Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Jukka Hälinen 1]

Miksi kuvan vasemmanpuoleinen kapteeni teki koko lennonajan muistiinpanoja mittareiden lukemista ja näytöistä?  Monta sivua kirjoitti lehtiöönsä.

Kyseessä lienee moottorin kunnonvalvontaan liittyvää moottoriarvojen kirjaamista.

Esimerkiksi P&W:n PT6-moottoreille on olemassa ECTM-ohjelma (Engine Condition Trend Monitoring), jolla seurataan moottori käyntiarvojen kehitystä. Näitä jatkuvasti seuraamalla pystytään arviomaan luotettavasti moottorin kunnon kehittyminen ja määrittelemään huoltotarve.

 

Varsinkaan vanhemmissa moottoreissa ei tiedonkeruuta ole automatisoitu ja niinpä homma jää lentäjien tehtäväksi.

 

Tiedot kerätään eri lennon vaiheissa, kun lentotila on vakiintunut. Kirjaamista riittää, kun kahdesta moottorista kirjataan vääntömomentit lämpötilat, pyörimisnopeudet ja polttoaineen kulutukset. Lisäksi tarvitaan tiedot ympäristöstä eli ulkoilman lämpötila, painekorkeus ja lentonopeus (IAS).

 

Homma tehdään esim P&W 127:lla (Casa C295 tai ATR) noin kerran viikossa ja lennolla kirjatut moottori- ja ilmatietoarvot kirjataan

esimerkiksi webin välityksellä P&W:llä olevaan tietokoneohjelmaan, jolla ennustetaan moottorin ikääntymistä.

 

Kuntoa seuraamalla voidaan moottorin isoihin huoltojaksohin saada jopa tuhansia tunteja (n. 3700 -> 7000)  lisää.

 

Edit:

Korjailtu kijroitusvihreitä ja tarkennettu hiukan ilmauksia.

P.S. Olen osallistunut tuohon P&W:n WebECTM koulutukseen ja yritän tässä lyhyesti kertoa se, miksi "kuskeilla" saattaa olla ohjaamossa ylimääräistä työtä. Jos tällä ohjelmalla voidaan moottorin huoltojakso jopa tuplattua, lienee työlle olemassa oma "tilauksensa".

ECTM-ohjelma voidaan aloittaa uudella, peruskorjatulla tai alle 100 tuntia edellisistä käyneillä moottoreilla.

 

Poistaisin vielä nuo tekstissä olevat pari "esimerkiksi" sanaa, sillä jos tuo huoltojakso perustuu ECTM:iin, ei ole muuta mahdollisuutta, kuin tehda sopimus L&M:n kanssa WebECTM:stä (ei ole mainos), mutta PT6-käyttäjille pieni vinkki.

[Tarmo Kallio 243]

Mikä on B-1B Lancerin maksiminopeus muutaman metrin korkeudella ?

[Mikko Maliniemi 5]

Mikä on B-1B Lancerin maksiminopeus muutaman metrin korkeudella ?

 

Googlesta 30 sekunnissa: Top speed sea level Mach 1.2

[Tommi Borg 0]

Kyseessä lienee moottorin kunnonvalvontaan liittyvää moottoriarvojen kirjaamista.

 

Kiitoksia hyvästä vastauksesta, asia tuli selväksi.  Kyllä siinä tais olla menossa samalla joku tällainen moottorien tarkastuslento.  Tässä koneessa ei ollut vielä varmaan automaattista tiedonkeruusysteemiä.

 

Juttelin tämän vanhemman portugalialaisen harmaatukkaisen vasemmanpuoleisen kapteenin ja (tuli mieleen habituksesta  Zorro, jos laittais naamiot päälle, piti kuitenkin tämäkin kertoa) todella herrasmiehen kanssa niitä näitä ennen koneeseen astumista sekä tuli myöhemminkin heittään minulle huulta.  Aivan hyvä tyyppi, mutta varmaan jo eläkeiässä ja teki näitä juttuja keikkaperiaatteella, tiedä häntä.   Tais olla joku TAP firman päälentäjä aivan arvauksena, ainakin oikeanpuoleinen nuori perämies oli hyvin nöyrä häntä kohtaan.  Perämies muuten hoiti melkeen koko lentämisen ja hyvin meni. 

 

[Guest tnmaso]

Hei

 

Tässä tulee "kysymyspotkuri" Pre-noviisilta:

 

Kuinka pitkä peltolaskeutumisalusta (noin) riittää ul- koneelle (oon ajatellu ikarosta).

