Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Seppo Kolehmainen 1 830]

Koskien tuota kohtaa kaksi eri yhtiöillä on varmaan erilaisia käytäntöjä. Kaikella todennäköisyydellä siinä kävisi siten, että ensin cabinhenkilökunta karjaisee, että alas istumaan ja jos sitä ei heti tapahdu, poliisit ovat vastassa laskun jälkeen. Jos kyse on lentoonlähdöstä ja jos matkustaja ei halua totella ja alkaa pullikoimaan, todennäköisesti hänet vielä pannaan rautoihin loppulennon ajaksi. Ei näiden häiriköiden kanssa kannata lähteä hippasille heidän säännöillään. Kyse kun on 99%:sti sekakäytöstä eikä silloin normaali puhe tehoa. Aina kannattaa pitää ykkösasiana sitä, että ne viereiset matkustajat ovat maksaneet lipusta pyydetyn hinnan eikä lipun hintaan kuulu häiriköijää vieressä.

 

Seppo 

[Pekka Suuronen 120]

Sukunimikaiman innoittamana, jatkan tyhmillä kysymyksillä. Mielestäni ennen aikaan käytettiin suihkureverssejä hyvinkin paljon. Nykyisin tuskin koskaan. Onko tässä takana meluasiat vaiko polttoaineensäästö? Eivätkö renkaat ja jarrut olekaan enää kalliita?

 

Äskettäin Air Berlinin kippari pysäytti 737:n TXL:llä jarruilla STOL-tyyliin.

[Seppo Kolehmainen 1 830]

Melu.

 

Seppo

[Lauri Fontell 0]

Moi!

Otetaan esimerkki:

 

Turkish Airlinesin lento TK730 lähtee Istanbulista kohti Malèa, josta se jatkaa edelleen Colomboon. Osa matkustajista jää Malediiveille, joten onko matkustajien laukut jaeuttu kontteihin siten, että tietyissä konteissa on vain Malediiveille jäävien laukut ja toisissa vain Colomboon jatkavien laukut?

[Antti Salo 19]

Turkish Airlinesin lento TK730 lähtee Istanbulista kohti Malèa, josta se jatkaa edelleen Colomboon. Osa matkustajista jää Malediiveille, joten onko matkustajien laukut jaeuttu kontteihin siten, että tietyissä konteissa on vain Malediiveille jäävien laukut ja toisissa vain Colomboon jatkavien laukut?

Kyllä.

[Niko Leppänen 0]

Pitääkö paikkansa, että LentoRuk:ssa on nykyään vain 35 lentotuntia? Pystyykö ne hyödyntämään vaikkapa ppl:ssä vai ovatko "vain hupia"?  Lj-koulutuksessa vissiin niillä pystyy 10h lento-osuuden kuittaamaan?

[Pekka Sonninen 7]

Lj-koulutuksessa vissiin niillä pystyy 10h lento-osuuden kuittaamaan?

 

Meidän aikaan (2007 aloitus) ainakin pystyi.

[Lauri Fontell 0]

Menee kai tämä tännekin;

 

Uskaltaako Turkish Airlinesilla lentää? Kokemuksia!

[John Firth 2]

Menee kai tämä tännekin;

 

Uskaltaako Turkish Airlinesilla lentää? Kokemuksia!

 

Riippuu varmaan kysyjän peloista? Itsellä ollut ihan kiitettävät kokemukset. Odotettavissa ongelmia lähinnä jos hommat ei mene ns. putkeen.

[Tommi Pettinen 68]

Tuli käytyä katsomassa uuden A350 koneen saapumista. Kotiin saavuttuani katselin läpi em. tapahtumasta kuvattuja videoita youtubesta. Panin merkille että joissakin videoissa näkyi A350 koneen molempien moottorien alla jonkinlainen savu/höyryvana. En ole aikaisemmin huomannut kyseistä ominaisuutta. Mistä johtuu? Onko vika? Vai ominaisuus?

[Tatu Lindeman 23]

Tuli käytyä katsomassa uuden A350 koneen saapumista. Kotiin saavuttuani katselin läpi em. tapahtumasta kuvattuja videoita youtubesta. Panin merkille että joissakin videoissa näkyi A350 koneen molempien moottorien alla jonkinlainen savu/höyryvana. En ole aikaisemmin huomannut kyseistä ominaisuutta. Mistä johtuu? Onko vika? Vai ominaisuus?

 

Tuolla olikin jo keskustelua aiheesta:

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,111963.msg1522591.html#msg1522591

[Pekka Suuronen 120]

Tämä on varmaan jossain keskustelussa käyty läpi, mutta lyhyt kysymys: Samalle kiitotielle EFHK peräjälkeen laskeutuvat koneet, mikä on porrastus? Ja onko se aikaa vai etäisyyttä?

