtuullisen luotettavaa, tarkennettua GPS-tietoa myös korkeuden ja pystynopeuden suhteen.

[Tauno Hermola 113]

Sori, olin lukevinani että puhuit maanopeudesta. GPS ei siis mittaa ilmanopeutta vaan se kertoo maanopeuden.

 

Noo saakos säätutkasta mitään ilmanopeus tietoa, doppler-siirtymän  perusteella? Kirkkaalla säällä taitaa olla heikkoa, mutta jos kaikuja on?

[Jukka Mäkilä 0]

Miten kallista on on yli / ali nopeudella lentäminen?

Finskin Md 11 lensi "ylinopeutta" kun oli myöhässä?

[Jarmo Kempas 0]

Noo saakos säätutkasta mitään ilmanopeus tietoa, doppler-siirtymän  perusteella? Kirkkaalla säällä taitaa olla heikkoa, mutta jos kaikuja on?

 

Ei saa. Säätutkan dopplermittauksella voidaan tehdä rintaman turbulenssi ja windshear mittaus. Jos kone on maassa paikallaan ja mitattava maali ei liiku, niin lähtevän ja palaavan pulssin taajuus ovat samoja. Jos maali liikkuu, vastaanottimessa näkyy eri taajuus kuin lähettimestä lähti. Saman ilmiön aiheuttaa tietysti myös koneen liikkuminen. Kun tiedetään maanopeus, siitä voidaan ennustaa dopplersiirtymä. Jos se poikkeaa ennusteesta, erotus kuvaa maalin liikenopeutta. Maanopeus saadaan inertiasta tai GPS laitteesta. Näin tehdään predictive windshear ilmaisu.

 

Jos maali olisi aina paikallaan (sade) niin silloinkin dopplersiirtymä kuvaisi maanopeutta.

jk

 

PS. tuo indikoitu nopeus on siis nimenomaan maalin liikenopeus ei lentokoneen ilmanopeus.

[Ari Aho 62]

Miten kallista on on yli / ali nopeudella lentäminen?

Finskin Md 11 lensi "ylinopeutta" kun oli myöhässä?

 

Yksi tositapaus esimerkki parin vuoden takaa. Lähdimme A330:llä Seouliin 45min myöhässä, perillä odotti pikainen, vain kerran viikossa lennettävä jatkoyhteys (Noumealle) 45:ttä matksutajaa, joten saimme käskyn yrittää. Saimme lentoaikaa lyhenemään 20min ja metkustajat ehtivät. Aikataulun kiinniotto maksoi n.4000kg polttoainetta. Nopeus oli normaalin M0.81:n sijasta M0.84 ja piti vielä ajaa Venäjällä edeltä lähteneiden Japanin koneiden ohi alakautta epäoptimia pintaa.

 

 

[Timo Koski 143]

Mitä olisi maksanut jos eivät olisi ehtineet jatkolle, se homma?

[Markku Vierelä 0]

Mitä olisi maksanut jos eivät olisi ehtineet jatkolle, se homma?

Maine priceless.

[Tauno Hermola 113]

PS. tuo indikoitu nopeus on siis nimenomaan maalin liikenopeus ei lentokoneen ilmanopeus.

 

Ymmärtäisin kuitenkin niin, että periaatteessa olisi mahdollista saada ilmanopeus, jos doppler-siirtymä mitataan konetta lähellä olevista 'maaleista', joista tulevat kaiut ovat myös hyvin voimakkaita. Edellyttäen tietysti, että ilmassa ylipäätään on jotain, mistä kaikuja tulee.

[Aarni Lehto 0]

Mahtaakohan kukaan tietää YL-CCD:n (Cessna 172N) omistajaa  ??? Jos joku sattuisi tietämään, voisiko laittaa vaikka YV:llä viestiä Kiitän!

[Jarmo Kempas 0]

Ymmärtäisin kuitenkin niin, että periaatteessa olisi mahdollista saada ilmanopeus, jos doppler-siirtymä mitataan konetta lähellä olevista 'maaleista', joista tulevat kaiut ovat myös hyvin voimakkaita.

 

Vastaus olisi ollut toisenlainen, jos et olisi rajannut keskustelun alussa mittalaitteeksi säätutkaa. Säätutka on optimoitu mittaamaan ilmamassan vesipitoisuutta ja sen liikettä. Tästä seuraa että käytetty lähettimen aallonpituus (noin 3,2 cm) on herkkä lähinnä vain nesteolotilassa olevalle vedelle. Se ei juurikaan sovellu muiden partikkelien mittaukseen. Toinen ongelma säätutkassa on sen käytämä pulssiperiaate eli lähetin ja vastaanotin ovat käytössä vuorotellen. Tämän takia säätutka mittaa suhteellisen kaukana olevia maaleja.

 

Nopeusmittaukseen soveltuu jatkuva-aaltotutka. Sen lähetin ja vastaanotin ovat auki kokoajan. Edelleen, kun radiotaajuus (tai joissain tapauksissa äänitaajuus) valitaan mitattavien partikkelien suhteen oikein, saadaan vastaanottimeen mittatietoa ja siten nopeus määriteltyä.

 

Dopplermittausta hyödynnetään myös ns. doppler navigointilaitteessa, jonka yksi sovellus on kopterin leijunta-automaatin ohjaus.

 

jk

[Marko Häikiö 3]

minkähän nimisiä lentoyhtiöitä lentää kiinan sisäisiä lentoja. tammikuussa olisi reissu shanghaihin ja tarkoitus olisi käväistä jossain muussakin kaupungissa ja lentäminen varmaankin on kätevin tapa. tietysti jos on omakohtaisia kokemuksia yhtiöistä niin saapi toki kertoa.

