Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Guest arttula]

En löytänyt tätä ainakaan aikaisemmin kysytyistä. Ja toisaalta saatankin jo tietää vastauksen. Koetetaan kuitenkin.

 

Kotini (Länsi-Helsinki) lentää satunnaisesti suht matalalla koneita. Välillä koneesta kuuluu aika kova hmm, hydraulinen ääni, hieman kun avaisi jonkun ison luukun. En usko, että ääni tulee laskutelineistä, sillä ne eivät ole ulkona kun konetta katsoo. Enkä muutenkaan luule, että telineitä käytetään vielä tuossa kohtaa. Seuraava vaihtoehto olisi sitten, että ääni johtuisi siivekkeistä? en kyllä tiedä onko ääni niin kova, että kantaa maahan asti.

 

Valaiskaapa, mistä voisi johtua. 

 

Saattaa myös olla kyseessä erityisesti Airbussien turbiinista lähtevä "kummitusääni", joka ilmeisesti liittyy kierrosten laskuun. Vai meneekö arvaukseni ihan metsään ?

[Fredrik Vaahtokari 0]

Saattaa myös olla kyseessä erityisesti Airbussien turbiinista lähtevä "kummitusääni", joka ilmeisesti liittyy kierrosten laskuun. Vai meneekö arvaukseni ihan metsään ?

 

Tuokin on kyllä käynyt mielessä... 

[Antti Laukkanen 15]

Joissain potkurikoneissa voidaan potkurin lapakulma kääntää negatiiviseksi, eli silloin potkuri "työntää" konetta taakse päin sen sijaan, että vetäisi. Ja kyllä tuota käytetäänkin. Sitä kutsutaan nimellä "Power Pushback". Suihkukoneiden reverssit eivät taida ihan riittää liikuttamaan täpötäyttä konetta, ja ainakin se pitäisi niin pahaa ääntä, että sanomista tulisi, jos kaikki suihkarit noin peruuttaisivat pois portilta. Yleensä käytössä on pushback -traktorit, joissa voimaa löytyy enemmän, kuin keskikokoisesta kylästä. Sillä kone työnnetään vapaille vesille, josta kone voi sitten omin voimin rullata eteen päin.

 

Arttu

 

Enpä nyt yleistä vastoin parempaa tietoa koskemaan kaikkia matkustussuihkareita, mutta kylläpä reversseillä aika suuren voiman saa aikaan, joten peruuttelukin periaatteellisella tasolla onnistuu. Sitä on harjoitettukin esim. Kasikymppiskalustolla suuressa maailmassa, mutta yleensä se ei ole sallittua muista syistä. Yleensäkin tehoreverssien käyttö on useilla kentillä kiellettyä puuhaa jo melusyistäkin. Toisekseen ne tapaavat pöllyttää irtonaista tavaraa ja aiheuttaa kohtuutonta rasitusta porteille, terminaalirakennuksille ynnä muille koneen etupuolella oleville vermeille, joten porteilta peruuttelu on silläkin vähän hankalaa puuhaa. Meillä Suomenmaassa sitä ei harjoiteta.

 

Globemasterilla semmoinen näkyy onnistuvan juutuupin mukaan:

 

 

-A-

[Antti Tuomela 2]

Tässä pari videolinkkiä tohon DC9 peruuttamiseen liittyen

 

 

http://www.youtube.com/watch?v=9vHYN2xir3E

[Mika B Virolainen 0]

Enpä nyt yleistä vastoin parempaa tietoa koskemaan kaikkia matkustussuihkareita, mutta kylläpä reversseillä aika suuren voiman saa aikaan, joten peruuttelukin periaatteellisella tasolla onnistuu. Sitä on harjoitettukin esim. Kasikymppiskalustolla suuressa maailmassa, mutta yleensä se ei ole sallittua muista syistä. Yleensäkin tehoreverssien käyttö on useilla kentillä kiellettyä puuhaa jo melusyistäkin. Toisekseen ne tapaavat pöllyttää irtonaista tavaraa ja aiheuttaa kohtuutonta rasitusta porteille, terminaalirakennuksille ynnä muille koneen etupuolella oleville vermeille, joten porteilta peruuttelu on silläkin vähän hankalaa puuhaa. Meillä Suomenmaassa sitä ei harjoiteta.

