Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Mikko Kärkkäinen 183]

Baby-hornet, mielenkiintoinen termi. Jos tarkoittaa Hawkia niin ei ole.

Ihan hornettia tarkoitin. Ei-superhornet = baby-hornet.

[Juha Lampi 270]

Hornetin pyrstössä taisi olla mech-tilaoptio jos sähköohjaus mättää?

 

Muistelen myös, että sotaväen koneissa on ollut ns. low differential -painerunkoja, jossa ei siis tavoitteena ole päästä maskittomiin kabiinikorkeuksiin toisin kuin matkustajakaluston high differential -rungoilla.

[Timo Vesanen 19]

B-52 menettää paineistuksensa todennäköisemmin kuin matkustajakone, eikä pommittaessa ole aikaa viritellä katosta putoavia naamareita. Samasta syystä Supefortressit lensivät  Japanin yllä paineistamattomina ja miehistöllä happinaamarit käytössä.

[Seppo Kohonen 311]

Voisin myös kuvitella, että mahdollinen osuma paineistettuun runkoon tekisi pahempaa jälkeä, kun paineistamattomaan.

 

[Jaakko Rantavuori 71]

Jos harrasteilmailija haluaisi lentää 1) kaksimoottorisella CriCrillä tai 2) suihkumoottorisella Subsonexilla, kuinka paljon lisäkoulutusta se vaatisi perus PPL:n päälle? Onko monimoottori- tai suihkumoottorikoulutuksia edes olemassa muuten kuin kaupallisille lentäjille?

[Tatu Koiranen 1 726]

Jos harrasteilmailija haluaisi lentää 1) kaksimoottorisella CriCrillä tai 2) suihkumoottorisella Subsonexilla, kuinka paljon lisäkoulutusta se vaatisi perus PPL:n päälle? Onko monimoottori- tai suihkumoottorikoulutuksia edes olemassa muuten kuin kaupallisille lentäjille?

 

CriCri ei tainnut vaatia (ainakaan joissain maissa) monimoottorikelpuutusta, koska moottorit ovat niin lähellä keskilinjaa. Jossain toisessa maassa saattaa vaatia. En tiedä miten Suomessa asiaa tulkitaan. Subsonexin osalta ei ole mitään käsitystä miten viranomainen sen esimerkiksi Suomessa luokittelisi, viranomainen voisi esimerkiski vaatia jonkun muun suihkukoneen tyyppikurssia pohjalle, ennen kun antaa luvan tuollaisella ilmailemiseen (esimerkiksi CompAir 8:lla alkuvaiheessa lentäneet taisivat käydä Cessna Caravanin kurssin, kun konetyypille ei omaakaan EASA-hyväksyttyä kurssia ollut olemassa)... Mutta avaan asiaa yleisellä tasolla normaalien tyyppihyväksyttyjen lentokoneiden osalta:

 

Jos haluat lentää vaikkapa Diamond DA42:lla (2 mäntämoottoria), tarvitset MEP(land)-luokkakelpuutuksen, sama luokkakelpuutus kävisi CriCri:lle jos sille sellaista edellytettäisiin. Lupakirjaksi riittää PPL, monimoottorikurssi MEP-luokkakelpuutusta varten maksaisi vaikkapa Aeropolella n. 8 tonnia.

 

Tyyppihyväksyttyjen suihkukoneiden osalta vaaditaan PPL-lupakirjan lisäksi monimoottorimittarilentokelpuutus, esim. MEP/IR (vaikka koneessa olisikin vain yksi suihkumoottori) ja konetyyppikohtainen tyyppikurssi, joka johtaa tyyppikelpuutukseen. Koneet vaativat lisäksi HPA-kurssin (high performance aeroplane) käymistä (jos esimerkiksi ATPL-teorioita ei ole käyty) ennen tyyppikurssin aloittamista.

 

Sinänsä mitään estettä ei ole sille, että PPL-lupakirjaan kirjoitettaisiin esimerkiksi Airbussin tyyppikelpuutus, kunhan muut koulutusvaatimukset täyttyvät.

