Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Heikki Pullinen 134]

Kyllä se on aivan normaali asia. Turbiinin siivissä pitää olla tietty välys.

 

Heikki

[Tero Hannula 14]

Tässä se on selitetty tiiviisti: Youtube

[Tero Polamo 0]

Ääni jonka olet kuullut on tullut fan siipien välitukilaipoista jotka moottorin pyöriessä hiljaisella nopeudella kolahtavat kierroksen yläkohdassa viereisen siiven tukilaippaan.

 

[Mikko Kärkkäinen 183]

Onko squawk-koodi suomeksi kantotaajuus, kun eräässä elokuvassa se oli näin käännetty?

[Jouka Ahponen 5]

Onko squawk-koodi suomeksi kantotaajuus, kun eräässä elokuvassa se oli näin käännetty?

 

Virallinen termi on toisiotutkavastaanotin koodi. Yleisesti puhutaan vain koodista. Esimerkiksi "koodaa 4512".

 

Lisätään tähän vielä sen verran historiaa, että termi Squawk juontaa juurensa toisen maailmansodan Brittiläiseen tutkateknologiaan, jossa Britit käyttivät "Parrot" nimistä järjestelmää erottuakseen primäärimaaleista. Tällöin saksalaisten koneet jäivät näkyviin primäärimaaleina, ja omat pystyttiin tunnistamaan Parrotin ansiosta. Parrot järjestelmään kehitettiin sitten oma koodikielensä, jolloin lentäjille sanottiin "Squawk your Parrot", kun lentäjän haluttiin kytkevän järjestelmä päälle. Tämä termi otettiin myöhemmin käyttöön Yhdysvaltojen ilmavoimissa olleessa IFF (Idenfication Friends and Foe), josta se jäi elämään ilmailukieleen terminä koodille.

 

Elokuvissa noiden marginaalitermien kääntäminen voi olla aina vähän hankalaa jopa ammattikääntäjälle, jos alan terminologia ole hallussa. Tosin toki hyvä ammattitaitoinen kääntäjä tekee hieman taustatyötä ja tutkii mikäli ei tiedä termiä.

[Tumi Hämäläinen 716]

Virallinen termi on toisiotutkavastaanotin koodi. Yleisesti puhutaan vain koodista. Esimerkiksi "koodaa 4512".

 

Kun noita ohjelmia tehdään tavallisille ihmisille, jotka eivät ymmärrä näitä termejä vaikka ne käännettäisiinkin ihan oikein, heille varmaan riittää noissa dokumenteissa jotain tyyliin "tunnistuskoodi" tai vastaavaa. Se ehkä kertoo tavikselle enemmän kuin virallinen oikea termi. 

[Tatu Koiranen 1 726]

Virallinen termi on toisiotutkavastaanotin koodi

 

Ei vastaanotin, vaan toisiotutkavastaaja (transponderi), ja sen moodin A koodi.

 

Kun noita ohjelmia tehdään tavallisille ihmisille, jotka eivät ymmärrä näitä termejä vaikka ne käännettäisiinkin ihan oikein, heille varmaan riittää noissa dokumenteissa jotain tyyliin "tunnistuskoodi" tai vastaavaa.

 

Kun olisi edes se, mutta kun harvemmin on. Ainakin tuo "kantotaajuus" menee pirun kauas siitä, mistä on kyse.

[Jouka Ahponen 5]

Ei vastaanotin, vaan toisiotutkavastaaja (transponderi), ja sen moodin A koodi.

 

Niin tottakai, sitä koneessa olevaa osaa tarkoitin. Menee itselläkin tässä termiviidakossa termit sekaisin 

[Terho Miettinen 6]

Olisikohan nyt tyhmä kysymys: kun lento saapuu asemalle, missä on tämä "gate arrival", niin matkustajaputkilolla on jonkun verran pelivaraa joka suuntaan. Ylös, alas, eteen ja taakse. Onkohan käynyt niin, että lentokone pysäytetään epähuomiossa liian taakse, eli ettei rampilla yletä oven lähelle?  Mitä silloin tehdään? Onko helppo edetä matkustajakoneella omilla moottoreilla vain muutama metri, vai haetaanko veto/työntöapua?

[Olli Hänninen 14]

Olisikohan nyt tyhmä kysymys: kun lento saapuu asemalle, missä on tämä "gate arrival", niin matkustajaputkilolla on jonkun verran pelivaraa joka suuntaan. Ylös, alas, eteen ja taakse. Onkohan käynyt niin, että lentokone pysäytetään epähuomiossa liian taakse, eli ettei rampilla yletä oven lähelle?  Mitä silloin tehdään? Onko helppo edetä matkustajakoneella omilla moottoreilla vain muutama metri, vai haetaanko veto/työntöapua?

