Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Ilpo Isoluoma 22]

Vaihtelevaa on tuo käännösten taso varsinkin tekniikan termien kohdalla. Syyt ovat syvällä Suomen koululaitoksessa. Kieltenopettajilla koulutus on humanistinen. Oikeastaan kaikki koulussa käsitellyt kielten käännöstekstit ovat aiheiltaan muilta kuin tekniikan aloilta.

 

Sitten vielä tv-ohjelmien käännöstekstejä tehdään nälkäpalkalla kuten kirjallisuudenkin kääntämisessä tapahtuu.

 

Englanti jyrää jokapaikassa. Kilpaurheilijoidenkin on osattava haastattelut englanninkielellä. Nyt pitäisi englanti poistaa EU:n virallisista kielistä. Saapas nähdä.

[Kalle Rantanen 64]

Nyt pitäisi englanti poistaa EU:n virallisista kielistä. Saapas nähdä.

 

Irlantilaiset saattavat olla asiasta hitusen eri mieltä.

[Antti Asikainen 1]

Kieltenopettajilla koulutus on humanistinen.

 

Jos vertaat vanhojen televisiosarjojen käännöksiä uusiin, huomaat, että niissä tekniset seikatkin on kerrottu oikein. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että silloin kääntäjät olivat ammattilaisia, joille maksettiin ammattilaisen palkka ja joille suotiin mahdollisuus tehdä tutkivaa työtä. Humanistinen koulutus ei ole este käyttää oikeita termejä. Sen sijaan resurssien tai osaamisen puute on.

 

Nykyäänkin saa erinomaisia käännöksiä, jos on valmis maksamaan niistä. Mutta jos käännettävä aihe on pitsinnypläys eikä kääntäjällä ole aiheesta aikaisempaa kokemusta, on maksajan hyväksyttävä se, että kääntäjän työstä jokin osa, ehkä suurikin, kuluu aiheeseen ja sanastoon tutustumiseen eikä itse kääntämiseen.

 

 

[Tatu Koiranen 1 757]

Tarkkaan ottaen nousussa korkeusperäsimellä saadaan aikaan vääntömomentti, joka painaa pyrstöä alaspäin.

Tätähän se ROTATE-komento juuri ilmaisee.

 

Normaalilla lentokoneella lähes kaikissa lennon vaiheissa korkeusperäsin ja/tai korkeusvakaaja painaa pyrstöä alaspäin. Rotaatio tapahtuu myös canardeilla, ja se ilmaisee nokan nostamista, ei perän painamista alaspäin.

[Ilpo Isoluoma 22]

Irlantilaiset saattavat olla asiasta hitusen eri mieltä.

 

Wikipedia ilmoittaa:

Iiri (Gaeilge) on Irlannin ensimmäinen virallinen kieli. Vuosina 2003–2004 järjestetyn Stádas-kampanjan jälkeen Irlannin hallitus haki sille myös virallisen kielen asemaa Euroopan unionissa, joka sille kesäkuussa 2005 päätettiin antaa vuodesta 2007 alkaen. Iiri on kelttiläinen kieli ja kuuluu kelttikielten niin sanottuun Q-kelttiläiseen tai gaelilaiseen (goidelilaiseen) alaryhmään. Iirin kielen lähimmät sukulaiset ovat Skotlannin Ylämaan gaelin eli skottigaelin kieli (Gàidhlig.

 

Tosin se iirinkieli on kait sellainen tekohengitettävä juttu. Englantia ne siellä Irlannissa puhuu.

[Kalle Rantanen 64]

Wikipedia ilmoittaa:

Iiri (Gaeilge) on Irlannin ensimmäinen virallinen kieli. Vuosina 2003–2004 järjestetyn Stádas-kampanjan jälkeen Irlannin hallitus haki sille myös virallisen kielen asemaa Euroopan unionissa, joka sille kesäkuussa 2005 päätettiin antaa vuodesta 2007 alkaen. Iiri on kelttiläinen kieli ja kuuluu kelttikielten niin sanottuun Q-kelttiläiseen tai gaelilaiseen (goidelilaiseen) alaryhmään. Iirin kielen lähimmät sukulaiset ovat Skotlannin Ylämaan gaelin eli skottigaelin kieli (Gàidhlig.

 

Tosin se iirinkieli on kait sellainen tekohengitettävä juttu. Englantia ne siellä Irlannissa puhuu.

