Valtiollisen lentokoulutuksen tilanteesta ja epäkohdista

[Nico Ratala 0]

Onko kenelläkään sisäpiirin tietoa missä vaiheessa Patrian ja Suomen ilmailuopiston toiminta yhdistetään?  Puolustusministeriön selonteossa http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2014/jatkoselvitys_siviili-_ja_sotilasilmailun_lentokoulutuksen_yhteistyomahdollisuuksista_valmistui.5901.news  on esitetty ideoita mutta koska saadaan kunnon päätöksiä aikaan?

 

On ollut mielenkiintoista seurata vierestä kun SIO vuodesta vuoteen hehkuttaa tulevaisuuden lentäjäpulaa jotta valtion miljoonaluokan koulutusavustuksista ei vain leikata. Pitäähän 37 ihmisen saada palkkansa eihän toimintaa voi supistaa. Erityisesti veronmaksajana herää kysymys että miksi vuodesta vuoteen ylikoulutetaan veronmaksajien rahoilla myös lama-aikana lentäjiä vaikka työttömänä on satamäärin jo valmiita pilotteja.

 

Myöskin kalustohankinnat herättävät paljon kysymyksiä. Hankitut Embraer suihkukoneet, mikä niiden oikea hyöty on koulutuksessa. Ilmailuopiston Diamond DA-42 lentokoneilla sama koulutus voitaisiin tehdä paljon edullisemmin ja kustannustehokkaammin. Onko kyse vain siitä että SIO:n lennonopettajista on kiva päästä lentämään suihkarilla veronmaksajien piikkiin vai mistä? Käsittääkseni pelkästään jäänpoisto suihkariin maksaa reilun 1000 euroa per kerta.

 

Ehdottomasti koulutustoimintaa tulee supistaa vastaamaan nykypäivän markkinoiden tarpeita eikä jatkuvasti vaan ylikouluteta ja tuhlata veronmaksajien rahoja.

 

Toinen mielenkiintoinen esimerkki on Patrian lentokoulutuksen tilanne. Toimintahan on ollut tappiollista jo vuosia. Sen sijaan ison puolustusvälineyhtiön konserniavustukset ovat pitäneet yrityksen toiminnassa. Roimasti alihintaan myydyt SIO:n kurssien alihankintakoulutukset tappiolla tiputtivat kilpailusta pois muut kannattavalla pohjalla toimivat yksityiset lentokoulutusyritykset. Aiheesta lisää löytyy osoitteesta:  http://www.siivenalta.com/36

 

Eli yhteenvetona llman valtion avustuksia näyttää valtion siviililentokoulutuksen olevan täysin tappiollista ja ylimitoitettua. Nyt on tärkeää alkaa heti leikata kuluja eikä jatkuvasti vaan lapioida lisää veronmaksajien rahoja toimintaan joka ei ole kustannustehokasta.  Vaaditaan nimenomaan ulkopuolisten arviointia toiminnan tehostamiseksi. Sen sijaan että firmojen omat vastuuhenkilöt ovat jatkuvasti tehostamistoimikunnassa lopputulokset ovat laihoja, kuka haluaa antaa kaverille kenkää tai vähentää palkkaa. Esimerkiksi SIO:n toimitusjohtajan palkka on esitetty täällä: http://vnk.fi/documents/10616/1057304/Suomen_Ilmailuopisto_Oy.pdf/df8c9ce6-298e-4eae-a702-03c1ef3e6ef1

 

Onko muilla foorumilaisilla ideoita miten toimintaa voitaisiin karsia ja samalla kuitenkin säilyttää lentokoulutus Suomessa? Ja mitä epäkohtia olette itse havainneet Patrian ja SIO:n toiminnassa?

 

-N

[Christian Kvikant 0]

mitä epäkohtia olette itse havainneet Patrian ja SIO:n toiminnassa?

 

Jotain on ehkä tän osalta tapahtumassa… Suomen Ilmailuopisto Oy kun tarjoaa koulutusta joka yksittäisinä koulutuspalveluina eivät ole ammattilentäjän koulutusta, vaan palvelee lähinnä yleisilmailun tarpeita. Tällaisia koulutuspalveluja ovat esimerkiksi mittarilentokelpuutus ja Beechcraft BE 300 single pilot -tyyppikelpuutus. Näiden koulutuspalveluiden osalta Suomen Ilmailuopisto Oy on kiistatta taloudellista toimintaa harjoittava yritys.

 

Taloudellista toimintaa harjoittava yritys ei voi saada valtionavustusta... Tai jos tällaista toimintaa harjoittava yritys sellaisia tukia saa, niin tukien antaminen rikkonee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107. artiklaa.

 

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:12008E107:FI:HTML

 

Edit: Patria Pilot Training Oy on kolmen viime vuoden aikana saanut konserniavustusta, joka vuositasolla on ollut öbaut samansuuruinen kuin ko. kioskin liikevaihto (Startup-termein: Ege sisään, kaks' egee ulos). Sinänsä tällainen konserniavustus ei ole kielletty, mutta on mahdollista että tämä (viime kädessä valtion maksama) avustus, voidaan myös tulkita toiseessa saaduksi tueksi, joka yhtälailla rikkoo samaa SEUT:n artikla 107.

 

Ja samaan hengenvetoon voisi vielä lisätä, että Suomen valtio on vetäytymässä Malmilta, LVM:n päiväkäskyllä: ”Koulutusyritykset siirtyvät arvion mukaan pois Helsinki-Malmilta syyskuussa 2016 ja hakeutuvat niille kentille, joiden olosuhteet ja asiakasvirrat mahdollistavat liiketoiminnan.”

 

[Kari Leino 2]

Kyllä tulevaisuudessa on pulaa ihan joka alalla työntekijöistä, myös lentäjissä. Ja lama-aikana juuri palvelualalla pitää olla rivit kunnossa, kun lama sitten helottaa niin se jolla on pelikenttä nopeimmin kunnossa, voittaa ja vie asiakasvirrat (tai kassavirrat). Nykyään kun lama-ajoilla ja ns. nousukausilla on verrattain nopea sykli, niin jos alat vasta nouskauden aikana laittamaan rivejä kuntoon, on taas lama päällä ennen kuin saat tilanteet hallintaan ja palvelut/tuotteet markkinoille. Eli kyllä tämän nyt on pakko olla näin.

 

Ja toiseksi, kuka SIO:oon menee tai Suomeen tulee opiskelemaan jos kalusto on vanhaa? Suomessa voimakkaasti markkinoi mm. Baltic Aviation Academy ja samaan suuntaan on varmasti SIO menossa, tai ainakin pitäisi. Aika huonoa on kilpailla valmiiksi jo edukkaamman BAA:n kanssa jos sen lisäksi kalusto on vanhaa? Tyhmintä mitä tehdä voi, on se että rajaamme koulutustarpeen vain Suomeen. Tahdoimme olla "osa Eurooppaa" kun muuten ei kuulemma pärjää, ja maksoimme (oik. maksamme) siitä kohtuutonta hintaa, joten olkaamme siis eurooppalaisia ja laajentakaamme toimintaamme myös sinne, pitäkäämme palveut kunnossa ja työkalut ajanmukaisina niin kuin nyt asia onkin 

 

 

 

[Tatu Koiranen 1 726]

Erityisesti veronmaksajana herää kysymys että miksi vuodesta vuoteen ylikoulutetaan veronmaksajien rahoilla myös lama-aikana lentäjiä vaikka työttömänä on satamäärin jo valmiita pilotteja.

 

On aika normaalia, ettei koulutustarjontaa voimakkaasti ohjata taloussuhdanteiden mukaan. Se on jossain määrin turhaa ja lyhytnäköistä, ja toisaalta se ajaisi vain syvempään lamaan.

 

Ajattele asiaa näin päin: onko halvempaa tuottaa 40 lentäjää tappavan tasaisella tahdilla vuodesta toiseen, vai tuottaa välillä 80 henkeä ja välillä ei ketään? Mitä se kalusto, toimitilat, henkilöresurssit ja organisaatio (jotka kaikki on pitänyt mitoittaa riittämään 80 hengen vuosivauhtiin) tekee niinä vuosina, kun tuotanto on 0? Toki tähän koulutukseen ja sen jälkeiseen työttömyyteen nyt liittyy läheisesti kelpparien vanhentuminen ja niin edelleen, mutta silti.

 

Ja toiseksi, kuka SIO:oon menee tai Suomeen tulee opiskelemaan jos kalusto on vanhaa? Suomessa voimakkaasti markkinoi mm. Baltic Aviation Academy ja samaan suuntaan on varmasti SIO menossa, tai ainakin pitäisi. Aika huonoa on kilpailla valmiiksi jo edukkaamman BAA:n kanssa jos sen lisäksi kalusto on vanhaa?

 

SIO:ssa fATPL maksaa noin 13 tonnia opiskelijalle itselleen, jos lähtötaso on nolla. BAA on halvempi vai? SIO:lle on n. 1000 hakijaa per hakukerta, paljonkos BAA:lle? Jos vertaa SIO:ta muihin suomalaisiin ATPL-kouluttajiin, niin minä keksin ainakin n. 90 000 syytä mennä yrittää päästä sinne, vaikka kalusto olisi vähän vanhempaakin.

 

Lisäksi on mainittava, että SIO:n atpl-koulutus tapahtuu toistaiseksi suomeksi, joten ulkomaalaisia ei kovin paljoa tule.

[Nico Ratala 0]

Mielestäni on ihmeellistä että aina niin kriittinen Tatu ei nyt löydä asiasta mitään negatiivista sanottavaa. Osaltaan syynä taitaa olla se, että herra on itse menossa opiskelemaan SIO:lle. Näinhän se on aina historiassa mennyt että jos haluat että se kovaäänisin on hiljaa niin hanki mies puolellesi.

 

-N

[Tatu Koiranen 1 726]

Mielestäni on ihmeellistä että aina niin kriittinen Tatu ei nyt löydä asiasta mitään negatiivista sanottavaa. Osaltaan syynä taitaa olla se, että herra on itse menossa opiskelemaan SIO:lle. Näinhän se on aina historiassa mennyt että jos haluat että se kovaäänisin on hiljaa niin hanki mies puolellesi.

 

-N

 

Kyllä löydän, ja kyseenalaistin tuon phenomien hankinnan taloudelliselta näkökulmalta myös haastattelussa kun hain kouluun. Toisaalta en lähde mukaan trollaukseen; en tiedä, maksaako jäänpoisto tai -estokäsittely tonnia porissa tuon kokoluokan koneelle, mutta samaa luokkaa se käsittely olisi myös da42:lle. Kompetenssin puutteestasi asiassa kertoo se, että nostat esiin tuollaisen kulun joka koskee samalla tavalla myös "kevyempää kalustoa", etkä mainitse sanaakaan esimerkiksi koneen tuntihinnasta, jolla voisi olla käytännön merkitystä asiassa.

 

Yhteiskunnallehan SIO on kallis kuin mikä, eikä se johdu parista emb500:sta vaan jostain muusta. Toisaalta varmaankin oppilaat saavat tuolla paremman hyötysuhteen niin omilleen kuin valtion verorahoilleen kuin mitä saivat esimerkiksi TTT:llä, varmaan Helsingin käräjäoikeuden L14/9027 on sattumalta sinullekin tuttu asiakirja?

 

Ehdotan, että jatketaan tätä keskustelua yksityisen lentokoulutuksen tilanteesta ja epäkohdista, erityisesti Malmin lentoaseman ns. länsireunalla. Avaukseksi kuva:

 

 

Jään odottamaan vastinettasi "Nico", mikäli et sattuneesta syystä voi enää omalla tunnuksellasi vastata, voit perinteiseen tapaan jättää niitä tutkintapyyntöjä, poliisi osaa kyllä ottaa yhteyttä oikeaan osoitteeseeni, olenhan tässä suhteessa "poliisin vanha tuttu"

 

Toinen mielenkiintoinen esimerkki on Patrian lentokoulutuksen tilanne. Toimintahan on ollut tappiollista jo vuosia. Sen sijaan ison puolustusvälineyhtiön konserniavustukset ovat pitäneet yrityksen toiminnassa.

 

Nyt on tärkeää alkaa heti leikata kuluja eikä jatkuvasti vaan lapioida lisää veronmaksajien rahoja toimintaan joka ei ole kustannustehokasta.  Vaaditaan nimenomaan ulkopuolisten arviointia toiminnan tehostamiseksi.

 

Minäkin kannatan ulkopuolista arviointia, erityisesti verotarkastusta ja tarpeen vaatiessa esitutkintaa ja tuomioita veropetoksista (tai sellaisen törkeistä muodoista), ihan tasapuolisesti kaikkeen suomalaiseen yritystoimintaan.

[Tatu Koiranen 1 726]

Vastauksena kysymykseen, en usko että mihinkään karsimiseen on tarvetta. Ehkä vuosittaisia koulutusmääriä voisi pienentää väliaikaisesti 40->30, mutta muuten toimintaa ei tule ajaa alas eikä siitä mitään säästöjä tulisikaan.

 

Itseasiassa... kurssit ovat tällä hetkellä 16 hengen kokoisia, eli vuosittainen koulutusmäärä on 32.

 

Arvon "Nico Ratala", tai mitä nimeä nyt haluatkaan käyttää. Kun nyt näit vaivaa rekisteröityä foorumille ja Tatun viestihistoriaa luet läpi, niin tein sitten samoin. Väitätkö ihan vakavalla naamalla, että Tatu pääsi SIOlle koska hänet haluttiin hiljentää? Hieno päätelmä!

 

Tykkään kyllä aidosti siitä, että joku edes jaksaa kuvitella, että minut pitäisi hiljentää. Koskakohan eräs pieni yksityinen "lentokoulu" yrittää samaa? En kyllä ole ihan varma, saako suutani tukittua vaikka "lentoyhtiökoulutuksen" tarjoaisikin...

[Peter Lord 186]

Nyt en muista aivan tarkkaan.... Oliko se tosiaan mr Ratala joka poistettiin SIO:n IR-opekurssilta kun IR PIC-kokemus osoittautui.... Sanoisinko vaikka että fiktiiviseksi.

[Tatu Koiranen 1 726]

Äläs nyt Peter, ei viitsitä takertua pikkuasioihin. Kyseessä on kuitenkin luultavasti yksi Suomen kokeneimpia IMC-rullaajia. Lentoaikaa vain ei kertynyt suhteessa ihan niin paljoa.

 

-T

 

Välillä se rullauskin taisi tosin alkaa, vaikka kone oli edellisellä lennolla. No, kai autollakin voi rullata?

[Ville Huttu-Hiltunen 0]

Kylläpä alkoi kova OP:n henkilöön liittyvä loan heittäminen. Olisiko tämä kenties oma teema ja käytävä jossain toisessa ketjussa, jottei näillä ad hominen argumenteilla koiteta ajaa kiusallista keskusteluteemaa pois raiteiltaan.

 

Tällähän on jokaisella taatusti vahvat intressit lentokoulutukseen liittyen. Joko puolesta tai vastaan. Useat yrittävät taatusti puolustaa omaa intressiään kynsin ja hampain. Täytyykö näitä intressejä nyt alkaa tässä sen enempää avaamaan? Eikö riittäisi, että argumentteja esitettäisiin itse asiasta?

 

Minuakin kiinnostaisi kuulla, miksi ihmeessä lentäjiä koulututaan valtion varoilla työttömyyskortistoon aikana, jossa lentäjien työllisyystilanne on erittäin surkealla tolalla. Sekin minua kummaksuttaa suuresti, että miten ihmeessä SIO:n koulutuksesta on saatu vielä niin kallista? Käsittääkseni koulutuksen hinta per oppilas lähentelee 300.000€. Miten on mahdollista, että koulutus maksaa kolme kertaa enemmän markkinaehtoisesti toimiviin verrattuna? SIO on onnistunut vuodesta toiseen hankkimaan rahoitusta opetusministeriöltä enemmän kuin riittävästi. Rahaa on saatu niin runsaasti, että on päätetty ostaa pari suihkaria, ja ylimääräisillä sitten vielä Extra 300L leikkikaluksi. Johonkinhan ne rahat täytyy tuhlata, ettei näytä siltä että oltaisiin saatu liikaa rahoitusta.

 

Heitänpä tässä vielä sellaisenkin pienen provon ilmoille, että sivusta seuraajana minulle on usein tullut sellainen tunne, että hyvin tyypillisesti surkeaan työllisyystilanteeseen havahtunut lentäjä päättää ryhtyä lennonopettajaksi. Hänen intressissään on tämän jälkeen kaikin keinoin vähätellä surkeaa työllisyystilannetta ja maalailla erilaisia tulevaisuudennäkymiä alalle, jotta koulutustoiminta saisi jatkua ennallaan.  Tästä seuraa, että uusia hölmöjä saadaan houkuteltua alalle ja ongelma paisuu entisestään. Työttömyys alalla sen kuin pahenee.

[Antti Asikainen 1]

Kannattaisiko rahoitusta siirtää kouluttamisesta työttömien koulutettujen lupakirjojen ylläpitoon? Tällöin kenties rahan jakajien huomio keskittyisi paremmin myös siihen, kuinka paljon lentäjiä kunakin vuonna kannattaa kouluttaa.

 

Suomessa lentäjien tarpeen vaihtelut ovat niin pieniä, että niihin pystyttäisiin reagoimaan vaikka täsmäkouluttamisella. Koulutus on kuitenkin varsin lyhyt. Jonkinlainen puskuri voidaan pitää, mutta rajansa sen koolla. 

[Juha Pesu 15]

 

miksi ihmeessä lentäjiä koulututaan valtion varoilla työttömyyskortistoon aikana, jossa lentäjien työllisyystilanne on erittäin surkealla tolalla.

 

...on päätetty ostaa pari suihkaria, ja ylimääräisillä sitten vielä Extra 300L leikkikaluksi.

 

Oman kokemukseni perusteella:

 

- Alan suhdanteet muuttuvat niin nopeasti laidasta laitaan, ettei ennustaminen tuppaa onnistumaan. Milloin on pula piloteista, milloin on koulutettuja pilotteja pitkä jono odottamassa töihin pääsyä. Laadukasta koulutusta riittävällä kapasiteetilla ei polkaista hetkessä tyhjästä käyntiin, jos kaikki ajetaan alas matalasuhdanteessa. Koulutuksen sovittaminen kulloiseenkin tarpeeseen ei onnistu, kun pilottien tarve ja tarpeen loppuminen tuntuu aina tulevan niin rajulla heilahduksella laidasta laitaan. Toivoisin, että Suomessa säilyy alan koulutus, Suomessa on hyvä opetella lentämistä suomalaisissa oloissa, ja teollisuus ja työpaikat karkaavat muutenkin Suomesta sellaista tahtia, että mieluusti näkisin pikemminkin pyrittävän myymään suomalaista koulutusta ulkomaalaisillekin kuin että suomalaisten pitää hakea koulutuksensa ulkomailta. Erilaiset kehityshankkeet, joissa pystyttäisiin järkevästi yhdistämään ilmailuopistoon muutakin koulutusta kuin liikennelentäjäkoulutusta voisivat olla kannatettavia. Asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, mitä kaikkea samaan kannattaisi yhdistää, mutta ainakin harvakseltaan liikennöityä ilmatilaa Suomessa riittää, eli esimerkiksi sotilaslentämisen tarpeisiin voisi hyvin olla rakennettavissa kansainvälistäkin koulutustoimintaa.

 

- Extra leikkikaluna? Joka sanoo, ettei liikennelentäjän tarvitsisi osata lentää myös niissä tilanteissa, joihin liikennekoneilla ei pyritä joutumaan, on väärässä. Liikehtiminen onnistuu parhaiten sellaisella lentokoneella, joka on tehty sitä varten. Ammatikseen lentävän pilotin pitää pärjätä koneellaan, oli se taivaalla miten päin vain, ja siihen pitää antaa valmiudet koulutuksella. Ajatus siitä, että liikennekoneen puikkoihin voidaan antaa riittävä koulutus suunnilleen pelkällä simulaattorilla, on järkevä vain lyhytnäköisen rahan säästön kannalta. Liikehtimiskykyisen koneen käytön pitäisi olla pakollinen koulutuksessa, temppuilu taivaalla ei ole turhaa hupia, vaan tarpeellista koulutusta.

[Ville Huttu-Hiltunen 0]

Oman kokemukseni perusteella:

 

- Alan suhdanteet muuttuvat niin nopeasti laidasta laitaan, ettei ennustaminen tuppaa onnistumaan. Milloin on pula piloteista, milloin on koulutettuja pilotteja pitkä jono odottamassa töihin pääsyä. Laadukasta koulutusta riittävällä kapasiteetilla ei polkaista hetkessä tyhjästä käyntiin, jos kaikki ajetaan alas matalasuhdanteessa. Koulutuksen sovittaminen kulloiseenkin tarpeeseen ei onnistu, kun pilottien tarve ja tarpeen loppuminen tuntuu aina tulevan niin rajulla heilahduksella laidasta laitaan.

 

Olisiko esittää jotain dataa tästä suhdanteiden heilahtelusta? Minusta kun tuntuu, että tilanne on ollut jo pitkään hyvin staattinen ja mitään heilahteluja ei ole ollut. Minun käsittääkseni työttömien määrä rervissä on kasvanut tasaisen varmaa tahtia.

 

- Extra leikkikaluna? Joka sanoo, ettei liikennelentäjän tarvitsisi osata lentää myös niissä tilanteissa, joihin liikennekoneilla ei pyritä joutumaan, on väärässä. Liikehtiminen onnistuu parhaiten sellaisella lentokoneella, joka on tehty sitä varten. Ammatikseen lentävän pilotin pitää pärjätä koneellaan, oli se taivaalla miten päin vain, ja siihen pitää antaa valmiudet koulutuksella. Ajatus siitä, että liikennekoneen puikkoihin voidaan antaa riittävä koulutus suunnilleen pelkällä simulaattorilla, on järkevä vain lyhytnäköisen rahan säästön kannalta. Liikehtimiskykyisen koneen käytön pitäisi olla pakollinen koulutuksessa, temppuilu taivaalla ei ole turhaa hupia, vaan tarpeellista koulutusta.

 

Ei kai siitä haittaakaan ole, mutta jos tuollaisella extralla lentäminen olisi jotenkin välttämätöntä, niin eikö muidenkin koulutusogranisaatioiden pitäisi silloin hankkia sellainen? Onko heidän koulutusmallissaan jotain puutteita? Pitäisikö heidät velvoittaa myös tarjoamaan tällaista koulutusta osana ATPL vaatimuksia?

[Tatu Koiranen 1 726]

Olisiko esittää jotain dataa tästä suhdanteiden heilahtelusta? Minusta kun tuntuu, että tilanne on ollut jo pitkään hyvin staattinen ja mitään heilahteluja ei ole ollut. Minun käsittääkseni työttömien määrä rervissä on kasvanut tasaisen varmaa tahtia.

 

Kuten itse aiemmin olet kirjoittanut:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr15.pdf?lang=fi

 

Kappaleessa 3.3.2 käsitellään Suomen ilmailuopiston valtionosuutta, joka on vaihdellut hieman alle ja ylikin 100% liikevaihdosta. 2008 oppilaitoksessa opiskeli 72 oppilasta ja liikevaihto oli hieman yli 7 miljoonaa euroa. Tästä voisi laskea karkeasti, että yksi opiskeluvuosi maksaa noin 100.000€.

 

Kuinka pitkään kuvittelet koulutuksen kestävän?

 

Ei kai siitä haittaakaan ole, mutta jos tuollaisella extralla lentäminen olisi jotenkin välttämätöntä, niin eikö muidenkin koulutusogranisaatioiden pitäisi silloin hankkia sellainen? Onko heidän koulutusmallissaan jotain puutteita? Pitäisikö heidät velvoittaa myös tarjoamaan tällaista koulutusta osana ATPL vaatimuksia?

 

Koulussa ei lennetä ATPL-koululentoja, eikä sellaisia ole olemassakaan. Toisaalta esimerkiksi Patrian koulutustoiminnassa yleisesti tuli kolme ruumista virheliikkeiden lentämisen yhteydessä (IFR-lennolla) joku vuosi sitten. Ymmärräthän, että vaatimuksista on säädetty lainsäädännöllä (ja vielä EU-tasolla), vai trollaatko tietämättömyyttäsi näistä velvoittamisista?

 

Lentäjiä on varsin vähän työttöminä. Jos karsia pitää, minä aloittaisin karsimisen esimerkiksi huoltohenkilöstön kouluttamisesta, siellä puolella työpaikkoja on paljon huonommin ja valmistuvien määrä vastaavasti paljon suurempi.

[Juha Pesu 15]

Olisiko esittää jotain dataa tästä suhdanteiden heilahtelusta? Minusta kun tuntuu, että tilanne on ollut jo pitkään hyvin staattinen ja mitään heilahteluja ei ole ollut. Minun käsittääkseni työttömien määrä rervissä on kasvanut tasaisen varmaa tahtia.

 

Kuten sanoin, perustin kommenttini omaan kokemukseeni. En ole tilastotieteilijä, enemmänkin taulukkolaskentanyhräämisen vihaaja. Pääsin lentäjäkoulutukseen, kun pula lentäjistä oli niin kova, että piti haalia kaikki edes jollain tavoin kynnelle kykenevät. Koulutus piti saada hoidettua pikavauhdilla. Kurssin valmistumisen jälkeen osa kurssilaisista joutui odottamaan neljä vuotta töihin pääsyä, kun ohjaajapula oli äkkiä kääntynytkin ylimääräksi. Kun työmarkkinat lähtivät sitten taas vetämään, koulutus pyöri täyttä höyryä, ja kysyntää oli vaikea tyydyttää. Tämä oli 1990-luvulla. Lentoliikenne on kasvuala, ja kasvavaan kysyntään on järkevää varautua, mutta nyt on kieltämättä päällä tilanne, että valmistuneita pilotteja on vailla töitä kohtuuttoman paljon. En väitä osaavani ennustaa, milloin kysyntää taas on ja minkä verran, mutta sen osaan ennustaa, että muiden tekemät ennusteet menevät yhtä pieleen kuin ennenkin.

 

Ei kai siitä haittaakaan ole, mutta jos tuollaisella extralla lentäminen olisi jotenkin välttämätöntä, niin eikö muidenkin koulutusogranisaatioiden pitäisi silloin hankkia sellainen? Onko heidän koulutusmallissaan jotain puutteita? Pitäisikö heidät velvoittaa myös tarjoamaan tällaista koulutusta osana ATPL vaatimuksia?

 

Kyllä, muidenkin kouluttajien pitäisi kouluttaa myös epätavallisia lentotiloja asianmukaisella lentokalustolla. Jos sellaista koulutusta ei ole, koulutus on puutteellista. Etenkin näinä taloudellisesti vaikeina aikoina koulutus halutaan yleisesti hoitaa mahdollisimman alhaisin kustannuksin, jolloin koulutukselle olisi hyvä olla riittävän kattavasti määrätyt minimivaatimukset, joihin kuuluisi myös jonkin sortin liikehtimisen koulutus.

[Tatu Koiranen 1 726]

Tästä seuraa, että uusia hölmöjä saadaan

 

olitko se sinä, joka juuri valitit "ad hominen" -kirjoittelusta (ja se muuten kirjoitetaan ad hominem).

[Ville Huttu-Hiltunen 0]

Kysyit mistä olen laskenut hinnan.

 

Tosiaan tuosta budjetista olen koittanut alkeellisesti sitä hahmotella. Saa toki korjata jos olen laskenut väärin. Googlettelun perusteella 2013 näyttäisi valtionosuus olleen 7.070.801€. http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:Pbrd0sTvwvMJ:www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuuslaskelmat/valtionosuudet-2013/opetus-ja-kulttuuritoimen-valtionosuudet-2013/Documents/OKMrahoitus2013_kunnatjamuut_040113.xls+&cd=7&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=safari

 

Jos ilmailuopistosta valmistuu vaikkapa 32 oppilasta vuodessa, niin tuolloin voisi valtionosuudeksi laskea karkeasti 7.000.000 / 32 = 218.000€

 

Tuohon sitten vielä päälle ainakin oppilaan itse kustantama osuus 12.800€, niin saadaan jonkinlainen käsitys siitä minkälaisissa lukemissa liikutaan koulutuksen kustannusten suhteen.

 

Eli ok, ei ihan 300.000€, mutta päälle 200.000€ näyttäisi ainakin tulevan kustannuksia. Ollaanko tästä samaa mieltä?

 

Myös tässä MTV:n uutisessa puhutaan 200.000€ kustannuksista. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ilmailuopiston-johtaja--en-muuttaisi-koulutusmaaria/2334420

 

Onhan tuo nyt käsittämättömän huono suoritus, jos hinta on kaksinkertainen markkinaehtoisiin verrattuna. Vai löytyykö tälle jokin järkevä syy?

 

olitko se sinä, joka juuri valitit "ad hominen" -kirjoittelusta (ja se muuten kirjoitetaan ad hominem).

 

Minä kritisoin OP:n argumenttien sivuuttamista, ja hänen aiempien tekemisiensä esille tuomista. Tämä on nimenomaan ad hominem argumentointia. Siinä argumentoidaan sellaisin argumentein, joilla ei ole merkitystä käsiteltävän asian kannalta.

 

Tähän en itse sortunut, vaan puhuin hölmöjen lentäjäoppilaiden houkuttelemisesta lentäjäuralle ihan tuodakseni esille tähän teemaan liittyvän huomion. Tällä oli nimenomaan merkitystä keskusteluteeman kannalta. Keneenkään yksittäiseen henkilöön en tällä viitannut, enkä koittanut kenenkään täällä puheenvuoroja esittäneen argumenttejä ad hominem tavalla kumota.

[Timo Hyvönen 208]

Käsittääkseni tukea tulee muualtakin kuin OKM:ltä, jolloin kustannus on tuon 300k.

 

Kaupallisten koulujen hinnoissa on mukana myös ALV 24%

 

t. Timo

[Timo Hyvönen 208]

Niin tarkoitin että rahaa tulee joltain toiseltakin ministeriöltä tms, näin minulle on kerrottu.

 

Olisi hyvä tietää kokonaiskustannus, tietenkin.

 

Ja oppilaiden syytä tai haittaahan tämä ei ole, päinvastoin - hienoa että ovat päässeet tiukoista valinnoista läpi ko. kouluun!

 

t. Timo

[Ville Huttu-Hiltunen 0]

 

 

Voisiko olla kyse siitä, mitä ollaan paljon toitotettu, että kyseessä on laadukkaampi ja laajempi koulutus. Laatu maksaa.

 

 

Jos kyseessä todellakin olisi merkittävästi laadukkaampi koulutus niin luulisi, että SIO:sta valmistuneet olisivat kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Luulisi, että ei tarvisi työttömyyskortistoon valmistua, jos koulutus on niin paljon laadukkaampi kuin muualla maailmassa.

 

Entä miksei, tällaista tuplahintaista tarjota sitten kaupallisella puolella? Kyllä kai osa asiakkaista on sillä tävalla laatutietoisia, että haluavat maksaa laadukkaasta koulutuksesta, jos se on kuitenkin huomattavasti laadukkaampi. (vrt. Yhdysvallat ja eri yliopistot Harvard > state university)

[Tatu Koiranen 1 726]

Jos kyseessä todellakin olisi merkittävästi laadukkaampi koulutus niin luulisi, että SIO:sta valmistuneet olisivat kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Luulisi, että ei tarvisi työttömyyskortistoon valmistua, jos koulutus on niin paljon laadukkaampi kuin muualla maailmassa.

 

Entä miksei, tällaista tuplahintaista tarjota sitten kaupallisella puolella? Kyllä kai osa asiakkaista on sillä tävalla laatutietoisia, että haluavat maksaa laadukkaasta koulutuksesta, jos se on kuitenkin huomattavasti laadukkaampi. (vrt. Yhdysvallat ja eri yliopistot Harvard > state university)

 

Se on vähän että miten sitä katsoo. Patria on hinnoiltaan kaksi-kolminkertainen johonkin muuhun maahan verrattuna, toki SIO vastaavasti silloin kuusinkertainen. Osaltaan pitää muistaa se, että mikään itseisarvo ei ole tarjota äärimmäisen kallista koulutusta markkinoilla ja väittää sen jollain tavalla vaikuttavan koulutuksen onnistumiseen kokonaisuudessaan. On selvää, että jos Patria vetäisi 100 tonnin ja 200 tonnin koulutuslinjoja, niin se sadan tonnin linja keräisi tietysti enemmän kiinnostusta, ja voisi jopa tuottaa parempia lopputuloksia, koska se on edes jollain tavalla teoreettisesti normaalin ihmisen saavutettavissa. 200 tonnin ökylinjalle hakeutuvilla ilmeisesti lompakko on kunnossa (itsellä tai isällä), mutta miten lie henkilökohtaiset ominaisuudet lentäjänä toimimisen kannalta noin muuten? Se "geenipooli" josta niitä potentiaalisia koulutettavia voisi tuolle kurssille tulla, on äärettömän pieni. Rahalla kun ei voi kaikkea korvata.

 

Tuosta kortistohommasta yleisellä tasolla; niinhän siinä käy ettei töitä löydy vaikka koulutus olisi kuinka hyvää, jos avoimia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole. Jos kortistosta puhutaan, niin työnhakualue on silloin Suomi, siinä ei paljon auta vaikka olisi airbussin tyyppikoulutuskin taskussa, jos airbussiin ei kukaan tarvitse juuri silloin lentäjiä.

 

Työllistymiseen alalle voi osaltaan vaikuttaa myös sillä, että on valmis lähtemään sinne missä töitä on, ja osaltaan siitä, että haluaako saada työstä palkkaa vai haluaako maksaa siitä, että pääsee lentämään (esim. Ryanair). Sitä mitä olen pitkään SIO:ssa oikeastaan ihmetellyt, on se, että miksei koulua ole lähdetty kehittämään sellaiseksi, että siihen sisältyisi edes ammatillinen perustutkinto, mahdollisuuksia olisi myös alemmalle korkeakoulututkinnolle, kuten esimerkit maailmalta kertovat.

 

Jos tämä talouden tila jatkuu samantyyppisenä kun itse parin vuoden päästä saatan valmistua, on varmaankin muutto Aasiaan edessä, se on ihan kiva paikka elää. Ehkä joskus myöhemmin sitten takaisin Euroopan suunnalle, kenties jopa Suomeen. Varmaa on ainakin se, että sinne kuuluisaan kortistoon en ole menossa, riippumatta siitä, löydänkö "alan hommia" vai en.

[Ville Huttu-Hiltunen 0]

 

 

Kun nyt jaksat kyseenalaistaa, niin olisiko sinulla ehdotusta miten ratkaista tämä epäkohta? Pitäisikö SIO lakkauttaa, että Suomeen jäisi vain 120k vaihtoehto lentäjäkoulutukselle? Vai mitä nyt oikein haet takaa?