Tuossa tapauksessa loppumatka mentäisiin push-back traktorin avustamana. Olen ollut kerran koneessa jossa näin tehtiin, ilmeisesti kone meni semmoiselle gatelle johon oli jotenkin hankala parkkeerata ja loppumatka mentiin sitten push back traktorin avustuksella, tuo kone oli Finskin Airbus300 ja oltiin HeValla joskus 90-luvun loppupuolella. Ehkä nykyisin näitä tapahtuu harvemmin, luulisin.

 

Näillä porteillahan on yleensä merkitty asfalttiin keltainen viiva jonka viereen on merkitty konetyyppi ja näin maahenkilökunta sitten tietää missä minkäkin konetyypin nokkapyörän pitää olla kun se pysäytetään portille. 

[Mikko Vartanen 0]

Jonkin verran käytetään myös automaattisia näyttötauluja, jotka konetyypin mukaan näyttävät kuinka pitkälle koneen tulee vielä liikkua.

 

Iso osa silloista ei muuten  liiku kuin sivusuunnassa. Esimerkiksi Vantaalla on vain pari neljään suuntaan liikkuvaa siltaa.

[Tauno Voipio 87]

Helsinki-Vantaalla on pysäköintiopastusnäytöt paikoille 12-34, 37 ja 38. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät AIP:n kohdasta AD2 -> EFHK -> tekstisivut, kohdasta 9. AIP on verkossa: <https://ais.fi/eaip/fi/>.

 

 

[Pentti Köylijärvi 42]

Olisikohan nyt tyhmä kysymys: kun lento saapuu asemalle, missä on tämä "gate arrival", niin matkustajaputkilolla on jonkun verran pelivaraa joka suuntaan. Ylös, alas, eteen ja taakse. Onkohan käynyt niin, että lentokone pysäytetään epähuomiossa liian taakse, eli ettei rampilla yletä oven lähelle?  Mitä silloin tehdään? Onko helppo edetä matkustajakoneella omilla moottoreilla vain muutama metri, vai haetaanko veto/työntöapua?

 

Ei kai ihan vallan harvinaista. Omalla kohdalla kolme kertaa käynyt.Kaksi kertaa jäänyt vajaaksi, kummallakin kerralla moottoreita käyntiin ja muutama metri eteenpäin. Eka kerralla B747 ja kaksi kannua tulille, toka oli kapearunko ja molemmat moottorit päälle. Ja kummallakin kerralla syynä oli työmaa portin kohdalla, jonka takia ilmeisesti paikoitusohjaus ei toiminut oikein. Kun mentiin pitkäksi, niin tuotìin takaovelle portaat ja niistä ulos ja putken portaista ylös ja putken kautta terminaaliin.

 

 

[Markus Valo 13]

Helsinki-Vantaalla on pysäköintiopastusnäytöt paikoille 12-34, 37 ja 38. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät AIP:n kohdasta AD2 -> EFHK -> tekstisivut, kohdasta 9. AIP on verkossa: <https://ais.fi/eaip/fi/>.

 

Tässä yksi videoesitys, josta selviää järjestelmän toimintaperiaatteita:

[Timo Helenius 22]

Olisikohan nyt tyhmä kysymys: kun lento saapuu asemalle, missä on tämä "gate arrival", niin matkustajaputkilolla on jonkun verran pelivaraa joka suuntaan. Ylös, alas, eteen ja taakse. Onkohan käynyt niin, että lentokone pysäytetään epähuomiossa liian taakse, eli ettei rampilla yletä oven lähelle?  Mitä silloin tehdään? Onko helppo edetä matkustajakoneella omilla moottoreilla vain muutama metri, vai haetaanko veto/työntöapua?

 

Otanpa kantaa kun joskus siltojen kanssa pelailen.

 

EFHK:lla on kaikilla käytössä olevilla matkustajasiltapaikoilla VDGS (Visual Docking Guidance System) terminaalin seinässä jota kohti lentäjä ajaa ja pysäyttää koneensa opastimen näytön mukaan. Apikset ovat historiaa, nykyään eri nimi, noh, periaate on sama kuitenkin, kone pysäytetään tiettyyn paikkaan.  Liikennevalo ohjaa.

 

AIP:ssä on ne lentokoneiden pysäköintipaikat jotka ovat käytössä. 35-36 ovat jääneet terminaalilaajennuksen alle, siksi puuttuvat.

 

Olen myös matkustellut siellä täällä mutta koskaan konetta ei ole uudellenkäynnistetty vaan jos lentäjän silmä on ollut vinossa tai joku muu syy on pysäyttänyt koneen liian aikaisin (=vajaaksi) on aina kone siirretty maakaluston voimin (pushback-ajoneuvo) oikeaan kohtaan. Viime metrien kaasuttelu saattaa kuullostaa uudelleen käynnistykseltä mutta se lähinnnä kertoo siitä että on painettu jarrua liian aikaisin? Jos laitetta lähestyy liian hitaasti jalka jarrulla käy näin ja sitten joutuu korjailla.