 

Ameriikan ihmemaassa tosiaan tuota on harrastettu joskus, mutta siihen kaiketi liittyy myös oikeinpäin kallellaan oleva taso (?). Kaiketi se on sielläkin jo lopetettu.

 

Pushback-traktoreiden tehot ovat muuten yllättävän matalia, vaikka koneissa on kokoa ja ääntä... Vääntöä löytyy!

[Harry Karlsson 4]

Potkuriturbiinikoneillakin on omat rajoituksensa ja käyttäjälle "kivat" ominaisuudet kun reverssiä käyttää rullatessa.

 

Esim L90:n (Redigo) nimittäin kippaa helpohkosti pyrstökartion varaan mikäli takaperinliikkumisen pysäyttää pyöräjarruilla eikä potkurilla.

 

Toinen iloinen yllätys on että johtuen nokkapyörän asetuskulmasta takaperin meno on helposti mutkikasta.

[Orvo Välilä 3]

Potkuriturbiinikoneillakin on omat rajoituksensa ja käyttäjälle "kivat" ominaisuudet kun reverssiä käyttää rullatessa.

 

Esim L90:n (Redigo) nimittäin kippaa helpohkosti pyrstökartion varaan mikäli takaperinliikkumisen pysäyttää pyöräjarruilla eikä potkurilla.

 

Toinen iloinen yllätys on että johtuen nokkapyörän asetuskulmasta takaperin meno on helposti mutkikasta.

 

Tuota mitenkäs sitten se ohjailu jos kerta mutkittelee eikä jarruihin kärsi juuri koskea....... 

[Elina Lindholm 11]

Ja vielä tuosta reversseillä peruuttamisesta, muistanko nyt ihan omiani vai oliko Potomac-onnettomuuden (Air Florida, 1982) osasyynä juuri reversseillä peruuttaminen?

[Juha Paulavuo 21]

Tässä tuon Air Floridan tapauksen syitä :

The National Transportation Safety Board determined that the probable cause of this accident was pilot error stating that the flight crew’s failure to use engine anti-ice during ground operation and takeoff, their decision to take off with snow/ice on the airfoil surfaces of the aircraft, and the captain’s failure to reject the takeoff during the early stage when his attention was called to anomalous engine instrument readings.

 

Lumi/jää oli pääsyynä tapahtumiin.

[Mika B Virolainen 0]

Ja vielä tuosta reversseillä peruuttamisesta, muistanko nyt ihan omiani vai oliko Potomac-onnettomuuden (Air Florida, 1982) osasyynä juuri reversseillä peruuttaminen?

 

Hmmm muistelenpa jotain tällaista lukeneeni myös... Taisi olla osavaikuttajana, nimittäin reverssit heittivät lämmintä ilmaa siiven yli, joka sulatti sinne sataneen lumen vedeksi, josta sitten tuli jäätä. = painavampaa, näkymättömämpää, eikä puhallu yhtä helposti pois. Etelän pojat myös rullatessaan lähtösekvenssissä viksuina poikina ajattelivat että rullaamalla mahd lähellä edellä mennyttä DC-9:ä lumi lähtisi. Vaikutus oli sama, lumesta vettä ja sitten jäätä.

[Lauri Huima 2]

Ja vielä tuosta reversseillä peruuttamisesta, muistanko nyt ihan omiani vai oliko Potomac-onnettomuuden (Air Florida, 1982) osasyynä juuri reversseillä peruuttaminen?

 

Moi,

 

Muistelisin, että reverssien käytön takia moottori imi sen verran lunta, että jokin anturi (olisiko nyt ollut EPR, joka ilmoittaa moottorin tuottaman tehon) vikaantui. Tästä syystä EPR-mittarit näyttivät suurempaa lukemaa ja lentoonlähtö suoritettiin vajaalla teholla ja lisäksi epäpuhtaalla siivellä.  Korjatkaa, jos olen väärässä!

 

-L

[Timo Urhonen 0]

Just viime viikolla katsoin tuon tarinan Youtubesta!