 

Kyllä, iiri on virallinen kieli niin Irlannissa kuin EU:ssakin. Mikä ei millään tavalla tarkoita, etteikö englanti olisi. Iiriä ensimmäisenä kielenään puhuvien osuus on samaa luokkaa kuin ruotsinkielisten Suomessa. Että en pidättelisi hengitystä sitä odotellessa, että englanti tippuu EU:n kielipaletista.

[Veli-Pekka Suuronen 0]

Lentoturmatutkintaohjelmissa tuo ROTATE-komento on yleensä käännetty "PYÖRII"   

 

Ja pahimmillaan rudder on käännetty tutkaksi ja elevator (ohjainpinnasta puhuttaessa) hissiksi.

[Jukka Hälinen 1]

Tässä varsinaista käännöstä.

Ruohonleikkurin huolto-ohjeesta. 

 

[Petri Metsämaa 0]

Mielenkiintoista. Vissiin aikamoiset voimat vaikuttaa tuohon korkeusperäsimeen lähdössä kun sillä saadaan se kone ilmaan.

 

Tosiaan olin elänyt siinä käsityksessä, että siivissä olisi noita säätöjä millä se kone saadaan ilmaan.

[Veli-Matti Karppinen 12]

Hei,

 

eivät ne vakaajiin ja peräsimiin kohdistuvat voimat niin valtavia ole.

 

Yksinkertaistettuna tilanne on se, että siivet muodostavat sen nostovoiman, jolla kone nousee ilmaan ja pysyy ilmassa. Tämä on se voima jonka avulla satojen tai tuhansien kilojen massa nousee.

 

Ohjainpinnat, eli pyrstössä sijaitsevat vakaaja/peräsin yhdistelmät ja siivissä olevat siivekkeet, sitten kääntävät konetta eri akseleiden suhteen, kuten esimerkiksi tuolla Vaasan Lentokerhon ylle linkitetyssä materiaalissa kerrotaan.

 

Siivissä voi lisäksi olla laippoja, solakoita ja lentojarruja, jolla voidaan säädellä siiven nostovoimaa ja vastusta tarpeen mukaan.

 

Toivottavasti selvensi tällaisena yksinkertaistettuna kuvauksena. Sitten kun syöksytään oikein kunnolla aerodynamiikan ihmeelliseen maailman, niin asiat mutkistuvat hiukan :-D.

 

t: VMK

[Petri Metsämaa 0]

Koitin katsoa tulolta video threadistä noita nousuja, ja en kyllä oikeastaan mitään liikehdintää tuossa korkeusperäsimessä nousun aikana havainnut. Onko ne niin pieniä ne kulmat että ei noita oikein silmällä havaitse kaukaa kuvattuna?

[Tatu Koiranen 1 757]

Koitin katsoa tulolta video threadistä noita nousuja, ja en kyllä oikeastaan mitään liikehdintää tuossa korkeusperäsimessä nousun aikana havainnut. Onko ne niin pieniä ne kulmat että ei noita oikein silmällä havaitse kaukaa kuvattuna?

 

Sivusta katsottuna näkee, mutta eipä se korkeusperäsin kovin iso lätyskä ole, ja liikerata on normaalissa lentoonlähdössä kohtuullisen maltillinen. Liikenneluokan koneissa korkeusperäismen maksimipoikkeutus ylöspäin on tyypillisesti jotain 30 asteen luokkaa, normaalissa lentoonlähdössä ei tietenkään lähellekään noin suuria poikkeutuksia tehdä. Tuossa nyt ehkä jotain näkee:

[Markku Vainio 33]

Normaalilla lentokoneella lähes kaikissa lennon vaiheissa korkeusperäsin ja/tai korkeusvakaaja painaa pyrstöä alaspäin. Rotaatio tapahtuu myös canardeilla, ja se ilmaisee nokan nostamista, ei perän painamista alaspäin.

 

Nyt vielä tekee mieli kysyä, että mitä se rotate-ilmaus/tieto/käsky yksiselitteisesti ja oikeasti tarkoittaa? a) nokan nousua b) pilotin toimintaa c) nokan nostamista d) pyörähdystä

e) koko ilma-aluksen tilan muutosta lentäväksi f) ohjainlaitteen (esim. peräsimen) toimintaa g) ilma-aluksen saavuttamaa nopeutta h)jotain muuta i) vaiko useita yhtäaikaisia tapahtumia

 

 

Tämä tyhmä kysymys juuri sen vuoksi, että monesti noilla Lontoonkielisillä sanoilla on kymmeniä merkityksiä ja monesti asiayhteyden tarkoitus ja suomennos eivät aivan kohtaa.