[Tauno Voipio 87]

Tämä on varmaan jossain keskustelussa käyty läpi, mutta lyhyt kysymys: Samalle kiitotielle EFHK peräjälkeen laskeutuvat koneet, mikä on porrastus? Ja onko se aikaa vai etäisyyttä?

 

Normaali porrastus on 5 NM, mutta lähestymisessä voidään tietyin ehdoin käyttää 3 NM porrastusta, molemmat tutkaohjattuina.

 

--

 

-TV

 

[Tero Hannula 14]

Reitinvalintaan liittyvää: FR24:sta näkee käytännössä päivittäin, että lähes saman (pitkän) reitin lentävät koneet lentävät lennon aivan eri reittiä. Esimerkiksi Finskin koneet tulevat Kaukoidästä usein niin että yksi kone tulee melko eteläistä reittiä ja lopuksi Pietarin kautta, mutta viereisestä kaupungista lähtenyt kone saattaa tulla samaan aikaan hyvin pohjoista reittiä Siperian ja Itä-Suomen päältä. Voisi kuvitella että kun lähtökentät ovat lähekkäin ja matkaa on se mitä esim. Kaukoidästä tänne on, ja lisäksi firma, konetyyppi ja ajankohta ovat samat, niin reittikin olisi about sama. Miksi eri lennot päätyvät silti niin eri reiteille? Liekö syynä toisen reitin ruuhkaisuus lähtöaikaan ja kaikki ei saa reitille slottia, joten lähdetään painamaan jotain muuta väylää? Mistä se lennettävä reitti tulee? Minkälaista päätöksentekoa lentävä miehistö tässä tekee? Perustuuko reititys Kaukoidän reiteillä majakoihin/lokaatioihin vai mennäänkö siellä vapaammin GPS:llä?

[Jarno Ruusala 0]

Miksi toi uusi ab350 lentää paljon korkeammalla kuin muut koneet, flightradarin mukaan tänäänkin näytti 43000ft eli yli 13km?

[Heikki Pullinen 135]

Se on pitkän matkan kone, normaalisti paljon polttoainetta. Nyt lyhyillä matkoilla ei kerosiinia nimeksikään. Siis kevyt.

 

Heikki

[M Santala 39]

Se on pitkän matkan kone, normaalisti paljon polttoainetta. Nyt lyhyillä matkoilla ei kerosiinia nimeksikään. Siis kevyt.

 

Kuinka herkkä koneen polttoaineenkulutus on lentokorkeudelle? Vaikka 33000 ft vs 43000 ft, olettaen että tuuliolot eivät vaikuta tarkasteluun.

 

Miten optimaalinen lentokorkeus muuttuu koneen painon mukana?

 

[Juha Koskiahde 0]

Kuinka herkkä koneen polttoaineenkulutus on lentokorkeudelle? Vaikka 33000 ft vs 43000 ft, olettaen että tuuliolot eivät vaikuta tarkasteluun.

 

Miten optimaalinen lentokorkeus muuttuu koneen painon mukana?

 

 

Tuossa kun katselin erään bisnesjetin kulutuksia niin kulutus ISA olosuhteissa pienenee 33% noilla korkeuksilla, joten vaikutus on todella suuri.

[Oskari Romppanen 0]

Kiinnostaisi kuulla onko esimerkiksi Embraerissa muutakin "Finnairia" kuin nimi koneen kyljessä, asiasta kun on tarjolla ristiriitaista tietoa. Ovatko ent. Flyben, nykyisen Norran lentäjät työsuhteessa Finnairille? Ovatko esim. "toimistotilat" yms. yhteisiä Finnairin ja Norran väen kanssa?

 

 

[Tauno Hermola 113]

Kuinka herkkä koneen polttoaineenkulutus on lentokorkeudelle? Vaikka 33000 ft vs 43000 ft, olettaen että tuuliolot eivät vaikuta tarkasteluun.

 

Miten optimaalinen lentokorkeus muuttuu koneen painon mukana?

 

 

Foorumin liikennelentäjät varmaan osaavat paremmin vastata, mutta tuossakin http://www.b737.org.uk/rulesofthumb.htm#Optimum_FL on parin B737-mallin osalta lukuja, miten optimilentopinnan ylä- ja alapuolella lentäminen vaikuttaa polttoaineenkulutukseen. Se, mikä on optimaalinen lentokorkeus ja mistä se riippuu, ei tuosta selviä. (B737 NG'n max. lentokorkeus näyttää olevan 41000 ft.)

[Ville Väisänen 9]

Kuinka herkkä koneen polttoaineenkulutus on lentokorkeudelle? Vaikka 33000 ft vs 43000 ft, olettaen että tuuliolot eivät vaikuta tarkasteluun.