Mitä tarkoittaa pelastautumisvarjo ja kuinka se toimii?

Onko mahdollista, että ul-koneella on sekä pyörät että ponttoonit samaan aikaan?

Määrittele esim. omien kokemustesi perusteella raja, jolloin ul-lentäjä kelin puolesta voi vielä lentää?

Edelliseen kysymykseen liittyen suurin järkevä aallonkorkeus vesitasolla laskeuduttaessa?

 

terveisin

 

Pre-noviisi (noviisi, joka ei oo edes alottanu kyseistä toimintaa)

[Juha Lampi 277]

Hello sydänyötä!

 

Muutama oma/ulkokohtainen vastaus:

 

• Mäntsälän kentän 400  baanasta paalutettiin 150 metrin laskeutumissarka ja hyvin riitti MTOW Ikarukselle
  
• Pelastusvarjo ammutaan raketilla ulos ja se tuo koneen matkustajineen ohjaamattomina maanpinnalle. Yleensä laukaisu rikkoo jonkin verran koneen verhouksia ja vaatii pysäytettyä potkuria, notteivat punokset menisi sekaisin. Hyvä vaihtoehto usein on ohjattu pakkolasku
  
• Pyöräkellukkeita on, mutta esim. pehmeillä Full Lotuksilla voi laskeutua mm. nurmelle ja noustakin jos ruoho on märkää
  
• Yksi tekijä on laskussa sivutuulikomponentti, joka Ikaruksella on luokkaa 16 solmua. Tämä toki on erittäin paljon ohjaajan osaamisesta riippuvainen juttu... Muuten min. 5 kilometrin näkyvyys ja selvästi erossa 1000 jalan pilvistä minimikorkeuksia noudattaen (taajama 1000 ft ja maaseutu 500 ft)
  
• Kun aallot ovat kelluketta korkeammat, alkavat "vesirullausominaisuudet" hankaloitua, vaikka laskut vielä sujuisivat.
  

Osaavammat täydentävät ja korjaavat...

[Erkki Pulkkinen 0]

selvästi erossa 1000 jalan pilvistä minimikorkeuksia noudattaen

 

Entäs 1500 jalan pilvet, saako niihin sotkeentua 

[Guest tnmaso]

Hei

 

Kiitos tyhjentävistä vastauksista! Mun motivaatio ilmailuun liittyy perhosharrastukseen. Mulla on saaristossa pyydyksiä, joita pitää kokea noin kahden viikon välein. Tähän menee tosi paljon aikaa, kun eka ajetaan autolla Inkooseen ja sitten veneellä loppumatkan. Vesitasolla olis niin kiva täräyttää suoraan pyydöille...

 

Äkkituntumalta pitää sanoa, että ilmailuväki vaikuttaa tosi avuliaalta ja mukavalta porukalta: Harvassa harrastuksessa saa näin helposti asiallisia vastauksia tyhmiin kysymyksiin. Huomasin saman, kun soittelin Pirkan ilmailijoihin seuraavaa lupakirjakurssia kysellessä. Kiitos tästä!

 

Manu

[Henri Juhantila 0]

Mikä on nykyisin matkalennoksi laskettavan lennon vähimmäispituus merimaileina?

 

-Henkka

[Sami Qadri 0]

Mikä on nykyisin matkalennoksi laskettavan lennon vähimmäispituus merimaileina?

 

-Henkka

 

"Matkalennolla tarkoitetaan lentoa, joka yltää yli 30 KM (16 NM) etäisyydelle lentoonlähtöpaikalta."

 

AIP GEN 1.7.2 - luku 3

tai VFR FI - Näkökentosäännöt

[Erkki Pulkkinen 0]

"Matkalennolla tarkoitetaan lentoa, joka yltää yli 30 KM (16 NM) etäisyydelle lentoonlähtöpaikalta."

 

AIP GEN 1.7.2 - luku 3

tai VFR FI - Näkökentosäännöt

 

Lentosääntöjen suhteen näin on, mutta miten on jos lennetään vaikka EFOU-EFAH, matkalento se on sekin.

[Sami Qadri 0]

Lentosääntöjen suhteen näin on, mutta miten on jos lennetään vaikka EFOU-EFAH, matkalento se on sekin.

 

No juu, tottakai. Lainaamani määritelmä näyttää olevan melkolailla kontekstiin sidottu. Myöskään OPS M1-1 ei esitä määritelmää matkalennolle, joten voidaanko sanoa, että käytännössä ei termiä "matkalento" (eikä siten matkalennon pituutta) ole missään kokonaisvaltaisesti määritelty? Ah, näitä säädöskoukeroiden iloja. 

