Risto Partanen

Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

6 927 viestiä aiheessa

Jep, niinkuin kirjoitinkin: "Näin ollen myös sakkauksen maanopeus (muttei ilmanopeus)  kasvaa korkeammalla"

 

Joka siis ei pidä paikkaansa. Kone sakkaa korkealla suuremmalla ilmanopeudella (TAS) kuin matalalla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joka siis ei pidä paikkaansa. Kone sakkaa korkealla suuremmalla ilmanopeudella (TAS) kuin matalalla.

Joka siis pitää paikkansa, koska tarkoitin "ilmanopeudella" IAS:ia.  :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikset puhu oikeilla termeillä?  ::)

 

Sitä kassos voi joskus erehtyä tai mennä senat sakaisin. Tosiaan, "ilmanopeus" ei ole riittävän tarkka termi. Ja onko se nyt tyhmien kysymyksien ketjussa niin nöpönuukaa...  ;D

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miksi isot matkustajakoneet nousevat loivemmassa kulmassa kuin pienemmät?

 

Näyttää siltä, kuin isoille koneille hyväksyttäisiin huonompi teho-paino-suhde kuin pienemmille, jotka kipuavat paljon terhakkaammin.  Vai onko pienempiin laitettu ihan huvin vuoksi enemmän tehoreserviä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miksi isot matkustajakoneet nousevat loivemmassa kulmassa kuin pienemmät?

 

Näyttää siltä, kuin isoille koneille hyväksyttäisiin huonompi teho-paino-suhde kuin pienemmille, jotka kipuavat paljon terhakkaammin.  Vai onko pienempiin laitettu ihan huvin vuoksi enemmän tehoreserviä?

 

Sertifioinnin ja operoinnin suoritusarvovaatimukset perustuvat liikennekokoluokan koneilla yhden moottorin vikaantumiseen. Tästä tilanteesta on "selvittävä" kaikissa lennon vaiheissa vaadituilla marginaaleilla ja tietyllä, jäljelle jäävällä suorituskyvyllä.

Koska siis esim. nelimoottorikoneessa tämä tilanne vastaa kolmen moottorin toimimista, tarkoittaa se sitä, että kun operoidaan normaalisti kaikki moottorit pelissä, on koneessa vain 1/4 enemmän työntövoimaa verrattuna kriittiseen vajaamoottoritilanteeseen.

Kaksimoottorikoneessa normaalitoiminnassa on työntövoimaa 100% enemmän, kuin vajaamoottorisena. Niinpä 2-moottorikoneiden normaali suoritusarvotaso on parempi, kuin esimerkiksi nelimoottoristen.

Molemmissa kun "suoritusarvotason alaraja" on tuo yhden moottorin vikaantumistilanne.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vaakakierre on vaakakierre, ja pystykierre on pystykierre. Mutta voiko lentävällä laitteella ajaa ympyrää tai tehdä silmukan siten, että kone pyörii samalla koko ajan pituusakselinsa ympäri? Miten lentäjä tässä (teoreettisessa) tilanteessa käsittelee sauvaa ja polkimia? 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mutta voiko lentävällä laitteella ajaa ympyrää tai tehdä silmukan siten, että kone pyörii samalla koko ajan pituusakselinsa ympäri?  

Aikanaan Sutisen Erkki lensi Pittsillä ympyrää ja teki samalla vaakakierrettä jos en ihan väärin muista.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tokihan noita yhdistelmäliikkeitä näkee taitolentonäytöksissä! Petteri Tarma veteli ympyrää vaakakierteellä Malmillakin joskus viime vuosituhannella, muistan hyvin  :thmbup:

 

Oikeat taitolentäjät vastatkoon paremmin, mutta kaikkien ohjaimien yhteiskäytöstä on kyse: nokkaa alussa ehkä vähän koholle(?), sauvaa laitaan, yläjalkaa aina pokalla ollen ja vuoroin vetoa ja työntöä...vai?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aikanaan Sutisen Erkki lensi Pittsillä ympyrää ja teki samalla vaakakierrettä jos en ihan väärin muista.

