Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Anne Pasanen 0]

Okei. Wikipediassa vain luki, että lentokoneen voimanlähde voisi olla rakettimoottori, joten uskoin sitä sokeasti.

 

Toinen kysymys.

 

Onko mädäreissä (ei läskeissä) korkeusperäsimissä trimmilaippoja, vai käätyykö siinä koko korkeusvakaaja? Simussa muistaakseni kääntyi korkeusvakaaja, mutta tuossa kuvassa (alla) näyttäisi siltä, että siellä perässä olisi joku trimmilaipan tapainen härpäke?

 

(Copyraitti vähän turhan isolla, mutta koulutyöhön (Powerpointtiin) kuva tuli paljon pienenpänä, joten se piti olla noin että siitä sai selvää. Ja kuvan lähde/ottaja pitää siinä näkyä.)

 

Entäs miten yleensä? Busseissakinhan on tuollainen harmaa alue niinkuin tuossa mädärissä, onko niissä trimmilaipat vai kääntyvätkö korkeusvakaajat?

 

 

Kyllähän nykyisissä matkustajakoneissa myös korkeusvakaaja liikkuu. Muistaakseni Md-80:ssä oli vielä ihan trimmi korkeusperäsimen jättöreunassa, mutta esim. Airbusseissa sellaista ei enää ole, vaan trimmi hoidetaan korkeusvakaajalla.

Suuremmissa lentsikoissa (A330, A340, MD-11 ainakin) on myös "pyrstötankki" eli korkeusvakaajan sisällä on tankki jonka polttoainetta käytetään myös koneen asennon trimmaukseen lennon aikana.

[Elias Lohilahti 0]

Jahas, tuo tankkitieto onkin aikas mielenkiintoinen.

 

Wikipediassa voi aina lukea kaikenlaista. Wikipediaa on joskus hyvä vähän epäilläkin.

 

Näinhän se menee.

[Antton Rintala 0]

Voi olla että on kysytty ennenkin mutta taannoin katsoin dokumentin tästä härvelistä.

 

Kyseessä on siis Bell / Agusta Aerospace Companyn VTOL-kone, jossa on yhdistetty lentokoneen ja helikopterin parhaat ominaisuudet. Katsomassani dokumentissa uskottiin tämän kaltaisten lentolaitteiden kasvavan valvavaan suosioon.

 

Rekisteröitäisiinkö Suomessa tällainen lentokoneeksi, helikopteriksi vai joksikin muuksi?

[Jarmo Kempas 0]

 

Toinen kysymys.

 

Onko mädäreissä (ei läskeissä) korkeusperäsimissä trimmilaippoja, vai käätyykö siinä koko korkeusvakaaja? Simussa muistaakseni kääntyi korkeusvakaaja, mutta tuossa kuvassa (alla) näyttäisi siltä, että siellä perässä olisi joku trimmilaipan tapainen härpäke?

 

Entäs miten yleensä? Busseissakinhan on tuollainen harmaa alue niinkuin tuossa mädärissä, onko niissä trimmilaipat vai kääntyvätkö korkeusvakaajat?

 

 

DC-9, MD80, MD90 koneiden korkeusperäsimen jättöreunassa on aerodynaamisesti tehostetun peräsimen ohjauslaput. Ei siis trimmiä. Jos halutaan koneen nokan nousevan, niin ohjauslappu taitetaan alas, jolloin sen aiheuttama voima pakottaa peräsimen ylös.

 

Niin yssykässä, kuin erikokoisissa busseissakin, korkeusvakaaja on trimmattava. Vakaajan johtoreunaa nostetaan ja lasketaan sähkömoottorilla. Samoin siinä läskimädärissä.

 

jk

[Juha Paulavuo 21]

 

Rekisteröitäisiinkö Suomessa tällainen lentokoneeksi, helikopteriksi vai joksikin muuksi?

 

Mutulla sanoisin, että lentokone ...

[Osku Leskinen 6]

Onko British Airwaysilla joskus ollut / ollut tilauksessa MD11 koneita? Ihmettelen vain, kun PMDG on tehnyt BA:n liveryn MD-11:lle että onko se täysin fiktiivinen vai onko sillä joku esikuva...