 

Tuolla määritelmällähän kuitenkin ilmeisesti yritetään rajata ainakin sitä, millä lennoilla

 

a) tulee käyttää (säädöksissä taulukon mukaisia) määrättyjä VFR-matkalentokorkeuksia.

b) tulee esittää lentosuunnitelma, kun lennetään yöllä suoritettavaa VFR-matkalentoa.

 

Näin se on ainakin mielestäni tulkittavissa.

 

Tyhmästä kysymyksestä toiseen: onko siis niin, ettei minun periaatteessa tarvitse esittää lentosuunnitelmaa, kun lennän yöllä VFR:ssä "matkalennon" lentopaikalta toiselle, mikäli ne ovat alle 16nm päässä toisistaan?

[Jaakko Kuusisto 3]

 

Tuolla määritelmällähän kuitenkin ilmeisesti yritetään rajata ainakin sitä, millä lennoilla

 

a) tulee käyttää (säädöksissä taulukon mukaisia) määrättyjä VFR-matkalentokorkeuksia.  tulee voimaantasan tai yli 5000ft/QNH

b) tulee esittää lentosuunnitelma, kun lennetään yöllä suoritettavaa VFR-matkalentoa. KYLLÄ AINA YÖLLÄ

 

Näin se on ainakin mielestäni tulkittavissa.

 

Tyhmästä kysymyksestä toiseen: onko siis niin, ettei minun periaatteessa tarvitse esittää lentosuunnitelmaa, kun lennän yöllä VFR:ssä "matkalennon" lentopaikalta toiselle, mikäli ne ovat alle 16nm päässä toisistaan?

YÖLLÄ TARVITSEE MATKALENNOLLE, PAIKALLISLENNOLLA EI,

 

 

Terv Jaska

[Jaakko Kuusisto 3]

Lisäksi kummajaisena. Yöllä lennettäessä 5000ft tai yli, on noudatettava IFR-pintoja

[Sami Qadri 0]

YÖLLÄ TARVITSEE MATKALENNOLLE, PAIKALLISLENNOLLA EI,

 

 

Terv Jaska

 

Olen Jaakko toki tietoinen myös noista korkeusrajoista koskien matkalentokorkeuksien käyttöä. Sitä vain pohdiskelin, että kun viranomainen on katsonut tarpeelliseksi määritellä asiayhteyteen matkalennoksi lennon, joka suuntautuu yli 16nm päähän lähtökentästä, niin vaaditaanko minulta lentosuunnitelma lentäessäni yöllä alle 16nm "matkalennon"?

 

Tämä siis täysin hypoteettisena pohdiskeluna.

[Jaakko Kuusisto 3]

Kun lennät lentopaikalta toiselle, on sekin matkalentoa, koska poistut lähtökentän lähiliikennevyöhykkeeltä( laskukierroksesta) ja menet ,eli matkustat toiselle lentopaikalle. 

Matkalennolla on tuolloin  lähtökenttä ja määräkenttä.

[Pekka Suikka 0]

Mitä ilmatilaa Suomessa on VFR lentäjälle ADIZ alueet, siis vaikka itärajan pinnassa? Ei ole turhan selvästi sanottu ainakaan  ilmailukartan takana ja asia on vähän hämärä, ilmatila ADIZ:lla on G+ aina FL95 asti vai joku FIZ LOWER G+ vai MIL G ilmatila (Protection zone) 2500 feet vai miten?

http://fi.wikipedia.org/wiki/ADIZ  // Wiki: ADIZ alue

https://ais.fi/ais/vfr/gen_fi/ilmatilan_jako.html  // Finavia,ilmatilan jako ja luokitus.

Hämäyksen vuoksi alla Washingtonin punainen uusi ADIZ alue.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Heikki Tynys 40]

ADIZ on ADIZ. Eli rajan läheisyydessä oleva tunnistamisvyöhyke. Tarpeen vaatiessa ("rajan pinnassa on purjelentokeliä") aluelennonjohdosta selvitys 1 h ennen ADIZille menoa, ilmoitettava paikka ja korkeus mistä ADIZille mennään.

[Jouni Laukkanen 55]

ADIZ on ADIZ. Eli rajan läheisyydessä oleva tunnistamisvyöhyke. Tarpeen vaatiessa ("rajan pinnassa on purjelentokeliä") aluelennonjohdosta selvitys 1 h ennen ADIZille menoa, ilmoitettava paikka ja korkeus mistä ADIZille mennään.