 

Olen nähnyt, mutta onko kukaan koskaan tehdyt moista tehden ulkopuolista vaakakierrettä?

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lappeenrannan yli on alkanut viimeaikoina lentämään ja savuvanoja piirtelemään matkustajakoneita kaakko-luode suunnassa. Mistähän mahtavat tulla ja mihin menevät? Kenties Pietarista tai Moskovasta Lappiin? Mitkähän yhtiöt ovat kyseessä ja millä kalustolla lentävät?

Olisko noita Aeroflopin lentoja Ameriikkaan, ainakin tuossa olen "radar.piopawlu.net"-sivulla niitä nähnyt tuolla Luulajan kohdilla ja suunta olisi LPR:sta päin. On siellä joku Emirateskin silloin tällöin näkynyt.

 

Flygradar.nu:n mukaan näyttäisivät olevan Emiratesin lentoja Dubaista Amerikkaan kalustolla B 777 ja United Airlinesin Amerikan ja Moskovan välisiä lentoja kalustolla B 767.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitosta vaan tyhmältä kysyjältä teille, jotka vaivauduitte selvittämään minulle kierteellisten lentoympyröiden saloja.

 

Jos vielä saisin vaivata, kysyisin kuinka käy sellaisille liikennelentäjille (erit. Finskillä), jotka tavataan puikoissa promilleja veressään. Kysyn tätä joka tapauksessa. Nollatoleranssi lopettaa toki lentämisen, mutta entäpä jatkossa? Katkeaako ansioituneen lentokapteenin työsuhde Finnairilla kokonaan, vai pääseekö hän edes konttorihommiin? Säilyykö kapteenin työhön oikeuttavat lupapaperit, jotta hän voisi hakea hommia muista firmoista, vai loppuivtko lennot (myös pienkoneilla) siihen kärähtämiseen?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kertoivat juuri ettei enään ainakaan Finnairin hommiin pääse, tietty jos konttorilta löytyy ja koulutus riittää.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitosta vaan tyhmältä kysyjältä teille, jotka vaivauduitte selvittämään minulle kierteellisten lentoympyröiden saloja.

 

Jos vielä saisin vaivata, kysyisin kuinka käy sellaisille liikennelentäjille (erit. Finskillä), jotka tavataan puikoissa promilleja veressään. Kysyn tätä joka tapauksessa. Nollatoleranssi lopettaa toki lentämisen, mutta entäpä jatkossa? Katkeaako ansioituneen lentokapteenin työsuhde Finnairilla kokonaan, vai pääseekö hän edes konttorihommiin? Säilyykö kapteenin työhön oikeuttavat lupapaperit, jotta hän voisi hakea hommia muista firmoista, vai loppuivtko lennot (myös pienkoneilla) siihen kärähtämiseen?

 

Potkut tulee. Mitä lupakirjan jatkoon tulee, se on Ilmailulain 146 §:n mukaan viranomaisen harkinnassa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Flygradar.nu:n mukaan näyttäisivät olevan Emiratesin lentoja Dubaista Amerikkaan kalustolla B 777 ja United Airlinesin Amerikan ja Moskovan välisiä lentoja kalustolla B 767.

 

Täällä Mikkelinkin tasalla havaitsin lauantaina noita perinteisiä vanoja koillinen-lounas -suunnassa, mutta saman aikaisesti vanoja kaakko-luode -suunnassa. Kahden ristikkäisen vanan leikkaus tapahtui vajaan kahden minuutin sisällä, mutta kaiketi siinä oli sallitut minimit ja levelit. Näytti aika hurjalta näin maan pinnalta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muutama kysymys koulutyötä varten.

 

1. Toimivatko mäntämoottorit kuten olen ymmärtänyt 100-oktaanisella bensiinillä ja dieselillä?

 

2. Ovatko lentopetroli ja kerosiini täysin samoja asioita?

 

3. Toimivatko Suihkumoottorit (ilmeisesti molemmat, sekä ohivirtaus- että vanhanaikaisempi suihkumoottori) myös bensiinillä ja dieselillä? Muistaakseni tuossa kirjassani niin sanottiin, mutta en nyt äkkiseltään löydä sitä. Niiden käyttö kuitenkin savuttaisi enemmän ja olisi kalliimpaa.

