Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Jaakko Männistö 278]

http://www.halvatlennot.fi/ on aika hyvä ja hakee monilta sivuilta tiedot.

Kuitenkin,myös tältä sivustolta puuttuu tuo ebookersin ekstra,kun voi hakea hintaa myös merkattujen päivien vierestä + - 3 vrk! Harvalla ne lähtö ja paluupäivät niin ehdottomia ovat.

[Tumi Hämäläinen 717]

Haluaisin tietää halpoja lentohintoja HEL-POS välille 2 viikon reissulle. Matkustusajankohta olisi ensi talvena/keväänä. Onko mitään sivustoa, joka suorittaisi halvimpien hintojen haun automaattisesti? Ebookers ei ole tähän oikein sopiva.

 

Täällä on tätä varten tällainenkin ketju: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,68145.1000.html

[Juha Paulavuo 21]

Haluaisin tietää halpoja lentohintoja HEL-POS välille 2 viikon reissulle. Matkustusajankohta olisi ensi talvena/keväänä. Onko mitään sivustoa, joka suorittaisi halvimpien hintojen haun automaattisesti? Ebookers ei ole tähän oikein sopiva.

 

momondo.com

[Patrick Ojanen 239]

Mitä eroa on OAT (outside air temp.) ja TAT (true air temp.)?

[Teemu Kokkonen 15]

Mitä eroa on OAT (outside air temp.) ja TAT (true air temp.)?

Lukaseppa tuolta niin ymmärrät

http://en.wikipedia.org/wiki/Total_air_temperature

http://en.wikipedia.org/wiki/Outside_Air_Temperature

Siellä on hyvin selitetty ja on hyvät kaavat 

[Olli Iisalo 0]

Iltaa, lueskelin alun tuosta "Hornetit Islantiin" -ketjusta, jossa joku pohti Hornetien siirtymisen Islantiin maksavan mansikoita. Varmasti näin onkin, mutta heräsi kysymys:

 

Voiko F-18 Hornetilla ajaa minkäänlaista Long Range Cruise tyyppistä, inhimillisemmän kulutuksen matkalentoa?

[Juho Mustaparta 2]

 

Voiko F-18 Hornetilla ajaa minkäänlaista Long Range Cruise tyyppistä, inhimillisemmän kulutuksen matkalentoa?

 

Uskaltaisin väittää, että ihan siinä missä matkustajakoneellakin voi. Tosin kulutus jatkuvasti vähän suurempi (luulisin). Onhan noilla taidettu Atlantti ylittää kokonaisuudessan useampaankin otteeseen, tosin tuolloin tankkerin kera (kaiketi). 

 

Nämä siis tällaisia mututuntumalta heitettyjä kommentteja.. 

[Juha Paulavuo 21]

 

 

Voiko F-18 Hornetilla ajaa minkäänlaista Long Range Cruise tyyppistä, inhimillisemmän kulutuksen matkalentoa?

 

F-18 Ferry range: 1,800 nmi (2,070 mi, 3,330 km), joten riittää hyvin Islantiin ilman ilmatankkaustakin

 

[Juho Mustaparta 2]

F-18 Ferry range: 1,800 nmi (2,070 mi, 3,330 km), joten riittää hyvin Islantiin ilman ilmatankkaustakin

 

 

Tuli muuten mieleen, että onko tuohon huomioitu ne kolme lisäpolttoainesäiliötä, jotka hornettiin voi kiinnittää siipiin ja rungon alle?

[Kalle Rantanen 64]

Eilisessä Hesarissa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kertoi, että "Sehän maksoi Suomelle vähän ylimääräistä, että Hornetista tehtiin pelkkä hävittäjä."

 

No, miten on? Kaikkien vähänkään luotettavien lähteiden perusteella olen saanut sen kuvan ettei koneita olisi käytännössä tämän suhteen juuri modifioitu. Sveitsiläisethän ottivat omiinsa alun perin kevyemmät ripustimet, mutta Suomessa pysyttiin senkin suhteen normaalivarustuksessa. Sittemmin lähinnä nettikeskustelutasolla on kyllä alkanut yleistyä käsitys Suomen omasta Hornet-variantista, jota olisi muokattu enemmänkin.