 

Ei sinne selvitystä vaadita, eikä toisaalta annetakaan, valvomatonta kun on. Tunnin etukäteisajan tarkoituksena on varmistaa, että tieto lennosta on ilmatilaa valvovalla sotilastoimielimellä. Aivan pöljä ja turha menettely, mutta minkäs teet.

 

Suikalla meni ADIZ ja AFIS iloisesti sekaisin.

[Pekka Suikka 0]

Ei sinne selvitystä vaadita, eikä toisaalta annetakaan, valvomatonta kun on...

Täh, onko rajat valvomattomia? 

https://ais.fi/ais/vfr/pdf/gen_fi.pdf    //  Finavia,  VFR Suomi

toteaa 4.1 ja 4.2 kohdassa lentosuunnitelmasta:

"– Valtakunnan maa- ja vesirajaa sekä aluevesirajaa vastassa olevalla tunnistusvyöhykkeellä (ADIZ) suoritettavaksi aiotusta ei-aikataulunmukaisesta lennosta on lentosuunnitelma esitettävä siten, että se on aluelennonjohdolla viimeistään yhtä tuntia ennen ilma-aluksen saapumista tunnistusvyöhykkeelle tai ennen ensimmäistä lentoonlähtöä tältä vyöhykkeeltä."

 

Plaanipakko kyllä tulee selväksi, muttei välttämättä se, että ADIZ (rajan läheinen alue) Suomessa on valvomatonta .  Ja minkälaista valvomatonta? Kyllähän rajoja valvotaan!

Muualla maailmassa ADIZ voi näköjään olla myös valvottua ilmatilaa, eikä välttämättä valtakunnan rajaan sidottua, kuten tuo Washington D.C Metropolitan ADIZ/FRZ osoittaa.

Minkälaista lentokorkeutta  suositellaan  VFR-lennolle ADIZ alueelle, ettei tulisi taas jupinaa kuten tuon OH-CTL:n tapauksessa? Matalaa, ettei se häiritse naapuria vai korkeampaa että tutkakin näkee?

Millä korkeudella siellä tutka näkee, jos haluaisi olla tutkan näköpiirissä vaikka turvallisuussyistä?

Olen ADIZ alueella kyllä pari kertaa lentänyt, mutta tutka taisi silti yllättyä, tehdystä plaanista huolimatta.

 

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Täh, onko rajat valvomattomia? 

https://ais.fi/ais/vfr/pdf/gen_fi.pdf    //  Finavia,  VFR Suomi

toteaa 4.1 ja 4.2 kohdassa lentosuunnitelmasta:

"– Valtakunnan maa- ja vesirajaa sekä aluevesirajaa vastassa olevalla tunnistusvyöhykkeellä (ADIZ) suoritettavaksi aiotusta ei-aikataulunmukaisesta lennosta on lentosuunnitelma esitettävä siten, että se on aluelennonjohdolla viimeistään yhtä tuntia ennen ilma-aluksen saapumista tunnistusvyöhykkeelle tai ennen ensimmäistä lentoonlähtöä tältä vyöhykkeeltä."

 

Plaanipakko kyllä tulee selväksi, muttei välttämättä se, että ADIZ (rajan läheinen alue) Suomessa on valvomatonta .  Ja minkälaista valvomatonta? Kyllähän rajoja valvotaan!

Muualla maailmassa ADIZ voi näköjään olla myös valvottua ilmatilaa, eikä välttämättä valtakunnan rajaan sidottua, kuten tuo Washington D.C Metropolitan ADIZ/FRZ osoittaa.

Minkälaista lentokorkeutta  suositellaan  VFR-lennolle ADIZ alueelle, ettei tulisi taas jupinaa kuten tuon OH-CTL:n tapauksessa? Matalaa, ettei se häiritse naapuria vai korkeampaa että tutkakin näkee?

Millä korkeudella siellä tutka näkee, jos haluaisi olla tutkan näköpiirissä vaikka turvallisuussyistä?

Olen ADIZ alueella kyllä pari kertaa lentänyt, mutta tutka taisi silti yllättyä, tehdystä plaanista huolimatta.

 

 

Vastaan oletuksella että kysyt tosissasi, etkä trollaa. Käsitteet vaan tuntuvat menevän edellä sekaisin tavalla, johon en ole koskaan törmännyt.