 

Helsinki-Vantaalla on kiinteitä siltoja joissa ei ole pelivaraa kuin metrin, jos sitäkään, pysäyttää väärään kohtaan koska sillat liikkuvat ainoastaan sivuttaissuunnassa koneeseen nähden.

 

Uuteen rakennettevaan terminaaliin tulee "koneelle ajettavia" matkustajasiltoja joista lähtöportti 38 silta on ensimmäinen. Tällöin lentokoneen pysähtymispaikka ei ole niin kriittinen koska matkustajasilta voidaan ajaa omilla pyörillään koneeseen kiinni. Toki silloinkin pyritään tietenkin siihen että kone pysähtyy oikealle kohalleen mutta hiukan suurempi liukuma sallitaan.

[Emmi Sallinen 0]

En tiedä, onko oikea ketju kysyä mutta asiaan: Miten kenttähenkilökunnan lakko vaikuttaa lennettäviin lentoihin? Ovatko peruutukset yleensä laajoja? Onko lentoyhtiöllä mahdollisuuksia saada korvaavaa työvoimaa jostain?

 

Ensi maanantaina olisi tarkoitus lentää Roomaan ja aloittaa siitä 1,5 viikon loma. Vaan Norwegianin kenttähenkilökunta saattaa olla lakossa tuolloin... Meneekö koko loma monkään sen takia että just lähtöpäivänä saattaa olla lakko :/ Lähde: http://yle.fi/uutiset/3-9481783

 

 

[Tommi Pettinen 68]

Onko lentoyhtiöllä mahdollisuuksia saada korvaavaa työvoimaa jostain?

 

Sehän olisi rikkurityövoimaa sellainen, lakon tarkoitus on vaikuttaa työnantajaan ja työnantajan tehtävä on reagoida asiakkaiden tarpeisiin mutta ei niin että käytetään lakkorikkureita

[Sami J Sallinen 4]

Sehän olisi rikkurityövoimaa sellainen, lakon tarkoitus on vaikuttaa työnantajaan ja työnantajan tehtävä on reagoida asiakkaiden tarpeisiin mutta ei niin että käytetään lakkorikkureita

 

Bullshit. Työnantajalle työntekijät ovat työntekijöitä. Liitot voivat nimetä jäseniään rikkureiksi jos niin haluavat.

[Mikko Kärkkäinen 183]

Mistä lentäjä saa INS-navigointijärjestelmään magneettisen variaation (magnetic variation)? Esim. mikä on Turun kentän Mv?

[Sami Launonen 34]

Mistä lentäjä saa INS-navigointijärjestelmään magneettisen variaation (magnetic variation)? Esim. mikä on Turun kentän Mv?

 

Yleenstä tuon kai saa kartoista.

 

Viimeiset kartat Turusta kertovat että se olis 7,4 E 2015.

 

https://ais.fi/ais/eaip/aipcharts/eftu/EF_AD_2_EFTU_26_ILSZ.pdf

 

Vasemman yläkulman kuviosta voisi löytyä.

 

S

[Pauli Hankonen 669]

Mistä lentäjä saa INS-navigointijärjestelmään magneettisen variaation (magnetic variation)? Esim. mikä on Turun kentän Mv?

 

Pieni kielipoliittinen huomautus. Suomeksi puhutaan erannosta, englanniksi variaatiosta tai deklinaatiosta 

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eranto

[Mikko Kärkkäinen 183]

Nyt tuli paljon hyödyllistä tietoa, kiitos!

[Timo Koski 141]

Kertokaas, tietäjät, kun serkun mies oli pistänyt faceen varaustunnuksen ja muutkin tiedot likkojensa matkasta näkyviin ja ilmoitin sitten hänelle , että parempi kun kätkisi sen tunnuksen siitä ainakin. Jos olisin mennyt sinne varaukseen(kokeilinkin että näin tietysti toimii) ja vaikka perunut lennot, mitä siitä olisi seurannut. Jokin ilmoitus varaajalle, tai toisen likan s-postiin, joka oli mainittu. Vai voisiko senkin vaikka muuttaa joku muu kuin alkuperäinen varaaja. Tuollaisia en tietenkään alkanut kokeilemaan eikä ole omalle kohdallekaan ikinä osunut peruutusjuttua. Ja sitten vasta kun likat menee kentälle(tai tekee check inniä netissä), se onkin vaan voi voi, meni rahat ja reissu ja suunnitelmat ns kankkulan kaivoon.

[Timo Nurmi 9]

Kertokaas, tietäjät, kun serkun mies oli pistänyt faceen varaustunnuksen...

OT On

Hieman sama tilanne valokuvatun passin kanssa (esim. somessa), jossa hetu on editoitu pois. Se löytyy myös ns koneluettavalta riviltä, joten hetun värinkäytön riski kasvaa.

OT Off

[Timo Koski 141]

Eipä väkisin OT:ia, kaima, vaikka ei nyt ollut apua kysymykseeni. Saattaa olla ikävämpiäkin seurauksia tuosta esimerkistäsi.