Tuosta lähtee ykkösosa: http://www.youtube.com/watch?v=m2ww2rCbX94

 

Siinä tuli esille seuraavanlaisia syitä:

- Pushbackissa käytettiin reverssiä, joka aiheutti lumen kertymisen moottoreihin ja siiville + rungolle

- Jäänpoisto oli tehty liian laimealla tavaralla (vika jäänpoistoautossa)

- Jäänpoiston holdover-time oli ylittynyt jo ennen lentoonlähtöä

- Silminnäkijähavaintojen mukaan koneen siivillä ja rungossa oli lunta ja jäätä

- FDR mukaan koneen siipien ja moottorien jäänpoistot oli pois päältä

- Moottoreista oli tosiaan jäätynyt joku anturi, jonka vuoksi lentoonlähtö suoritettiin vajaatehoilla

 

Ainakin nuo, en ole varma tuliko tuossa vielä kaikki.

[Katja Korvola 0]

Saanko vielä kysyä lentokoneiden muonituksesta

Finnair catering tekee hkissä käsittääkseni eväät lennoille suomessa, tuleeko esim maakuntakenttien lomalennoille ruoat Helsingin kautta? Keittiöalan ihimisenä mietin että kuinkahan kauan ne ruoat ovat kylminä/kuumina, kun edes takas ajellaan, vai onko esim rovaniemellä oma köökki?

Entä paluumatka, ruoka tulee esim Kreetan kohteissa sieltä mukaan, niinhän? Eihän siinä nyt olisi järkeä kuljettaa paluumatkankin ruokia mukana mennessä

 

Monesti on kyllä ollut muuten esim ruisleipää paluumatkalla koneessa tarjolla, ne ainakin tuodaan kai suomesta, vai osataanko etelässäkin leipoa kunnon ruislimppua

 

Nämä minun kysymykset on taatuisti palstan...ööö...älyttömimpiä.

Koittakee kestää

[Guest arttula]

Keittiöalan ihimisenä mietin että kuinkahan kauan ne ruoat ovat kylminä/kuumina, kun edes takas ajellaan, vai onko esim rovaniemellä oma köökki?

 

Lentokoneista (ainakin hieman isommista) löytyy uuni, jolla annokset voidaan lämmittää.

[Mika Koski 0]

Saanko vielä kysyä lentokoneiden muonituksesta

 

Pätevyyteni vastaamaan tähän rajoittuu lentoemännän miehenä saatuun kokemukseen. Erilaisia toimintamalleja on kaiketi kolme.

 

1) Ruoka otetaan menoon ja paluuseen Helsingistä.

 

2) Menomatkan eväät Helsingistä ja paluun kohdepaikasta.

 

3) Ruoka toimitetaan jostain ihan muualta. Näin esimerkiksi kosher ja muiden erityiserityisaterioiden osalta, jotka tulevat vain muutamista catering -yhtiöistä maailmanlaajuisesti.

 

Mika

[Taneli Lukkarinen 0]

 

Entä paluumatka, ruoka tulee esim Kreetan kohteissa sieltä mukaan, niinhän? Eihän siinä nyt olisi järkeä kuljettaa paluumatkankin ruokia mukana mennessä

 

Monesti on kyllä ollut muuten esim ruisleipää paluumatkalla koneessa tarjolla, ne ainakin tuodaan kai suomesta, vai osataanko etelässäkin leipoa kunnon ruislimppua

 

Kyllä ne noille lomalennoille yleensä ottaa kahdet tarjoilut: menolennon juomat ja ruuat matkustamoon ja paluun ruumaan. Eli esim. Thaimaan välilaskullisilla lennoilla on Intia-kohde- lennolla ruuat helsingissä ja uudet tulee Thaimaasta, tän oon huomannu kun tuolla Intian välislakun aikana lentoemännät huomas, että Helsingistä ei tullu ruumassa tarpeeks mukeja ja niitä alettiin sieltä metsästämään. Toista myyntikärryä ei ruumassa ole vaan molemmilla sama, jonka kuulin myyntikuulutuksesta.

[Guest juhis^^]

Ainakin seuraavaa:

 

-virtsakoe

-verikoe

-EKG

-verenpaine

-pituus ja paino

-kuulotesti+korvien paineentasaustesti

-pääkopan onteloiden tutkiminen (nenäontelo, suu ja korvakäytävät)

-spirometria (keuhkojen tilavuus ym.)