 

No on ADIZ-vyöhykkeet itseasiassa valvottuja välillä FL95-FL660, mutta en muista koskaan nähneeni, että näillä korkeuksilla tapahtuisi satunnaisia poikkeamia vyöhykkeelle, vaan lennot ovat poikkeuksetta valtakunnan rajan ylityksiä.

 

Valvotun ja valvomattoman ilmatilan raja lennonjohdollisesti määräytyy Suomessa ICAOn ilmatilaluokituksen (A-G) mukaisesti, eikä siiihen kannata sekoittaa FAA:n menetelmiä. Puhumattakaan että siihen sekotettaisiin Puolustusvoimien suorittamaa valvontaa, jolla ei ole taas mitään tekemistä sen kanssa onko ilmatila valvottua lennonjohdollisesti vai ei.

 

ADIZ-vyöhykkeellä tulee noudattaa minimilentokorkeuksista annettuja määräyksiä, ellei lentoa koske erikseen määrätyt lupaehdot (esim. minimilentokorkeuksien alittaminen vesikauhulääkkeiden pudotusta varten /SAR-lennoilla).

 

Muista kuitenkin tämä: Puolustusvoimien suorittama ilmatilan valvonta ei ole sama asia kuin lennonjohdollinen ilmatilan valvonta.

 

[Pekka Suikka 0]

...

No on ADIZ-vyöhykkeet itseasiassa valvottuja välillä FL95-FL660...

 

No siinäpä se, ADIZ on FL95:n alla valvomatonta, niin oudolta kuin se sanana tuntuukin, koska rajoja kyllä valvotaan ja sinut jopa tunnistetaan ADIZ alueella. Siis sillä tavoin ’valvotaan’, mitäs muuta se on (muttei siis ole lennonjohdollista ilmatilan valvontaa)?  Ja lisäksi vaaditaan se plaani. Johon lennonjohto sitten lennon alkuvaiheessa antaa selvityksen:

Selvä lähtöön ADIZ alueelle, blaa blaa blaa…

VFR lentäjän näkökulmasta, joka ei mene pinnoille, ADIZ on siis aina G ilmatilaa ja lentokorkeus siten vapaa joskin plaani tarvitaan tuntia ennen ADIZ:lle menoa? 

Mitä lentokorkeutta siellä olisi hyvä sitten käyttää, jos sen voi vapaasti valita?

Siis jos ei halua tahatonta tunnistusta (ja naapurin havahtumista) sen johdosta kun aluelennonjohto on hukannut sen plaanin johonkin.

Onko joku lentokorkeussuositus?( Suositellaanhan Helsingin kaupungin yllekin jotain lentokorkeutta).

 

 

http://www.ivao.fi/flying/opas/ilmatila/  // IVAO,  Ilmatila ja ilmatilan alueet

 

[Tatu Koiranen 1 778]

No siinäpä se, ADIZ on FL95:n alla valvomatonta, niin oudolta kuin se sanana tuntuukin, koska rajoja kyllä valvotaan ja sinut jopa tunnistetaan ADIZ alueella. Siis sillä tavoin ’valvotaan’, mitäs muuta se on (muttei siis ole lennonjohdollista ilmatilan valvontaa)?  Ja lisäksi vaaditaan se plaani. Johon lennonjohto sitten lennon alkuvaiheessa antaa selvityksen:

Selvä lähtöön ADIZ alueelle, blaa blaa blaa…

VFR lentäjän näkökulmasta, joka ei mene pinnoille, ADIZ on siis aina G ilmatilaa ja lentokorkeus siten vapaa joskin plaani tarvitaan tuntia ennen ADIZ:lle menoa? 

Mitä lentokorkeutta siellä olisi hyvä sitten käyttää, jos sen voi vapaasti valita?

Siis jos ei halua tahatonta tunnistusta (ja naapurin havahtumista) sen johdosta kun aluelennonjohto on hukannut sen plaanin johonkin.

 

Voi hyvä luoja. Lennonjohto ei anna tai sen ei ainakaan pitäisi antaa selvitystä adizille, jos lentokorkeuden suhteen ollaan G-luokan ilmatilassa. VFR-lentäjän näkökulmasta adiz ei myöskään ole aina G-ilmatilaa "jos ei mene pinnoille", esimerkiksi TMA HELSINKI UPPER on suurelta osin merialueella olevan adizin päällä, 2500 - FL245.

 

Suositeltava lentokorkeus on aivan sama mikä missä tahansa muuallakin G-ilmatilassa. Lue ne lentosäännöt.