[Antti Tuomela 2]

Onko British Airwaysilla joskus ollut / ollut tilauksessa MD11 koneita? Ihmettelen vain, kun PMDG on tehnyt BA:n liveryn MD-11:lle että onko se täysin fiktiivinen vai onko sillä joku esikuva...

http://md-eleven.net sivustolla ainakin tällainen maininta jossa BA esiintyy

 

British Caledonians take over by BA also resulted in their order being cancelled in favour of B777's.

With the aircraft now meeting and even exceeding exceeding its origianl targets, production carrie

 

[Juha Paulavuo 21]

Onko British Airwaysilla joskus ollut / ollut tilauksessa MD11 koneita? Ihmettelen vain, kun PMDG on tehnyt BA:n liveryn MD-11:lle että onko se täysin fiktiivinen vai onko sillä joku esikuva...

 

Fiktiivinen. DC-10 sensijaan oli kahdeksan, tulivat Brtish Caledonian kaupan mukana 1988. Olivat muuten ainoat ex-British Caledonian koneet, jotka BA otti käyttöön. Caledonialla oli kaikkiaan 14 DC-10-30. Viimeinen DC-10 poistui BAlta 2002

 

Kuva DC10 BAn väreissä

[Elias Lohilahti 0]

Rekisteröitäisiinkö Suomessa tällainen lentokoneeksi, helikopteriksi vai joksikin muuksi?

 

Sehän on VTOL-lentokone. Ei siis ole mitään tietoa, mutta väittäisin näin...

[Otto Nieminen 0]

Miksi tämä SASn Hampurin vuoro lentää parittomalla pinnalla, vaikka on selvästi matkalla länteen?

 

[ attachment removed / expired ]

flygradar.nu

 

Olen joskus lukenut jostain juttua, että UN850-lentoväylää lennettäisiin vain parittomilla pinnoilla (ja yhteen suuntaan, yksisuuntainen väylä kun on, pohjoinen-etelä-suuntaan lennettävä), pitääkö tämä paikkansa? Entäpä onko maailmalla (tarkemmin Euroopassa) paljon tällaisia poikkeustapauksia?

[Osku Leskinen 6]

Fiktiivinen. DC-10 sensijaan oli kahdeksan, tulivat Brtish Caledonian kaupan mukana 1988. Olivat muuten ainoat ex-British Caledonian koneet, jotka BA otti käyttöön. Caledonialla oli kaikkiaan 14 DC-10-30. Viimeinen DC-10 poistui BAlta 2002

 

Thang juu vastauksesta.

[Vieras]

Miksi tämä SASn Hampurin vuoro lentää parittomalla pinnalla, vaikka on selvästi matkalla länteen?

Entäpä onko maailmalla (tarkemmin Euroopassa) paljon tällaisia poikkeustapauksia?

 

Kyllä tuohon sääntöön löytyy paljonkin lentoväyläkohtaisia poikkeuksia. Vallan normaalia..

 

[Arttu Pulkkinen 0]

Nyt on alkuyön aikana moni kone laskeutunut EFHK:lle korson vierestä matarin päältä erittäin alhaalta. Air Berlinin 737:kin laskeutui niin alhaalta et siitä hyvin ois nähnyt rekkarin siivestä, jos olisi tajunnut tarkemmin katsoa, mutta kun en ole aiemmin noin alhaalta konetta tästä nähnyt laskeutuvan, en tajunnut katsoa..

 

Eli onko toi normaalia että kone lentää varmasti alle kilometrin korkeudessa vielä noin kaukana kiitotiestä(/-radasta ) ja EFHK:n lentokentästä?

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Kun käyt katsomassa STAR-lähestymiskarttaa täältä

 

https://ais.fi/ais/eaip/en/

 

- siis tuolta klikkaat Helsinki-Vantaan kohdalta, niin kartat tulevat esiin, ja sieltä valitset esim. RNAV STAR RWY 22L

 

... niin siitä näkee selvästi, että kun koneet lähestyvät 22L:ää, menetelmän korkeus on 3000 jalkaa (tai enemmän) ja suurin piirtein Korson kohdalla on IF (intermediate fix) VASUK, jonka kohdalla korkeus on 2000 jalkaa (tai enemmän). Ja 3000 jalassa voidaan saapua paikalle jo Porvoosta alkaen.

 

 

[Kimmo Huoviala 1]

 

... niin siitä näkee selvästi, että kun koneet lähestyvät 22L:ää, menetelmän korkeus on 3000 jalkaa (tai enemmän) ja suurin piirtein Korson kohdalla on IF (initial fix) VASUK, jonka kohdalla korkeus on 2000 jalkaa (tai enemmän).