-silmät

*stereonäkö

*värinäkö

*taittovirheet

*(piilo)karsastukset

*näöntarkkuus

*silmänpaineen mittaus

*silmänpohjien kuvaus

*näkökenttätutkimus

-yksinkertainen tasapainokoe

-lopuksi vielä yleissilmäys koekaniinista ja joidenkin paikkojen tunnustelu, sydämen ja keuhkojen kuuntelu ym.

 

Onko tohon karsastukseen joku raja paljon saa maksimissaan olla , vai eikö saa karsastaa yhtään? Jos leikataan joko karsastus tai taittovirhe kuntoon niin onko se este päästä liikennelentäjäksi?

[Guest arttula]

Karsastus on sikäli kiusallinen vaiva, että se saattaa vaikuttaa stereonäköön ja sitä kautta etäisyyden arviointiin. Jos silmien näköakseli on eri silmässä erilainen, silloin käytetään pääsääntöisesti vain toista silmää kerrallaan, jolloin stereonäköä ei käytännössä ole, ellei käännä katsetta. Tuota voidaan korjata leikkauksella, mutta se olisi syytä tehdä varhaislapsuudessa, jotta aivot oppivat stereonäön ja sen käsittelyn. Myöhemmin tehty leikkaus ei välttämättä palauta enää tuota kykyä.

 

Tunnetaan myös piilokarsastus, jossa silmät ovat suorassa katsottaessa johonkin kohteeseen, mutta lihasten rentoutuessa toinen silmä lähtee vaeltamaan syrjään. Tällöin väsyneenä (tai humalassa) tulee kaksoiskuvia.

 

En tiedä, millaiset rajat karsastuksellle on asetettu, mutta paljon se ei varmaan ole. Ja stereonäkökykyhän tässä on ratkaiseva.

[Olle Sälgmark 2]

 

Tunnetaan myös piilokarsastus, jossa silmät ovat suorassa katsottaessa johonkin kohteeseen, mutta lihasten rentoutuessa toinen silmä lähtee vaeltamaan syrjään. Tällöin väsyneenä (tai humalassa) tulee kaksoiskuvia.

 

 

Nyt selvis tämäkin,allekirjoittaneella vaiva molemmissa silmissä,näen quatrokuvia.

 

Miten yleistä on" miinusnäkö"?

Tarvin laseja näkeäkseni hyvin kolmea metriä kauemmaksi.Näillä laseilla ei sitten näe lukea edes lehteä,eli pois päästä.

 

Pieniä propleemeja lennon aikana,mittareita katsellessa lasit pois,muun liikenteen toteamiseen lasit nokalle.

Taxiteitä kartasta katsellessa,pois päästä,takaisin päähän että voi rullata ja nähdä kyltit.

 

Hankin n.vuosi sitten progressiiviset lasit,ottaa aikaa tottua.Laskeutuessa oltava tarkkana miten kalloa kääntää,rappusista puhumattakaan.

 

Viasta huolimatta läpäissyt vaatimukset liikennelentäjäksi.

 

Piilolinssitkö apu?

 

Leikkaukseen en

[Risto Partanen 0]

En tiedä, millaiset rajat karsastuksellle on asetettu, mutta paljon se ei varmaan ole. Ja stereonäkökykyhän tässä on ratkaiseva.

 

Luokka 1 jar-fcl 3

 

(e) Jos hakijan silmälihasten epätasapainoi-suus (heteroforia) ylittää seuraavat arvot (jos hakijalle on määrätty silmälasit, niitä käyttä-en):

- hyperforia 2,0 prismadioptriaa 6 metrin etäisyydellä,

- esoforia 10,0 prismadioptriaa 6 metrin etäisyydellä,

- eksoforia 8,0 prismadioptriaa 6 metrin etäisyydellä;

ja

- hyperforia 1,0 prismadioptriaa 33 cm etäisyydellä,

- esoforia [8,0] prismadioptriaa 33 cm etäisyydellä,

- eksoforia 12,0 prismadioptriaa 33 cm etäisyydellä,

hänet on arvioitava kelpaamattomaksi.