 

(Kun esim. vaikka yksinkertainen sana "see" voidaan kääntää asiayhteyden perusteella mm: nähdä, tavata, katsella, ymmärtää, elää, kuvitella, tutkia, ottaa selvää, tapailla, katsoa jstk, älytä, pitää huolta jstk, puhua jkn kanssa, käydä jkn luona, ottaa vastaan, saattaa, hiippakunta, piispanistuin)

 

Uskottavin vastaus palkitaan syvällä kunnioituksella.

 

   8)

 

 

[Tauno Hermola 113]

Niinhän tuo rotate-sanan käyttö on selitetty, että kone pyörähtää tai pyörähdytetään päälaskutelineen ympäri -- tarkoituksena tietenkin saattaa kone ilmaan.

 

Alkuperäiseen kysymykseen vielä sen verran, että varsinkin kannuspyörä- ja vesikoneilla on hyvinkin oleellista pitää kone vaaka-asennossa nousukiidon aikana ja tehdä rotation vasta, kun oikea nopeus on saavutettu; jos koneen vaan annettaisiin nousta alinopeudella ilmaan, oltaisiin suurissa vaikeuksissa eli kone olisi ilmassa sakkauksen rajalla. Tällä tavalla menetellen on saatu aikaan monta onnettomuutta!

[Esa Karanko 1 239]

Turhat käännökset

 

Rotate -sanan suomenkieliset käännökset kuulostavat hassuilta. Tarkka käännös olisi ehkä kierrä. Entäpä ohjaustekninen termi vedä? Toisaalta ihan kaikkea ei tarvitse kääntää suomeksi. Rotate (routeit) sopii helposti suomalaisen suuhun.

 

Lääketieteessä ja ilmailussa on paljon termejä, joiden kääntäminen suomeksi on taiteilua. Lääkärit hyväksyvät latinan. Ilmailun kansainvälinen kieli on englanti. Siksi kaikkia hankalia termejä ei kannata kääntää. Esimerkiksi spoilerit eivät ole muuttuneet tärpimiksi, eivätkä mock-upit maketeiksi. Toisaalta squawk (rääkäisy) taipui helposti muotoon koodaa.

 

Minun lääkärini muuten tuseeraa. Sekin on vieraasta kielestä suomeksi muotoutunut uudissana, joka sopii kuin kumihansikas lääkärin käteen.

 

:-)   Esa

[Olavi Uotila 184]

Turhat käännökset

 

Rotate -sanan suomenkieliset käännökset kuulostavat hassuilta. Tarkka käännös olisi ehkä kierrä. Entäpä ohjaustekninen termi vedä? Toisaalta ihan kaikkea ei tarvitse kääntää suomeksi. Rotate (routeit) sopii helposti suomalaisen suuhun.

 

Lääketieteessä ja ilmailussa on paljon termejä, joiden kääntäminen suomeksi on taiteilua. Lääkärit hyväksyvät latinan. Ilmailun kansainvälinen kieli on englanti. Siksi kaikkia hankalia termejä ei kannata kääntää. Esimerkiksi spoilerit eivät ole muuttuneet tärpimiksi, eivätkä mock-upit maketeiksi. Toisaalta squawk (rääkäisy) taipui helposti muotoon koodaa.

 

Minun lääkärini muuten tuseeraa. Sekin on vieraasta kielestä suomeksi muotoutunut uudissana, joka sopii kuin kumihansikas lääkärin käteen.

 

:-)   Esa

 

Muistelenpa aikaa vuosikymmenten takaa, kun Finnairin tekniikassakin oli halua suomentaa kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Esimerkkeinä vaikkapa "Yaw Damper" = Viipotuksen vaimennin, ja "Slats" = Tärvimet. 

[Seppo Kohonen 313]

Rotaatiossahan lentokone muuttuu maa-ajoneuvosta ilma-alukseksi. Saisikos tältä pohjalta mitään näppärää käännöstä?

"Siirtymä" on ehkä vähän kankea. "Muutos"? "Vaihto"?

 

(Sotilasterminä rotaatio tarkoittaa joukkojen vaihtoa operaatiokohteessa.)

 

Tai sitten ihan vaan edelleen "Rotaatio"

[Tatu Koiranen 1 757]

Rotaatiossahan lentokone muuttuu maa-ajoneuvosta ilma-alukseksi. Saisikos tältä pohjalta mitään näppärää käännöstä?

"Siirtymä" on ehkä vähän kankea. "Muutos"? "Vaihto"?