[Juha Paulavuo 21]

Tuolta vaan valitsemaan : http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_airlines_of_the_People%27s_Republic_of_China

 

[Kalle Rantanen 64]

Maastokuvioisten MiG-21-koneiden sivuvakaajan yläosan paneeli ja rungon alla olevan evän etuosa olivat eri sävyistä vihreää kuin koneet muuten. Tämä tuntuu pätevän myös muissa maissa käytettyihin koneisiin. Mikä tähän on syynä? Onko noissa kohdissa joku antenni tms?

[Samu Rauhala 0]

Lentokentässä Blue1:n mekaanikko sanoi jos salama iskee koneeseen staattisenvarauksen purkajat kärähtää. Mitä tapahtuu jos salama iskee koneeseen kaksi kertaa samalla lennolla?

[Tatu Koiranen 1 778]

Lentokentässä Blue1:n mekaanikko sanoi jos salama iskee koneeseen staattisenvarauksen purkajat kärähtää. Mitä tapahtuu jos salama iskee koneeseen kaksi kertaa samalla lennolla?

 

Niin, siis se static wick, jonka salama päättää valita kulkureitikseen, suorittaa katoamistempun. Ei ne kaikki lähde, ja salama voi tulla/poistua koneesta myös muuta reittiä. Niiden kaikkien olemassaolo ole välttämättä edes dispatch-vaatimus, eli usein joku niistä saa olla rikki jo lennolle lähdettäessä (voi olla vaan tarkkaan määritelty alueittain, mistä saa puuttua. jotkut ovat sellasia, etteivät saa puuttua...). Taitavat hajota keskimäärin ennemmin mekaanisista syistä, kuin salaniskuista.

 

Eräälle pikkusuihkarille näin:

 

ATA 23-61-00 Static dischargers: number installed: 32, number required for dispatch: 24

 

A maximum of 8 static dischargers may be missing. At least the following dischargers are required:

5 on each winglet;

2 on each aileron;

3 on each elevator,

4 on rudder/vertical stabilizer.

 

(edit: niin, siis se unohtui vielä sanoa, että noitahan ei ole asennettu ensisijassa salamoiden takia, vaan siksi, että koneesta saadaan poistettua navigointi/kommunikointijärjestelmien toimintaa haittaava staattinen sähkö, jota syntyy, kun ilma kone halkoo eristävää materiaalia (ilmaa) lennolla, ihan niinkun ilmapallo varautuu kun sitä hieroo paitaan...)

[Mikko Raatikainen 0]

Onko ihmisen perusluonne niin laiska, että kone pitää rullata hallin edestä parkkiin työntämisen sijaan? Matkaa 20 metriä, moottori kylmä ja lämmitys/rullausaika n.30 sekuntia. Saa ne sylinterit soikeiksi helpomminkin.  Tätä näen harmittavan usein.

[Tatu Koiranen 1 778]

Onko ihmisen perusluonne niin laiska, että kone pitää rullata hallin edestä parkkiin työntämisen sijaan? Matkaa 20 metriä, moottori kylmä ja lämmitys/rullausaika n.30 sekuntia. Saa ne sylinterit soikeiksi helpomminkin.  Tätä näen harmittavan usein.

 

Avaisitko vähän lisää tätä painavaa väitettä sylinterien soikeutumisesta?

[Mikko Raatikainen 0]

Hieman karrikoitu lausahdus tuli heitettyä, mutta silti.  Yksikään mäntäkone ei tykkää hyvää, jos kylmää konetta käytetään vain hetki. Lämmönvaihtelut on melko rajuja jos lohko ja öljyt on kylmät ja sylinterit käytetään kuumiksi. Rautakaan ei kaikkea jaksa, se kun tykkää muuttaa kokoaan lämmetessään ja jäähtyessään. Nopeat lämmönvaihtelut rikkoo helposti paikkoja ja se on vain suoraa tyhmyyttä jos laiskuuden takia aiheutetaan mahdollisia konevaurioita. 

 

Kuntoiletko hieman, vai poltatko halpaa bensaa ja kylmää rautaa?

[Ari Simonen 37]

Saako istuimellaan nukkuva lentokapteeni tiimaa päiväkirjaansa?

[Ari Aho 62]

Saako istuimellaan nukkuva lentokapteeni tiimaa päiväkirjaansa?

 

Saa, ja jopa lepohuoneessa nukkuva - myös perämies.( ja nyt please, ei saivartelua presidentin myöntämistä arvonimistä)

[Tatu Koiranen 1 778]

Hieman karrikoitu lausahdus tuli heitettyä, mutta silti.  Yksikään mäntäkone ei tykkää hyvää, jos kylmää konetta käytetään vain hetki. Lämmönvaihtelut on melko rajuja jos lohko ja öljyt on kylmät ja sylinterit käytetään kuumiksi. Rautakaan ei kaikkea jaksa, se kun tykkää muuttaa kokoaan lämmetessään ja jäähtyessään. Nopeat lämmönvaihtelut rikkoo helposti paikkoja ja se on vain suoraa tyhmyyttä jos laiskuuden takia aiheutetaan mahdollisia konevaurioita. 

 

Kuntoiletko hieman, vai poltatko halpaa bensaa ja kylmää rautaa?

 

Hei mutta tällähän on kuitenkin kääntöpuolensa. Soikeat männät tulevat pyöreämmiksi, kun niitä vähän lämmitetään