 

4. Onko suihkumoottori joka ei ole ohivirtausmoottori, eli kaikki ilma menee moottoriin eikä virtaa sen ohi, Turbiinimoottori?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

1. Bensiinimoottori toimii bensiinillä ja Diesel-moottori toimii dieselillä. Eivät toimi ristiin, puristuksissa ja polttoainejärjestelmässä on huomattavia eroja näiden kahden moottorityypin välillä.

 

4. Turbiinimoottoreita nämä kaikki tyypit ovat. Suomenkielisiä termejä en oikein tiedä, mutta enklanniksi suora turbiinimoottori on Turbo-jet, ohivirtausmoottori By-pass engine ja nämä nykyaikaiset liikennekoneissa käytettävät ovat Turbo-faneja

 

Muutama kysymys koulutyötä varten.

 

1. Toimivatko mäntämoottorit kuten olen ymmärtänyt 100-oktaanisella bensiinillä ja dieselillä?

 

3. Toimivatko Suihkumoottorit (ilmeisesti molemmat, sekä ohivirtaus- että vanhanaikaisempi suihkumoottori) myös bensiinillä ja dieselillä? Muistaakseni tuossa kirjassani niin sanottiin, mutta en nyt äkkiseltään löydä sitä. Niiden käyttö kuitenkin savuttaisi enemmän ja olisi kalliimpaa.

 

4. Onko suihkumoottori joka ei ole ohivirtausmoottori, eli kaikki ilma menee moottoriin eikä virtaa sen ohi, Turbiinimoottori?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

1. Bensiinimoottori toimii bensiinillä ja Diesel-moottori toimii dieselillä. Eivät toimi ristiin, puristuksissa ja polttoainejärjestelmässä on huomattavia eroja näiden kahden moottorityypin välillä.

 

4. Turbiinimoottoreita nämä kaikki tyypit ovat. Suomenkielisiä termejä en oikein tiedä, mutta enklanniksi suora turbiinimoottori on Turbo-jet, ohivirtausmoottori By-pass engine ja nämä nykyaikaiset liikennekoneissa käytettävät ovat Turbo-faneja

 

 

Joo siis totta kai eri moottorit mutta kuitenkin lentokoneissakin on sekä tuolla vähän suurempioktaanisella bensiinillä että dieselillä käyviä moottoreita.

 

Minkäslaisia nämä Turbo-fanit ovat? Ovatko ne kuitenkin jonkin laisia ohivirtausmoottoreita?

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muutama kysymys koulutyötä varten.

 

1. Toimivatko mäntämoottorit kuten olen ymmärtänyt 100-oktaanisella bensiinillä ja dieselillä?

 

2. Ovatko lentopetroli ja kerosiini täysin samoja asioita?

 

3. Toimivatko Suihkumoottorit (ilmeisesti molemmat, sekä ohivirtaus- että vanhanaikaisempi suihkumoottori) myös bensiinillä ja dieselillä? Muistaakseni tuossa kirjassani niin sanottiin, mutta en nyt äkkiseltään löydä sitä. Niiden käyttö kuitenkin savuttaisi enemmän ja olisi kalliimpaa.

 

4. Onko suihkumoottori joka ei ole ohivirtausmoottori, eli kaikki ilma menee moottoriin eikä virtaa sen ohi, Turbiinimoottori?

 

Moniin kysymyksiisi löydät vastauksen KVG tai KVW -menetelmillä. Suosittelen jälkimmäistä.

 

Laita Wikipediaan hakusanoiksi

 

Kaasuturbiini

Potkuriturbiini

Suihkumoottori

 

Mäntämoottori

Nelitahtimoottori

Ottomoottori

Dieselmoottori

 

Polttoaine

Oktaaniluku

 

Niin olet edistynyt koulutyössäsi jonkin verran. Koulutöiden idea on opetella käyttämään lähdeaineistoja. Niitä löydät kirjastoista tai vaikka netistä. Netin ongelma on lähteiden luotettavuuden arviointi. Koulutyössä edellytetään tyypillisesti myös lähdeluettelon esittämistä.