 

Jos yhteisnäkö riittää estämään rasitusvaivat (astenopian) ja kahtena näkemisen (diplopian), ilmailulääketieteen yksikkö voi kuitenkin harkita hakijan hyväksymistä

[Jouni Laukkanen 55]

 

En tiedä, millaiset rajat karsastuksellle on asetettu, mutta paljon se ei varmaan ole. Ja stereonäkökykyhän tässä on ratkaiseva.

 

Tähän liittyen sitten sellainen kysymys, että onko stereonäkö lentäjälle tarpeellinen?

[Guest arttula]

Tähän liittyen sitten sellainen kysymys, että onko stereonäkö lentäjälle tarpeellinen?

 

Hiukan minua jännittäisi matkustaa koneella, jossa ohjaajana on yksisilmäinen pilotti. Eipä sitä stereonäköä varmaan pinnoilla lennettäessä tarvita, mutta laskeutumisessa ehkä enemmänkin. Etäisyyden arviointiin vaikuttaa toki muutkin, kuin pelkkä stereonäkö (mm. tunnettujen objektien koko, varjostukset jne), mutta varsinkin huonossa kelissä noista ei välttämättä ole hyötyä. Tosin eräs kaverini harrastaa yksisilmäisenä laskuvarjohyppyä, eikä toistaiseksi kovin kummoisesti ole käynyt.

[Jouni Laukkanen 55]

Hiukan minua jännittäisi matkustaa koneella, jossa ohjaajana on yksisilmäinen pilotti. Eipä sitä stereonäköä varmaan pinnoilla lennettäessä tarvita, mutta laskeutumisessa ehkä enemmänkin. Etäisyyden arviointiin vaikuttaa toki muutkin, kuin pelkkä stereonäkö (mm. tunnettujen objektien koko, varjostukset jne), mutta varsinkin huonossa kelissä noista ei välttämättä ole hyötyä. Tosin eräs kaverini harrastaa yksisilmäisenä laskuvarjohyppyä, eikä toistaiseksi kovin kummoisesti ole käynyt.

 

Kysyin tätä sen takia, että sen mitä olen yrittänyt ottaa asiasta selvää stereonäön vaikutuksesta. Sikäli kun tuosta edellisestä ymmärsin, kaikilla kaksisilmäisilläkään ei ole stereonäköä.

 

Olen ymmärtänyt niin, että stereoulotteisuus katoaa n. 20 metrin etäisyydellä ja sitä kauempana olevista kohteista. Ja että laskua tehdessä maanpinnan taso havaitaan ns. liikeparallaksin, eikä stereonäön avulla. Stereonäön merkitys, sikäli kun sitä on mitattu ilmailumuseossa (Vantaalla) olevalla laitteella jää hämäräksi.

[Juha Ritaranta 947]

 

 

Olen ymmärtänyt niin, että stereoulotteisuus katoaa n. 20 metrin etäisyydellä ja sitä kauempana olevista kohteista. Ja että laskua tehdessä maanpinnan taso havaitaan ns. liikeparallaksin, eikä stereonäön avulla. Stereonäön merkitys, sikäli kun sitä on mitattu ilmailumuseossa (Vantaalla) olevalla laitteella jää hämäräksi.

 

Samoin olen minä ymmärtänyt. Ja ilmeisesti vaatimuksia laativa viranomainenkin, koska minullekin on medikaaleja myönnetty, vaikka stereonäkötesteissä, silloin kun niitä vielä joka uusintakerralla tehtiin, olen ollut ihan veikkaaja, tai oikeammin tunnustaja. Joka kerta olen tunnustanut, etten osaa sanoa mikä nappula on korkeammalla tai tappi kauempana kuin muut. Kohta tulee 33 vuotta täyteen päätoimista ammattilentämistä, enkä ole huonoa stereonäköä kokenut mitenkään haitalliseksi.

[Guest arttula]

Saattaa tosiaan olla, kuten tuossa yllä edellä herrat kirjoittivat. Mutta miksi sitä stereonäköä sitten testataan niin uutterasti, jos sillä ei ole mitään merkitystä lentämisen kannalta ?  ???