 

(Sotilasterminä rotaatio tarkoittaa joukkojen vaihtoa operaatiokohteessa.)

 

Tai sitten ihan vaan edelleen "Rotaatio"

 

Tuolla tavalla ajatellen, ei. Ilmatyynyalus ei ole ilma-alus, koska on maavaikutuksessa eli pysyy ilmassa johtuen reaktioista maan tai veden pintaa vasten. Aivan, kuten myös rotaatiota tekevä lentokone (joka tosin nojaa painollaan vielä laskuteineidenkin kautta maaha).

[Olavi Uotila 184]

Tuolla tavalla ajatellen, ei. Ilmatyynyalus ei ole ilma-alus, koska on maavaikutuksessa eli pysyy ilmassa johtuen reaktioista maan tai veden pintaa vasten. Aivan, kuten myös rotaatiota tekevä lentokone (joka tosin nojaa painollaan vielä laskuteineidenkin kautta maaha).

 

Isolla raskaalla koneellahan päätelineet pysyvät vielä jonkin aikaa maassa rotaation jälkeen, kunnes maasta irtoaminen tapahtuu (V2).

[Markku Vainio 33]

Isolla raskaalla koneellahan päätelineet pysyvät vielä jonkin aikaa maassa rotaation jälkeen, kunnes maasta irtoaminen tapahtuu (V2).

 

Tätä juuri yritin kysellä!? Kertooko ilmaus "rotate" siis, että jotain on tapahtunut ja mitä sillä informaatiolla tehdään? Merkitseekö kenties sitä, että molemmat pilotit ymmärtävät jotta nyt ollaan ilmassa/ pitäisi lentää?

 

Olen aina luullut että tapahtumajärjestys on V1 >> V2 >> "rotate"

 

Olavi kuitenkin antaa ymmärtää, että se olisi V1 >> "rotate" >> V2

 

Eikös V2 kerro vaan (laskennallisen) tiedon missä nopeudessa ks. ilma-alus teoriassa voi (pitää) lentää? Sehän ei siis tarkoita kai mitään muuta kun ilmaistaan tietyn nopeuden saavuttaminen.

 

Ei se suomennos ole tärkeää, vaan yksiselitteisyys siitä mitä milloinkin tarkoitetaan.

 

   8)

 

[Olavi Uotila 184]

 

Olavi kuitenkin antaa ymmärtää, että se olisi V1 >> "rotate" >> V2

 

 

Näin se menee.

[Juha Ritaranta 947]

Sen verran täsmennystä, että "tärvimet" on käännös spoilereille, ei slateille, ja V2 ei ole nopeus, jolla ilma-alus voi lentää, vaan on "take-off safety speed", eli nopeus, jollla voidaan turvallisesti nousta yksi moottori sammutettuna.

[Markku Vainio 33]

Sen verran täsmennystä, että "tärvimet" on käännös spoilereille, ei slateille, ja V2 ei ole nopeus, jolla ilma-alus voi lentää, vaan on "take-off safety speed", eli nopeus, jollla voidaan turvallisesti nousta yksi moottori sammutettuna.

 

No niin. Asia alkaa täsmentymään.

 

"Rotate" tapahtuu ennen nopeutta V2

 

ja

 

Ilma-aluksen päällikkö voi huoletta sammuttaa yhden moottorin nopeudessa V2.

 

 

Toivottavasti uuden GO! Aviationin pilotit malttavat mielensä.

 

   8)

[Juha Ritaranta 947]

No niin. Asia alkaa täsmentymään.

 

"Rotate" tapahtuu ennen nopeutta V2

 

ja

 

Ilma-aluksen päällikkö voi huoletta sammuttaa yhden moottorin nopeudessa V2.

 

 

Toivottavasti uuden GO! Aviationin pilotit malttavat mielensä.

 

   8)

 

Kyllä minä hiukan olisin kuitenkin huolissani, enkä tahallani menisi sammuttamaan.... Ja tässäpä syy, miksi yksimoottorisilla koneilla ei ole V1 ja V2-nopeuksia. Vr:stä en tiedä, kun ei ole SEP voimassa...

[Ilpo Isoluoma 22]

Asian vierestä, mutta menköön:

 

Koelentäjä J. Laukkanen  eritteli jossain kirjassa lentämiään konetyyppejä.

Drakenista jäi mieleen maininta: "Laskeutuminen on helppoa; ei ole laippoja" (epätarkka lainaus).

 

Helppoahan se on varsinkin kun osaa.