 

Intermediate Fix. Välilähestymisrasti.

[Timo Koski 143]

Eli onko toi normaalia että kone lentää varmasti alle kilometrin korkeudessa vielä noin kaukana kiitotiestä(/-radasta ) ja EFHK:n lentokentästä?

Tuossa muutaman koneen laskun piopawlun-tutkalta katselin ja kaikki olivat siinä 1500ft huitteilla Savion kohdilla, että lähempänä 1/2km tuo korkeus näyttää vakiona olevan siinä Keravan ja Lahden motarin tasalla.

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Intermediate Fix. Välilähestymisrasti.

 

Fiksattu  Niin, sitten jos katsotaan 22L:n ILS-menetelmää, niin tosiaan noin 4 NM eli 7,5 km päässä 22L:n kynnykseltä tullaan alaspäin jo (alle) 1500 jalkaan. Siis suurin piirtein Savion aseman kohdalla.

[Jerome Parviainen 0]

Fiksattu  Niin, sitten jos katsotaan 22L:n ILS-menetelmää, niin tosiaan noin 4 NM eli 7,5 km päässä 22L:n kynnykseltä tullaan alaspäin jo (alle) 1500 jalkaan. Siis suurin piirtein Savion aseman kohdalla.

 

Jep eli noin 439 metriä. Visuaali lähestymisessä korkeus saattaa heittää parisataa jalkaa suuntaan tai toiseen, mutta kutakuinkin samoissa korkeuksissa siinäkin.

[Kimmo Huoviala 1]

Jep eli noin 439 metriä. Visuaali lähestymisessä korkeus saattaa heittää parisataa jalkaa suuntaan tai toiseen, mutta kutakuinkin samoissa korkeuksissa siinäkin.

 

Niin, merenpintakorkeutta. Katsojan sijainnin mukainen korkeus merenpinnasta vaikuttaa havaittuun ilma-aluksen korkeuteen. Jos tietää tarkan etäisyyden kynnykselle tai vielä paremmin GP:lle niin voipi laskea liukupolun korkeuden kohtuullisen helposti, luikupolku kun on sen kolme astetta, tai 5.24%.

[Jerome Parviainen 0]

Niin, merenpintakorkeutta. Katsojan sijainnin mukainen korkeus merenpinnasta vaikuttaa havaittuun ilma-aluksen korkeuteen. Jos tietää tarkan etäisyyden kynnykselle tai vielä paremmin GP:lle niin voipi laskea liukupolun korkeuden kohtuullisen helposti, luikupolku kun on sen kolme astetta, tai 5.24%.

 

Niin, mutta sitä vaan hain että ei eilen alkuyöstä mitään poikkeavaa ole ollut, samoilla korkeuksilla ne aina on.

[Otto Nieminen 0]

Mistä tulee Finnairin lennonnumeroiden IATA-tunnus AY?

[Juha Paulavuo 21]

Mistä tulee Finnairin lennonnumeroiden IATA-tunnus AY?

 

Aero Oy

[Rasmus Manninen 0]

Paljonko löytyy lähetystehoa liikennelentokoneiden radiolaitteista?

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Collins ProLine II VHF transceiverin tiedoista löytyy lähetystehomaininta (transmitter power output) "vähintään 16 W", kun kelaa tarpeeksi alas täällä:

 

http://www.rockwellcollins.com/ecat/BR/VHF-22_422.html

[Jarmo Kempas 0]

Radiolaitteide tehot voivat olla ominaistehoja, pulssitehoja ja keskitehoja, ilmoitustapa vaihtelee järjestelmittäin sen mukaan mikä tehoilmoitus milloinkin on oleellista tietoa.

 

Liikennekoneiden radiolaitteiden tehoesimerkkejä:

 

VHF

AM 30W

 

HF 

SSB 400W

AM 125W

 

Moderni säätutka 125W - 1,5kW (keskiteho)

Vanhat tutkat 50kW-100kW (pulssiteho)

 

DME 700W (pulssiteho)

Radiokorkeusmittari 1W (keskiteho)

 

S-mode transponder 400W (pulssiteho)

TCAS 400W (pulssiteho)

 

SatCom 20W - 100W (pulssiteho)

 

jk