 

 

 

a) esim. DA42

b) esim. Pilatus PC-7

c) esim. Embraer Phenom 100

 

Edit: viimeisin lista EASA:n tuntemista luokka- ja tyyppikelpuutuksista löytyy täältä: https://www.easa.europa.eu/download/typerating-lists/EASA-T_R_List_Aircraft.pdf

[Joonas Pio 9]

Miten normaalia on ja johtuuko vaan tuulista, että juuri nyt EFHK:lla laskeutuvat pyörii ympyrää lähestymisessä ja tulee kaikki 22R:lle ja nousevat lähtee 15:ltä?

[Ilkka Mannikainen 776]

Miten normaalia on ja johtuuko vaan tuulista, että juuri nyt EFHK:lla laskeutuvat pyörii ympyrää lähestymisessä ja tulee kaikki 22R:lle ja nousevat lähtee 15:ltä?

 

Ei ole oikein mitään tuulta. Näkyvys on vaan niin heikko.

[Timo Helenius 22]

Miten normaalia on ja johtuuko vaan tuulista, että juuri nyt EFHK:lla laskeutuvat pyörii ympyrää lähestymisessä ja tulee kaikki 22R:lle ja nousevat lähtee 15:ltä?

 

Huono näkyvyys. Tuolloin ei pyritä suorittamaan rullauksia yli toisen risteävän käytössä olevan kiitotien. Arr 22R Dep 15 toteuttaa tämän yhtälön.

 

Viime päivinä ollut muuten huonoa keliä muuallakin kuin Lontoossa, sumua/jäätävää.

[Joonas Pio 9]

Kiitokset nopeista vastauksista tyhmään kysymykseen.

[Ilkka Mannikainen 776]

Kiitokset nopeista vastauksista tyhmään kysymykseen.

 

Ei se kyllä ollut yhtään tyhmä.

[Esa Karanko 1 232]

Salama ja komposiittirunko

 

Salamanisku ei ole ongelma metalliselle lentokoneelle. Valtava virta tulee ja poistuu ilman suurempia vahinkoja.

 

En ole oikein päässyt selville mitä tapahtuu, kun salama iskee lujitemuoviseen lentokoneeseen. Esimerkiksi Dreamlineriin. Muistan, että esimerkiksi ilmavoimien Pilatus joutui salamaniskun jälkeen hoitoon pitkäksi aikaa.

 

Johtaako muovilentokone sähköä niin huonosti, että salama yleensä valitsee helpomman reitin?

[Arne Wallen 72]

No ainakin hiilikuitu johtaa tosi hyvin.

[Jouni Olavi Rautio 66]

Muovikoneissa on rakenteeseen rakennettu johtava kerros, jonka pitäisi johtaa mahdolliset sähkövaraukset hallitusti. Ja tarvitseehan koneen omakin sähköjärjestelmä - johtimen.

Dreamlinerista ei ole tietoa miten siinä on asiat hoidettu, voisin kuvitella että varsinaista rakennetta ei haluttaisi käyttää johtimena. Ainakaan pelkästään?

 

Pilatus lienee peltikone, joissa suuretkin vauriot ovat mahdollisia jos käy huono tuuri ja kamala salama rikkoo paikkoja enemmän kuin ihannetapauksessa jossa näkyviin jää vain pienet jäljet sisäänmenosta ja ulostulosta. + jokunen varauksenpoistaja toimii sulakkeena ja palaa pois.

Tuommoisissa jäykissä yhdistyksissä kuten esim sotaväki, pienikin homma voi kestää ikuisuuden. 

[Jorma Laiho 448]

Pilatuksen salamapulmista on ollut aiemmin juttuja. Löysin tämän nopeasti.

 

http://www.lentoposti.fi/uutiset/hs_salamaniskut_kahteen_ilmavoimien_pilatukseen_kavivat_kalliiksi

 

Pilatuksen tapauksessa salama valitsi sähköisesti lyhimmän tien potkurista pyrstöön. Reitti kulkee moottorin läpi, jolloin moinen tasavirta magnetoi sen näppärästi. Tätä ei kotikonstein sotaväen varikolla poisteta, siksi homma kesti. Moottori ja kone huollettiin tehtaalla.

 

Hiilikuitu muuten häviää johtavuudeltaan jopa teräkselle, riippuu laadusta ja laminoinnista. Netistä löytyy taulukoita. Joku vanhempi voi muistaa myös hiilivastukset. Lasikuitu on todella huono johde, sitä käytetään mm. antennien radomeissa eli suojissa. Isoissa 300-metristen yleisradiomastojen  huippusylintereissä on tämän takia erilliset ukkosköydet. Salama iskee sinne usein.