 

Miten optimaalinen lentokorkeus muuttuu koneen painon mukana?

 

 

Yksinkertaista fysiikkaa:

 

ilman tiheys

FL330 0,41 kg/m^3

FL430 0,27 kg/m^3

 

Eli ylempänä on ohuempaa ilmaa, mikä merkitsee pienempää vastusta.

 

Koneen ollessa painava ei kuitenkaan kannata väkisin yrittää hidasta nousua ylimmille mahdollisille lentopinnoille, sillä se kuluttaa enemmän polttoainetta, mitä hyöty olisi. Koneen keventyessä tehdään ns. "step climb", jolloin portaittain noustaan ylemmäksi matkan edistyessä. Lisäksi pitää muistaa, ettei painava laajarunkokone edes fyysisesti pysty lentämään lähellä FL400:a, jos se jotenkin sinne pystyisi kiipeämään. Ilma on liian ohutta matkan alkuvaiheessa.

 

 

[Tuomas Pirttimäki 0]

Kiinnostaisi kuulla onko esimerkiksi Embraerissa muutakin "Finnairia" kuin nimi koneen kyljessä, asiasta kun on tarjolla ristiriitaista tietoa. Ovatko ent. Flyben, nykyisen Norran lentäjät työsuhteessa Finnairille? Ovatko esim. "toimistotilat" yms. yhteisiä Finnairin ja Norran väen kanssa?

 

 

Norralla on "lainassa" lentäjiä Finnairilta, jotka ovat työsuhteessa Finnairiin ja täten nimenomaan Finnairin henkilöstöä. Suurempi joukko lentäjiä on kuitenkin Norran omaa henkilöstöä. Kaikki ATR-lentäjät ovat Norran lentäjiä, mutta Embraerissa lentäjistä osa on siis finnairilaisia. Matkutamohenkilökunta on 100prosenttisesti Norralaisia. Loppu Embraereissa onkin sitten Finnairia, koska Norra hoitaa nykyisin vain Finnairin ostoliikennettä. 

[M Santala 39]

Yksinkertaista fysiikkaa:

 

ilman tiheys

FL330 0,41 kg/m^3

FL430 0,27 kg/m^3

 

Eli ylempänä on ohuempaa ilmaa, mikä merkitsee pienempää vastusta.

Lentokoneiden fysiikka tapaa muuttua monimutkaiseksi lähemmin tarkasteltuna 

Ohuempi ilma pitää kompensoida joko muuttamalla siiven kohtauskulmaa, jolloin Lift/Drag-suhde muuttuu tai kasvattamalla nopeutta, mutta kaipa nettovaikutus tosiaan on yleensä se, että kannattaa lentää korkealla - ainakin jos kone on niin optimoitu.

 

Wikipedian mukaan A350 on tyhjänä n. 9 tonnia kevyempi kuin A330 (115,7 t vs 124,5 t), mutta siiven pinta-alaa on A350:ssa 22% enemmän (443 m² vs 362 m²). A350:lla taitaa päästä kaukolennoillakin helposti korkeammalle kuin A330:lla?

 

Wikin tieto A350:n tyhjäpainosta näyttää perustuvan v. 2008 ennusteeseen. Nyt on varmaan täsmällisempääkin dataa olemassa?

[Oskari Romppanen 0]

Norralla on "lainassa" lentäjiä Finnairilta, jotka ovat työsuhteessa Finnairiin ja täten nimenomaan Finnairin henkilöstöä. Suurempi joukko lentäjiä on kuitenkin Norran omaa henkilöstöä. Kaikki ATR-lentäjät ovat Norran lentäjiä, mutta Embraerissa lentäjistä osa on siis finnairilaisia. Matkutamohenkilökunta on 100prosenttisesti Norralaisia. Loppu Embraereissa onkin sitten Finnairia, koska Norra hoitaa nykyisin vain Finnairin ostoliikennettä. 

 

Kiitokset selvennyksestä eli työsuhteita tosiaan on myös Finnairin suuntaan lentäjillä.

[Mikko Kuittinen 0]

Kahtena kesänä kävin malmin airshow esityksiä katselemassa ja kerran turussa.. ihmettelin että miksi hornet hävittäjäkone tulee malmille muualta esiintymään ja samoin poistuu muualle? Turussa hornetti nousi turun kiitoradalta ilmaan ja laskeutuikin takaisin.

Onko malmin kiitoradalla jotain vikaa kun hornetti ei sitä voi käyttää?  Harmitti kyllä, hävittäjän räimintää on mukavampi katsella kun saa seurata myös nousemisen ja laskeutumisen.

 

Ja toinen kysymys, ulkomaalaiset hävittäjätaitolentoryhmät, tuodaanko niiden koneet kuljetuskoneella vai lennetäänkö niillä maiden väliset siirrot?