 

Suihkumoottoritekniikan ymmärtämiseksi paras suomenkielinen teos on

 

Suihkumoottorit

Reino Koivisto

Nidottu. OPETUSHALLITUS, 2008

ISBN 9521306076 / 952-13-0607-6 / 9789521306075

 

"Oppikirjassa käsitellään turbiinimoottoreitten kehityshistoriaa, moottorin toimintaperiaatetta, kaasuturbiinisovelluksia, suihkumoottorien rakennetta ja moottorin tehonsäätöjärjestelmää sekä moottorin alajärjestelmiä: polttoaineen säätöjärjestelmä, ahtimen säätöjärjestelmä, voitelujärjestelmä, sytytys- ja käynnistysjärjestelmä sekä suihkujarru.

 

Oppikirja on suunniteltu ensisijaisesti lentokoneasentajien ja -mekaanikkojen koulutukseen, mutta se soveltuu myös muille suihkumoottoreiden rakenteesta ja toiminnasta kiinnostuneille."

 

jk

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo olen suurimmaksi osaksi nuo lukenutkin läpi. Kaipasin vain varmistusta muutamaan asiaan. Lisäksi olen lukenut läpi David Blatnerin Lentoon!-kirjan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Turbo-fan on siis high-ratio bypass turbiini, eli suurin osa moottorin työntövoimasta tulee siitä ensimmäiseltä asteelta, siitä puhaltimelta joka näissä moottoreissa näkyy etummaisena. Se on vähän niinkuin tunneloitu potkuri. Moottorin työntövoimasta n. 70 - 80 % tulee tästä puhaltimesta. Tätä puhallinta taas pyörittää samanlainen turbiini kuin missä tahansa turbiinimoottorissa (ja siitä saadaan se loppuosuus kokonaistyöntövoimasta).

 

Suurin ero näissä turbojetissä ja turbofanissa (ja näiden väliin putoaa toi low-ratio bypass turbiini) on, että turbojetissä kaikki ilma menee turbiinin läpi ja siitä pyritään saamaan vain tarvittava määrä energiaa pyörittämään ahdinta ja loppuenergia työntövoimaksi.

Turbofanissa taas vain tuo 20-30 % kaikesta liikutettavasta ilmamäärästä menee turbiinin läpi ja tästäkin pyritään saamaan kaikki mahdollinen energia irti pyörittämään tuota puhallinta ja ahdinta.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kaikki tiedot, jotka olen löytänyt Ohivirtausmoottorista, käyvät aivan suoraan yhteen tuon Turbo-fanin kanssa. Esim: Työntövoima: Puhallin 80% Suihkuvirtaus 20%

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Skotlantilainen kaveri haluaisi lentää purjekoneilla täällä Suomessa, mutta hänellä on kolmen vuoden tauko purjelentämisessä, tiimaa on kyllä n.200 tuntia ja miehellä on ATPL(A). Joten mistään maallikosta ei ole kyse. Kysyisinkin vain, että jos on lentänyt purjelentäjän lupakirjan Britanniassa, niin onnistuuko tuo lentäminen myös Suomessa Britanniassa hankitulla lupakirjalla, eikös Iso-Britannia kuuluu näihin JAA-maihin, joten samalla lupakirjalla lentämisen pitäisi onnistua myös täällä. Vai onkohan Britanniassa kansalliset lupakirjat? Kaveri ei ollut myöskään varma onko hänen lupakirjansa enää voimassa, joten miten sellaisessa tapauksessa jos pahvit ei ole voimassa onnistuu lupakirjan uudelleen hankkiminen voimaan(lääkärintarkastukset, lentokoulutus). Jos lupakirja on JAR-lupakirja, niin eikös sen uudelleen voimaan saattamisen silloin pitäisi onnistua ihan samalla tavalla kuin Suomessa(tai missä tahansa JAA-maassa) hankitulla lupakirjalla?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään