Konekimppa, keskinäinen sopimus vai yhtiö?

[Kari Leino 2]

Kun ei tiedä on pakko kysyä...

 

Miten konekimpan muodostuminen on järkevää tehdä tilanteessa jossa olisi jo kone? Toimiiko ne erikseen laaditun sopimuksen pohjalta vaikkapa yhtymänä, vai onko se joku juridinen oikeushenkilö? Jos on, niin mitä yhtiömuotoa on käytetty; osk, oy, ay, ry...? Onko kokemuksen tuomaa tietoa näiden eduista/haitoista esim verotuskessa tms. asiassa? Ja sitten se Käytäntö, mitä tulisi ottaa huomioon nimenomaan tämäntyyppisessä asiassa ja välttää virheitä ja ikäviä tilanteita. Itse uskon niin että mitä parempi sopimus, sen vähemmän  mitään hässäkkää tulee, tämä ihan vaan yleistäen.

 

Ja jos olisi jotakin sopimusta/yhtiöjärjestystä/sääntöjä vilauttaa, sen voi tehdä esim yv:n kautta jos näin haluaa tehdä.

[Tuomas Kuosmanen 51]

Tästä on täällä ollut aiemmin varsin pitkäkin viestiketju jossa on aika pitkälti pohdintaa aiheesta, haulla voisi ehkä löytyä vai muistaako joku tarkemmin otsikkoa tms?

[Kari Leino 2]

Tästä on täällä ollut aiemmin varsin pitkäkin viestiketju jossa on aika pitkälti pohdintaa aiheesta, haulla voisi ehkä löytyä vai muistaako joku tarkemmin otsikkoa tms?

 

Koetin haulla jo mutta en onnistunut löytämään. Yksi kimppa 'caseä' tuli mutta siinä pohdittiin enemmänkin itse koneen hankintaa/valintaa kuin yhtiömuotoa. Muuta en osannut kaivaa 

[Kari Kemppi 2]

Tullut kokeiltua sekä kimppaa että osakeyhtiötä.

 

Kummatkin toimivat omassa tapauksessani mutta jos tulee osakkaiden kesken jotain keskinäistä kähnäystä (kuten helposti tulee) tai päätöksenteko on muuten vaikeaa, niin osakeyhtiömuotoinen omistus on parempi.

 

OY:ssä on selkeät säännöt miten toimitaan, pitää olla hyväksytty yhtiöjärjestys ja Suomen laki antaa hyvät raamit toiminnalle. Suojelee sekä kimppaa että yksittäistä omistajaa mutta säilyttää kimpan päätöksentekokyvyn.

Samaten erilaiset lunastussäännöt ja siirtohinnat on helpointa määritellä osakeyhtiössä.

 

Osakeyhtiössä on hieman enemmän paperityötä ja perustaminen maksaa useamman satasen mutta kustannus on lentokoneen omistamiseen verrattuna mitätön. Se että kirjanpito tulee tehdä

kunnolla ja ajallaan on itse asiassa vain plussaa. Avoimessa kimpassa paperityöt tahtovat helpost jäädä vähän hunningolle.

 

 

 

 

[Harri Nurmi 2]

Itse olen ollut Oy-muotoisessa konekimpassa. Pakottaa tekemään ripauksen enemmän työtä lentämisen lisäksi, mutta kokonaisuus on kustannusten osalta kaikkien helposti nähtävissä.

Tärkeintä kuitenkin on, että kimpan kesken on sovittu tarkoin koneen erilaisten kulujen jakamisesta osakkaitten kesken.  Jos riitaa tulee, tulee se yleensä näistä kuluista.

 

Jokainen porukka päättää näistä aina itse, mutta hyvä tapa on sopia, että kiinteät kulut hoidetaan tasan omistajien kesken (esim. hallikulut, laskeutumiskortti, vakuutuskulut, muut kiinteät kulut, jotka syntyvät, vaikka koneella ei lennettäisi minuuttiakaan - myös mahdolliset pääomakulut).  Kaikki maksavat, vaikka joku ei olisi lentänyt yhtään tuntia.

 

Lentotoiminnasta aiheutuvat kustannukset pitää sitten jakaa/lentotunti (Polttoaine, moottorin arvon aleneminen =uuden moottorin hinnan kerääminen, lentotunneista aiheutuvat huoltokulut/h jne.)  Tästä saadaan sitten se hinta, minkä osakas maksaa/lentotunti.  Osakkaat yleensä lentävät koneella hyvin erilaisia lentotuntimääriä/v, joten sen vuoksi kiinteät pakolliset kulut ja itse lentämisestä aiheutuvat kulut pitää eriyttää.  Muutoin osakkaat voivat joutua eriarvoiseen asemaan keskenään.

 

Kimppakoneeseen on suositeltavaa ottaa Kaskovakuutus ja tällöinkin on hyvä sopia mahdollisesta omavastuuosuuden maksamisesta vauriotapauksessa. Ellei kaskovakuutusta ole, lienee  hyvä sopia, että vahingon aiheuttaja on vaurion kustannuksista vastuussa?

 

Parhaittenkin kaverusten kesken on aina hyvä kirjata pelisäännöt, niin kaveruus jatkuu pidempään  

 

Ja tämä yllä oleva koskee siis enemmän moottorikoneita.

[Peter Lord 187]

Itse olen ollut Oy-muotoisessa konekimpassa. Pakottaa tekemään ripauksen enemmän työtä lentämisen lisäksi, mutta kokonaisuus on kustannusten osalta kaikkien helposti nähtävissä.

Tärkeintä kuitenkin on, että kimpan kesken on sovittu tarkoin koneen erilaisten kulujen jakamisesta osakkaitten kesken.  Jos riitaa tulee, tulee se yleensä näistä kuluista.

 

Jokainen porukka päättää näistä aina itse, mutta hyvä tapa on sopia, että kiinteät kulut hoidetaan tasan omistajien kesken (esim. hallikulut, laskeutumiskortti, vakuutuskulut, muut kiinteät kulut, jotka syntyvät, vaikka koneella ei lennettäisi minuuttiakaan - myös mahdolliset pääomakulut).  Kaikki maksavat, vaikka joku ei olisi lentänyt yhtään tuntia.

 

Lentotoiminnasta aiheutuvat kustannukset pitää sitten jakaa/lentotunti (Polttoaine, moottorin arvon aleneminen =uuden moottorin hinnan kerääminen, lentotunneista aiheutuvat huoltokulut/h jne.)  Tästä saadaan sitten se hinta, minkä osakas maksaa/lentotunti.  Osakkaat yleensä lentävät koneella hyvin erilaisia lentotuntimääriä/v, joten sen vuoksi kiinteät pakolliset kulut ja itse lentämisestä aiheutuvat kulut pitää eriyttää.  Muutoin osakkaat voivat joutua eriarvoiseen asemaan keskenään.

 

Kimppakoneeseen on suositeltavaa ottaa Kaskovakuutus ja tällöinkin on hyvä sopia mahdollisesta omavastuuosuuden maksamisesta vauriotapauksessa. Ellei kaskovakuutusta ole, lienee  hyvä sopia, että vahingon aiheuttaja on vaurion kustannuksista vastuussa?

 

Parhaittenkin kaverusten kesken on aina hyvä kirjata pelisäännöt, niin kaveruus jatkuu pidempään    

 

Ja tämä yllä oleva koskee siis enemmän moottorikoneita.

 

Olen samaa mieltä edellä Harrin kirjoittaman kanssa.

 

Sopimukseen on hyvä siis sisällyttää toteamus, mitkä kuluerät katetaan yhdessä eli jaetaan osakkaiden kesken tasan.  Luetelkaa ne kulut nimeltä ja tehkää vuosittain kulubudjetti etukäteen sekä sopikaa millaisissa erissä ja mihin aikaan vuodessa lentotoiminnan kiinteät kulut maksetaan.  Tämä on verrannollinen asunto-osakeyhtiön yhtiövastikkeeseen.

 

On myös hyvä sisällyttää sopimukseen ehto siitä, millä ehdoilla osakas voi tai joutuu myymään osuutensa.  Onko olemassaolevilla osakkailla etuosto-oikeus (miten estetään ei-toivotun osakkaan tulo yhtiöön/kimppaan).  Mitä tehdään osakkaan kuollessa ?  Lunastetaanko osuus, ja jos niin miten lunastusarvo määritellään (esim. kimppa tai oy:n hallitus määrittelee sen arvon kerran vuodessa)

 

Entäpä kuinka sovitaan määräaikaisista uudistuksista? Avioniikka esimerkiksi saattaa kaivata uusintaa, ja lasku voi olla kerralla merkittävä.

 

Alla muutama ehdotus sovittaviksi asioiksi ja säännöiksi, joita voitaisiin soveltaa fiktiivisessä kimpassa tai osakeyhtiössä

 

Osakkaan kelpoisuusvaatimukset

 

Yhtiössä voi olla osakkaana sekä luonnollinen että juridinen henkilö.  Luonnollisen henkilön tulee olla kelpoinen toimimaan päällikkönä Lentokoneessa. Jos osakkeenomistaja on juridinen henkilö, tulee juridisen henkilön nimetä osakasoikeuksia käyttäväksi yksi ja vain yksi Edustaja; luonnollinen henkilö, jolla on vastaava kelpoisuus kuin tämän sopimuksen nojalla edellytetään osakkaana olevalta luonnolliselta henkilöltä ja joka käyttää yhtiökokouksessa juridisen henkilö-osakkaan äänivaltaa. 

 

Osakkaan tulee suorittaa velkansa ja muut taloudelliset velvoitteensa yhtiölle hallituksen määräämässä ajassa. Yli vuoden ikäinen erääntynyt velka yhtiölle katsotaan kelpoisuuden pysyväksi menettämiseksi.

 

Pysyväksi menetykseksi katsotaan myös yhtäjaksoisesti 12 kuukautta kestänyt lentokelpoisuuden menetys.

 

 

Muita seikkoja joihin on hyvä kirjallisesti varautua:

 

 

 

Osakkuudesta luopuminen

 

  Vapaaehtoinen luopuminen osakkuudesta

 

Sekä luonnollinen että juridinen henkilö-osakas voi luopua osakkuudestaan joko

i. myymällä osakkeensa ja rahoitusjärjestelyyn liittyvän sijoituksensa toiselle

ii. vaatimalla muita osakkaita yhteisvastuullisesti lunastamaan hänen osakkeensa ja rahoitusärjestelyyn liittyvän sijoituksensa Käypään Hintaan. Käyvän hinnan ja lunastusmenettelystä aiheutuvat riitaisuudet ratkaisee kolmihenkinen lunastuskomitea. Lunastuskomiteasta sovitaan tässä sopimuksessa jäljempänä.

 

Velvollisuus osakkuudesta luopumiseen

 

Luonnollinen henkilöosakas on velvollinen luopumaan osakkuudestaan menetettyään pysyvästi kohdassa x.x. mainitun kelpoisuutensa.

 

Mikäli luonnollinen henkilö-osakas kuolee tai juridinen henkilö-osakas asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin tai lakkaa muusta syystä olemasta, on ensisijaisesti käytettävä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusmenettelyä.

 

Ellei yhtiö tai kukaan yhtiön osakkaista kuitenkaan käytä lunastusoikeuttaan eikä kuolinpesä ole jäljempänä esitetyllä tavalla esittänyt uutta Kelpoisuusvaatimukset täyttävää hyväksyttävää osakasta tai Edustajaa, sitoutuvat tämän sopimuksen jäljelle jääneet osakkaat lunastamaan kuolinpesän osakkeet ja osuuden käypään hintaan kuolinpesältä 12 kk kuluessa kuolinpäivästä.

 

Uusi osakas

 

Yhtiöön voidaan olemassa olevien osakkaiden yksimielisellä päätöksellä, joko osakepääomaa korottaen tai korottamatta ottaa uusi osakas, joka saa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin olemassa olevilla osakkailla on.

 

Uudelta osakkaalta voidaan edellyttää osakkuuteen liittyvää, yhtiökokouksen määrittelemää rahastosijoitusta.

 

Jokaisen uuden osakkaan on liityttävä tähän osakassopimukseen.

 

Lentokoneen ylläpito ja sen kustannukset

 

Lentokoneesta aiheutuvat kulut katetaan käyttömaksuilla.

 

Muuttuvat kulut katetaan Lentotuntimaksuilla ja kiinteät kulut kiinteällä Vuosimaksuilla ja Päivämaksuilla, joiden suuruuden ja veloitusperusteet hallitus vahvistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

 

Hallitus päättää eri maksujen maksuehdot ja ne ovat kaikille osakkaille samat.

 

Lentokonetta hoidetaan asianmukaisesti siten, että se täyttää Lentokoneeseen nähden toimivaltaisten ilmailuviranomaisten yksityislentotoiminnalle ja lentokelpoisuudelle asettamat vaatimukset.

 

Perusparannuksista ja investoinneista päättää yhtiökokous yksimielisesti.

 

Lentotoiminta

 

Osakkailla on mahdollisuus varata Lentokonetta käyttöönsä.  Hallitus määrittelee ehdot ennakkovarauksista.

 

Osakkaita on kohdeltava tasapuolisesti.

 

Muilla kuin koulu- ja tarkastuslennoilla sekä huoltoihin liittyvillä koe- ja siirtolennoilla voi Lentokoneen päällikkönä toimia ainoastaan Kelpoisuusvaatimukset täyttävä osakas tai Edustaja. Tästä säännöstä voi hallitus myöntää yksittäistapauksissa määrittelemillään ehdoilla poikkeuksen.

 

Osakkaat vastaavat siitä, että he ja/tai Edustajansa käsittelevät Lentokonetta asiallisella ja taloudellisella tavalla. Hallitus voi julkaista vakiotoimintamenetelmiä (SOP) , joita on noudatettava kaikessa lentotoiminnassa.

 

Koneessa pidetään yllä kaskovakuutus koneen käyvästä markkina-arvosta. Hallitus valitsee kulloinkin käytettävän vakuutusyhtiön.

 

Sellaisista tahallisista tai tuottamuksellisista vaurioista ja vahingoista, joita Lentokoneen vakuutus ei korvaa, vastaavat yhteisvastuullisesti Lentokoneen päällikkö ja se osakas tai osakkaat, jonka/joiden lukuun lentokonetta vaurion sattuessa käytettiin.

 

Maksuvelvollisuus

 

Kukin osakas vastaa niistä aiheuttamistaan kustannuksista, jotka perustuvat yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksiin. Juridinen henkilö-osakas vastaa yhteisvastuullisesti Edustajansa kanssa Edustajan aiheuttamista kustannuksista.

 

Mikäli osakkaalla on erääntynyttä velkaa yhtiölle eikä hän kirjallisesta, osakasluetteloon ilmoittamaansa osoitteeseen lähetetystä kirjallisesta kehotuksesta huolimatta ole korjannut laiminlyöntiään kehotuksessa ilmoitettuun päivämäärään mennessä, keskeytyy hänen Lentokoneen käyttöoikeutensa siihen saakka, kunnes kaikki erääntyneet maksut on maksettu.

 

Mikäli maksujen laiminlyönnin vuoksi käytetään edellä kohdassa 3.3.2 kuvattua lunastusmenettelyä, on yhtiöllä oikeus kuitata osakkaalle maksettavasta lunastuskorvauksesta kaikkien riidattomien saataviensa kokonaismäärä.

 

Lunastustoimikunta

 

Milloin hyvänsä yhtiön osakkaan osakkeisiin sovelletaan yhtiöjärjestyksessä määrättyä lunastusmenettelyä, ja osakkeille on määritettävä käypä hinta (muu kuin vapaa kauppahinta), käyvän hinnan määrittelee 3-jäseninen lunastustoimikunta.

 

Lunastustoimikunnan jäsenen tulee olla ilmailulupakirjan haltija tai työskennellä ammatikseen ilmailualalla.