[Tuomas Eronen 52]

Tuli muuten mieleen, että onko tuohon huomioitu ne kolme lisäpolttoainesäiliötä, jotka hornettiin voi kiinnittää siipiin ja rungon alle?

 

Eiköhän tuo ilmoitettu lukema ole nimenomaan maksimipolttoainemäärällä (eli 3x lisäpolttoainesäiliö). Tosin tuohonkin matkaan vaikuttaa (kuten varmaan kaikki tietää) koneen muu varustus, ilmavirtaukset, saatu lentopinta, määränpäässä vallitsevat keliolosuhteet ja reservivaateet. Jokinlainen teoreettinen maksimimatka lienee siis kyseessä..

 

Tuohon hävittäjäksi tekemisasiaan on kai vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Ei kai se alunperin ole maksanut yhtään ylimääräistä kun jätetään koneesta jotain ominaisuuksia käyttämättä? Sen sijaan elinkaaren aikainen kehitys on varmasti maksanut mansikoita, kun vanhaan laitteeseen ympätään uusia ominaisuuksia. Esimerkkinä nyt vaikkapa litening-podin käyttöönotto ja kypärätähtäinjärjestelmät..

 

 

- T -

[Miko Verno 50]

Mikä oli pääkiitotie nouseville koneille Vantaalla ennen, kuin 22R/04L otettiin käyttöön?

 

E: ja jos oli 22L niin käytettiinkö mitä intersectionia useimmiten?

[Olavi Uotila 184]

En osaa sanoa sotilaspuolelta, miten siellä asiat menevät. Siviilipuolella kaupataan vakiohintaan ns. standardikonetta. Jos asiakas haluaa siihen muutoksia, niin yleensä ne maksavat, olipa sitten kyseessä jonkin lisäys tai poisto. Lisäys on aika selvä juttu; suunnittelua, lisää laitteita, johtoverkostoa jne - sekä sertifiointikulut (mahdolliset koelennot, käsikirjasivut, materiaalilistat, huolto-ohjeet jne jne). Poistostakin joutuu usein maksamaan, koska sekin vaatii useimmiten suunnittelua, johtoverkostomuutoksia, käsikirjasivuja, materiaalilistoja yms yms. Toki poisjäävien laitteiden hinta säästyy, mutta nuo "sivukulut" muodostuvat välillä yllättävän korkeiksi.

[Joona Väisänen 537]

Mikä oli pääkiitotie nouseville koneille Vantaalla ennen, kuin 22R/04L otettiin käyttöön?

 

E: ja jos oli 22L niin käytettiinkö mitä intersectionia useimmiten?

 

22L oli ja muistaakseni ZD:sta lähti suuri osa koneista vai mikähän se oli juuri ennen 15:n risteystä.

[Miko Verno 50]

22L oli ja muistaakseni ZD:sta lähti suuri osa koneista vai mikähän se oli juuri ennen 15:n risteystä.

 

Jees näinhän se on nykypäivänäkin, jos 22L lähteville. Ja juuri tuo ZD siinä on, mutta myös Y.

[Kalle Rantanen 64]

Tuohon hävittäjäksi tekemisasiaan on kai vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Ei kai se alunperin ole maksanut yhtään ylimääräistä kun jätetään koneesta jotain ominaisuuksia käyttämättä? Sen sijaan elinkaaren aikainen kehitys on varmasti maksanut mansikoita, kun vanhaan laitteeseen ympätään uusia ominaisuuksia. Esimerkkinä nyt vaikkapa litening-podin käyttöönotto ja kypärätähtäinjärjestelmät..

 

Käyttämättä jättäminen ei varmasti maksanut ylimääräistä, mutta kysymys onkin siitä jätettiinkö ominaisuuksia käyttämättä vai poistettiinko niitä. Tämä tutkijan kommentti on ensimmäinen kerta kun kuulen väitteen modifikaatioista muualla kuin nettikeskusteluissa ja sen takia kiinnostaisi tietää voisiko väitteessä olla oikeasti jotain perää vai onko tutkijakin haksahtanut tällaiseen huhuun. Mistään uskottavasta lähteestä en edelleenkään ole löytänyt tukea tuolle. Ja pitäisihän keltaisen lehdistön tutkivien journalistien nostaa asiaankuuluva metakka jos veronmaksajien rahoja on tällä tavalla tuhlattu 

[Joona Väisänen 537]

Jees näinhän se on nykypäivänäkin, jos 22L lähteville. Ja juuri tuo ZD siinä on, mutta myös Y.

 

Ennen vanhaan taisi 90% rullausohjeista alkaa taxi to jenkki 1

[Hannu Johansson 2]

 

Onko 8,33 kHz taajuusjako jo kovinkin yleistä keski-Euroopassa tai jossain lähempänä Suomea FL195 pinnan yläpuolella?

 

Ilmeisesti alle <FL195 noita ei vielä lähivuosina ole otettu missään käyttöön eikä vielä hetkeen ole tulossakaan moista pakkoa ainakaan tänne ("Europe is getting ready for a decision on the final phase of the deployment of 8.33 kHz radios. Their mandatory use in all the European airspace by 2018 would solve the long standing European frequency congestion problem" / Eurocontrol).

 

[Antti Asikainen 1]

Kuinka monta tuntia suomalainen hävittäjälentäjä lentää vuodessa?

[Mikko Maliniemi 5]

Kuinka monta tuntia suomalainen hävittäjälentäjä lentää vuodessa?

 

Kim Jäämeri mainitsi jossain lehdessä aiemmin tänä vuonna, että valmiusohjaajilla tuntimäärä olisi n. sata per vuosi.

[Harri Koskinen 290]

Kim Jäämeri mainitsi jossain lehdessä aiemmin tänä vuonna, että valmiusohjaajilla tuntimäärä olisi n. sata per vuosi.

 

Suomen Kuvalehdessä:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomella-vahvat-ilmavoimat-mutta-kuinka-kauan

[Mikko Maliniemi 5]

Niin olikin. Tattis!

[Jaakko Rissanen 53]

Onko 8,33 kHz taajuusjako jo kovinkin yleistä keski-Euroopassa tai jossain lähempänä Suomea FL195 pinnan yläpuolella?

 

Ilmeisesti alle <FL195 noita ei vielä lähivuosina ole otettu missään käyttöön eikä vielä hetkeen ole tulossakaan moista pakkoa ainakaan tänne ("Europe is getting ready for a decision on the final phase of the deployment of 8.33 kHz radios. Their mandatory use in all the European airspace by 2018 would solve the long standing European frequency congestion problem" / Eurocontrol).

 

 

Ainakin Maastrichtin ympäristössä tämä on yleistä; kaikki yläilmatilan taajuudet ovat 8.33 khZ-jakoisia. Alapuolellakin taajuudet ovat jo "valmiina" ja ne luetaankin koneille kuuden numeron sarjoina, kun viidelläkin vielä selvittäisiin.

[Aarni Lehto 0]

Onko muita Gimli gliderin -tapaisia pakkolaskutapauksia ollut ilmailuhistoriassa laajarunkokoneilla?

[Harri Koskinen 290]

Onko muita Gimli gliderin -tapaisia pakkolaskutapauksia ollut ilmailuhistoriassa laajarunkokoneilla?

 

Wikipediasta:

List of airline flights that required gliding

 

Muutama poiminta onnistuneista pakkolaskuista:

http://en.wikipedia.org/wiki/Hapag-Lloyd_Flight_3378

http://en.wikipedia.org/wiki/Air_Transat_Flight_236