 

Hiukan off topic. Oma ADSL-modeemi hajosi viime yönä  täsmälleen samalla hetkellä , kun lehdissä mainittu Norwegian laukaisi pilvisalaman. Reitti meni juuri taloyhtiömme yli. Modeemi on UPSin takana,mutta puhelinjohto oli erään asennuksen jäljiltä ilman piikintappajaa. Meni poweri, sekä jotain i/o komponentteja Ciscon vanhasta modeemista. Tässä tapauksessa lienee piikin lähde induktiojännite tai sitten vaan ihmeellinen sattuma, kun modeemille tuli 5 vuotta täyteen. Tulipahan uusittua.

[Matti Huoviala 83]

Salama ja komposiittirunko

Johtaako muovilentokone sähköä niin huonosti, että salama yleensä valitsee helpomman reitin?

 

Muovikone tämäkin, tosin ei liikenneluokan.

 

http://www.pas.rochester.edu/~cline/ASK%20lightning%20strike/ASK%20accident%20report.htm

Sisältää mielenkiintoisia kuvia.

 

-M-

[Teo Pelho 4]

V22 Ospreyhin jouduttiin leipomaan kupariverkko laminaattiin,pelkkä hiilikuitu ei riittänyt EMC/EMI suojaksi-liekkö sotalaitoksella tiukemmat normit.

[Esa Karanko 1 232]

No ainakin hiilikuitu johtaa tosi hyvin.

 

Salama kestää noin sekunnin ja sen virta voi olla 200 kiloampeeria ja jännite 120 kilovolttia. Yksinkertaistettuna: 100 kV x 100 kA = 10 000 000 000 wattia (10 miljardia wattia).

 

Hiilikuidun johtavuuteen tuskin voi luottaa. Kun salaman teho pusketaan sekunnissa lentokoneen rungon hiilikuituun, niin se alkaa kuumeta vastuksensa (resistanssin) vuoksi. Minä epäilen, että hiiilikuitu höyrystyy atomeiksi ja lentokeen rungon ominaisuudet muuttuvat merkiitävästi.

 

Tämmöisiä minä mietin Dreamlinerin penkillä. Ulkona salamoi ja turvavyövalo paloi turbulensin vuoksi. Lennon lopussa tunsin terapian tarvetta.

 

Esa

 

 

 

[Arne Wallen 72]

No varmaankin:) Olen nähnnyt pari purjevenerunkoa jotka ovat olleet salamaniskun kaverina, laajaa uudelleenlaminointia on tarvittu, eli ainakin venelasikuitu voi pilaantua salamaniskusta.

[Jorma Laiho 448]

Pitäisikö tämä jo irrottaa omaksi säikeeksi ?

Tuo Huovialan löytämä  purjekoneen meno säpäleiseksi on hyvä lukea kokonaan. Siinä on tuo oleellinen, jos jaksaa tutkia.

Esan huoli Dreamlinerissa istuessa on huolettanut googlailun mukaan muitakin.

Lasikuitu on eriste, hiilikuitu on huonohko johde.  Niinpä esim. Dreamlineriin on laminoitu kuparilankaa, mutta arkoihin alueisiin myös foliota. Jotain tiedon murusia löysin verkosta. Myös todettuja salamaniskuja Dreamlineriin on raportoitu.

 

http://www.airspacemag.com/flight-today/how-things-work-lightning-protection-161993347/

 

Tuossa purjekonehommassa salama löysi sen johtavan reitin ohjausvivustoista, jotka sulivat ja valokaari räjäytti koko rakenteen.

 

Jorma

[Samuli Sorvakko 1]

Hiukan off topic. Oma ADSL-modeemi hajosi viime yönä  täsmälleen samalla hetkellä , kun lehdissä mainittu Norwegian laukaisi pilvisalaman. Reitti meni juuri taloyhtiömme yli. Modeemi on UPSin takana,mutta puhelinjohto oli erään asennuksen jäljiltä ilman piikintappajaa. Meni poweri, sekä jotain i/o komponentteja Ciscon vanhasta modeemista. Tässä tapauksessa lienee piikin lähde induktiojännite tai sitten vaan ihmeellinen sattuma, kun modeemille tuli 5 vuotta täyteen. Tulipahan uusittua.