 

Lunastustoimikuntaan jäsenet nimetään siten, että

- Yhtiön hallitus nimeää jäsenen #1

- Jäsenen #2 nimeää

       o ostajaehdokas, jos sellainen on olemassa

       o muussa tapauksessa muu lunastusosapuoli

- Jäsen #3 on koneen kaskovakuutusyhtiön käyttämä vahinkotarkastaja

 

Käyvän hinnan tulee olla sopusoinnussa Aircraft Digest Blue Book:in kanssa.

 

 

Ja niin edelleen.

 

Peter

 

[Erkki Pulkkinen 0]

Peteriltä ihan hyvä malli, mutta tuota lainattua kohtaa en siihen kirjoittaisi. Jos kiinteiden kulujen maksumiehiä on enemmän, niin se on muille vain eduksi.

Arvonlisäverovelvollisuutta kannattaa harkita mahdollisten verollisten sijoitusten sekä mahdollisen alv-velvollisten osakkaiden vuoksi. Kotimaisessa toiminnassa siitä ei ole kenellekään haittaa muuten kuin lisääntyneen työmäärän muodossa verottajan suuntaan. Ja ennen kuin tulee ensimmäinen väite ansiolentotoiminnasta, sanon että varsinainen alv-velvollisuus ei ole mitenkään kytköksissä ansio/harrastelento-määrittelyyn.

 

Pysyväksi menetykseksi katsotaan myös yhtäjaksoisesti 12 kuukautta kestänyt lentokelpoisuuden menetys.

[Kari Leino 2]

Tämä ALV  asia joka on aika suurella prioriteetilla, koska nyt kokoonkasattavassa kimpassa on ainakin yksi alv:velvollinen kandidaatti, mahdollisesti jopa kaksi. Se millainen sopimus tulee, lienee hyvin pitkälle verotuksellisesti samantekevää näissä euromäärissä, koska yhtymä vaikka se ei oikeudellisena muotona olisikaan yhtiö, voi olla veronmaksuvelvollinen myös alv:n osalta. Meillä Suomessa kun on poikkeuskellisen laaja sopimisenvapaus. Alv velvollisuus tulee voimakkaasti eteen varsinkin jos konetta vuokrataan ulos ja arvioitu laskutus on se noin +8500e/v. Jos taas haluaa kokonaan poistua alv:n parista, on yhdistys hyvä, koska sen saa "verottomaksi" aika helpolla, mutta tuo ns.v erottomuus ei ole aina edullinen asia.

 

Tuo mikä itseäni eniten kiinnostaa ja on minulle edelleenkin tuntematonta maastoa, on itse sopimukset muun kuin verotuksen osalta (käytännön toimivuus yms. seikat). Niitä on tullut minulle myös e-maililla ja erinomaisia pohjia onkin. Arvonlisäysten ja -alennusten suhde ja niiden viemineen käytäntöön esim lunastuksen osalta, oli myös hankalasti hahmoteltavissa oleva asia, ja nyt se on ainakin teoriatasolla hahmoteltu (summat/prosentti vaan pitää kimpan kanssa sopia). Sain myös hyviä neuvoja itse kimpasta ja niiden konkreetista muodostamisesta, koska niissä asioissa on keskiössä aina ihminen, ja mehän olemme välillä kovinkin erilaisa. Parastahan olisi omistaa kone 100%:sesti itse ja vuokrata muille, mutta kyse on toki myös kustannuksista sekä siitä, että olisiko haluakas olemaan mukana toisentyyppisessäkin kimpassa jossain vaiheessa?

[Teemu Saarikko 0]

Kannattaa selvittää, miten huoltotoiminnan perusteet  muuttuu jos lentokone on vuokrakäytössä. Onko kannattavaa toimintaa.

[Erkki Pulkkinen 0]

Kannattaa selvittää, miten huoltotoiminnan perusteet  muuttuu jos lentokone on vuokrakäytössä. Onko kannattavaa toimintaa.

 

Huollot pitää sovittaa aiotun lentotoiminnan mukaan. Ennen lentokoneen vuokraaminen oli luvanvaraista, mutta nykyään se on historiaa.