 

Onko joku lentokorkeussuositus?( Suositellaanhan Helsingin kaupungin yllekin jotain lentokorkeutta).

 

No se, että helsingin kaupungin ylle suositellaan jotain, ei tarkoita, että tälläisiä suosituksia pitäisi olla välttämättä missään muualla.

 

IVAO,  Ilmatila ja ilmatilan alueet

 

Huikea lähde.

[Pekka Suikka 0]

... Lennonjohto ei anna tai sen ei ainakaan pitäisi antaa selvitystä adizille, jos lentokorkeuden suhteen ollaan G-luokan ilmatilassa....

...Suositeltava lentokorkeus on aivan sama mikä missä tahansa muuallakin G-ilmatilassa...

 

Lueskelin seuraavaa:

Ilmailukartta: Muu osa Helsingin lähialuetta (HELSINKI CTR NORTH) ja Helsingin lähestymisalue (HELSINKI TMA LOWER ja HELSINKI TMA UPPER) kuuluvat ilmatilaluokkaan C.

Wiki sanoo:

"ADIZ (engl. Air Defence Identification Zone) on ilmapuolustuksen tunnistusvyöhyke.

Se on jokaisen maan rajoilla sijaitseva rajoitettu ilmatila, jonka leveys on keskimäärin 15 kilometriä (8,10 meripeninkulmaa) valtakunnan maarajasta sisäänpäin ja keskimäärin 7 kilometriä (3,78 meripeninkulmaa) valtakunnan merirajasta ja aluemeren ulkorajasta sisäänpäin."

Mutta voi se ADIZ näköjään olla muutakin kuin pelkkä maan rajalla sijaitseva rajoitettu ilmatila.

 

AIP SUOMI ENR 5.2 - 8 :

Ilmapuolustuksen tunnistusvyöhyke (ADIZ) kulkee vyöhykkeenä

Suomen valtakunnan rajasta sisäänpäin. Tunnistusvyöhykkeen alarajana on maan- tai merenpinta (SFC); yläraja on rajoittamaton (UNL).

 

Lisäksi tarkoitin edellä lähinnä itärajan ADIZ aluetta. Ja kyllä se Lpr:n torni jotenkin noin sanoi ennen lentoa kuten edellä kerroin.

Mitäpä muutakaan se voisi oikeastaan sanoa plaanin pohjalta kuin "Selvä lähtöön ADIZ alueelle" kun plaani on kerta tehty ADIZ alueeelle?

Mutta hyvä että tulee laajemminkin käytyä läpi tämä ADIZ alue ympäri Suomea ja vaikka ulkomaita myöten. Mitä kaikkea se ADIZ alue voi sitten ulkomailla olla?

 

Lisäksi en hakenut mitään sääntömääräistä rajoitetta lentokorkeudelle ADIZ alueella lentämiselle, pikemminkin vapaaehtoista lentokorkeuden valintaa.

Kuitenkin tutka näkee vasta jostain korkeudesta ylöspäin.

Olisiko hyvä, jos lentokorkeus ennen ADIZ alueelle menoa ja sitten ADIZ alueella lennettäessä olisi sen verran, että tutka näkisi lennon?

Muutoin kone ilmestyy tutkaan kuin tyhjästä kun ADIZ alueella sitten ottaa korkeutta lisää.

 

[Tatu Koiranen 1 778]

Lueskelin seuraavaa:

Wiki sanoo:

 

Hienoa, että wiki sanoo. Tulisikohan ilmailussa kuitenkin tukeutua ennemmin esimerkiksi ICAOn asiakirjoihin, ilmailumääräyskokoelmaan ja AIP:hen?

 

Ja kyllä se Lpr:n torni jotenkin noin sanoi ennen lentoa kuten edellä kerroin.

Mitäpä muutakaan se voisi oikeastaan sanoa plaanin pohjalta kuin "Selvä lähtöön ADIZ alueelle" kun plaani on kerta tehty ADIZ alueeelle?

 

Mitä jos se sanoisi vaikka "kiitotie 06 selvä lentoonlähtöön"? Tätä on varmaan edeltänyt reittiselvitys lähialueelta pois.

 

Olisiko hyvä, jos lentokorkeus ennen ADIZ alueelle menoa ja sitten ADIZ alueella lennettäessä olisi sen verran, että tutka näkisi lennon? Muutoin kone ilmestyy tutkaan kuin tyhjästä kun ADIZ alueella sitten ottaa korkeutta lisää.

 

Sillä ei ole mitään merkitystä.