 

Jatketaan OT:ta. Minulta hajosi tismalleen samalla hetkellä saunan seinälle asennettu DS18B20-lämpöanturi (1-wire, kiinni Raspberry Pi:ssä joka näyttäisi jääneen täysin ehjäksi). Jokseenkin huonoa tuuria kun matkaa osumapaikalle on kuitenkin jokunen kilometri...

 

/Samuli

[Teo Pelho 4]

Mitä fonttia käytetään japanilaisten lentokoneiden rekisterinumeroissa ?

[Jori Lamberg 90]

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,112475.12220.html

 

Tuolta voi itse käydä katsomassa mikä fontti kyseessä. Minulle nuo on tikkukirjaimia. 

[Timo Koski 141]

Kaveri kyseli, kun hän oli Norskilta varannut eilen lippuja Kroatiaan 4 hengelle. Tullut joku probleema. Olivat maksaneet debitillä nettipankissa, mutta olikin limitti tullut vastaan(1000€ kerta, summa 1100€). Sitten olivat toisella koneella käyneet korottamassa rajaa ja kaikki sujui hyvin, paitsi kun olivat palautuneet takaisin Norskin sivulle, niin tuli herja että hinta ei ole enää voimassa ja kaikki syötetyt tiedotkin olivat kadonneet. Tekivät homman uudestaan, mutta tuli 80€ lisää hintaa koko juttuun. Muuten se sitten onnistui OK. Hieman jotain muutakin ylimääräistä aikaa oli mennyt siinä pankkivaiheessa, mutta ei mitään hirveästi.

 

Maailmahan ei tuohon kaadu, kaveri vaan tunsi itsensä hiukan kucetetuksi, kun hinta korottui kuitenkin selvästi.  Mitkä kaikki tekijät tuohon voisi vaikuttaa? Luottorajajuttu, vaikka sitten uudestaan toimi normaalisti? Vai oliko kestänyt liian kauan kuitenkin maksutapahtuma ja sitten olikin jo välissä mennyt sen hinnan paikat? Joku muu syy?

[Jaakko Rantavuori 71]

Kaveri kyseli, kun hän oli Norskilta varannut eilen lippuja Kroatiaan 4 hengelle. Tullut joku probleema. Olivat maksaneet debitillä nettipankissa, mutta olikin limitti tullut vastaan(1000€ kerta, summa 1100€). Sitten olivat toisella koneella käyneet korottamassa rajaa ja kaikki sujui hyvin, paitsi kun olivat palautuneet takaisin Norskin sivulle, niin tuli herja että hinta ei ole enää voimassa ja kaikki syötetyt tiedotkin olivat kadonneet. Tekivät homman uudestaan, mutta tuli 80€ lisää hintaa koko juttuun. Muuten se sitten onnistui OK. Hieman jotain muutakin ylimääräistä aikaa oli mennyt siinä pankkivaiheessa, mutta ei mitään hirveästi.

 

Maailmahan ei tuohon kaadu, kaveri vaan tunsi itsensä hiukan kucetetuksi, kun hinta korottui kuitenkin selvästi.  Mitkä kaikki tekijät tuohon voisi vaikuttaa? Luottorajajuttu, vaikka sitten uudestaan toimi normaalisti? Vai oliko kestänyt liian kauan kuitenkin maksutapahtuma ja sitten olikin jo välissä mennyt sen hinnan paikat? Joku muu syy?

Tyypillisesti näissä palveluissa "esivaraus" on voimassa ostosta tehdessä esim. 15min ajan, ja vapautuu takaisin myytäväksi jos ostostapahtuma jää kesken tai kestää liian pitkään. Sitten joku muu asiakas ehtikin jo ostaa sen halvemman lipun, ja jäljellä on enää kalliimman hintaportaan lippuja. Aika tyypillisesti halvimmat liput myydään ensin ehtiville, ja hinta siitä sitten nousee käyrällä joka on suuri liikesalaisuus. Samalla logiikalla myydään bussi- ja junalippujakin edistyneemmissä yhtiöissä.