 

 

Kannatan valtion rahoittamaa koulutusta. Mielestäni valtion tulee tarjota ammatillista koulutusta eri ammatteihin, mutta koulutusmäärät tulee suhteuttaa tarpeeseen. Missään nimessä en kannata, että valtion rahoilla koulutetaan liikaa johonkin ammattiin. Tässä tapauksessa koulutusmäärät vaikuttaisivat olevan jopa törkeästi ylimitoitettuja. Ajatellaanpa vaikka monia muita yhteiskunnallisesti merkittäviä ammatteja, esim. Akavalaisten ammattien lukemia vastavalmistuneiden työttömyydessä.

 

 

Keskimäärin nuo työttömyyslukemat pyritään koulutuspoliittisin ratkaisuin pysymään järkevinä. Joillain ongelmallisemmilla Akavan aloilla vastavalmistuneiden työttömyysprosentit alkavatkin olla jo yli 10%, jolloin tilannetta aletaan jo seurata, ehkäpä hieman supistamallakin koulutusmääriä. Toki jotkut alat ovat enemmän suhdanneherkkiä, kuin toiset. Tämä tiedetään taatusti OKM:ssä. Ei palvele kenenkään etua kouluttaa liikaa ihmisiä valtion varoin ammattiin, jossa on työllisyysnäkymät ovat heikot. Tämä on haitallista politiikkaa sekä työntekijän, että koko yhteiskunnan kannalta. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa lentäjien koulutusmäärien osalta jopa surkuhupaisalta. En edes osaa arvata mitä nuo vastavalmistuneiden työttömyysprosentit saattaisivat olla, jos SIO:sta valmistuneet asetettaisiin tuolle kuvaajalle. Sen osaan jo nyt sanoa, että lukemat olisivat todella hurjat. Kenties lähemmäs 100%, joka on kyllä aivan kamala saavutus varsinkin kun ottaa huomioon, että koulutus on kenties maailman kallein.

 

Toki tässä vaiheessa vielä koitan kaivella täältä osuvia vasta-argumenttejä, jotka mahdollisesti muuttaisivat tämän hetkisen käsitykseni SIO:n tilanteesta. Mielenkiinnolla kuuntelen kyllä kaikkien näkemyksiä.

 

EDIT: ja vielä siis täsmälleen vastaus siihen, että mitä pitäisi tehdä:

Yksi vaihtoehtohan olisi lakkauttaa SIO ja hoitaa koulutukset tulevaisuudessa markkinaehtoisten toimijoiden kautta kilpailuttamalla määräajoin. Minun puolestani valtio voisi kustantaa koko koulutuksen, eikä oppilaan välttämättä tarvitsisi maksaa mitään. Tärkeintä olisi, että pidettäisiin huoli sopivasta koulutusmäärästä, ja toisaalta huolehdittaisi siitä, ettei törsätä valtion rahaa mielinmäärin, vaan koulutetaan kustannustehokkaasti.

[Ville Huttu-Hiltunen 0]

Ettei tarvitse turvautua pelkkään mututuntumaan, niin tuossa on viimeisin SIOn käyneille tehty kysely työllistymisestä.

 

Lähetimme kyselyn 213:lle, vastanneita oli 170, vastausprosentti n. 80 %.

 

Johtopäätöksiä:

noin 150 SIO:sta valmistunutta lentäjää ei ole vielä työllistynyt lentäjäksi

 

Todella surkea tilanne. Tuossa 200 hengen poolissahan on käsittääkseni viimeisen 5-6 vuoden ajalta valmistuneita lentäjiä. Jos puhutaan yli 3 vuotta työttömänä olleesta lentäjästä, niin en kyllä enää operoisi "vastavalmistuneen" termillä. Koitin nopeasti etsiä, mikä on ollut vastavalmistuneen määritelmä tuossa Akavan esittämässä tilastossa. En löytänyt nopeasti vastausta, mutta voisin kuvitella, että puhutaan ihan 0-3 vuoden sisällä valmistuneista.

 

Tuon SIO:n kyselyn mukaan siis 0-6 vuoden sisällä valmistuneista noin 88% on edelleen vailla lentäjän töitä. Tuo lukema on aivan törkeä.

 

 

Vastaavia ja huonompiakin lukemia on monella muullakin alalla Suomessa. Insinööreillä, opettajilla, poliiseilla, muusikoilla jne. Kokemattoman on taantumassa vaikea saada töitä. Toki ilmailuala Suomessa on mennyt alaspäin, mikä on huono juttu, mutta eiköhän positiivisiakin uutisia ole tulossa mahdollisesti jo ensi vuodesta alkaen.

 

Insinöörien osuus näkyy tuossa esittämässäni käppyrässä. Vastavalmistuneiden työttömien osuus ei ole edes 15%. Niin ikään opettajat löytyvät noista Akavan tilastoista, ja heidän tilanne on vielä selvästi insinöörejäkin parempi.

 

Poliiseilla on tosiaan ollut ongelmia. Vuoden 2011 jälkeen valmistuneiden työttömien osuus on eräiden tietojen mukaan 20%. http://yle.fi/uutiset/vastavalmistuneiden_poliisien_tyottomyys_helpottanut_hiukan/7280177

 

Siis ajattele, että poliseilla vastavalmistuneiden työttömyys kävi 30%:ssa ja pol AMK:ssa koulutusmääriä supistettiin. Nyttemmin tilanne on korjaantumassa ja viime kesänä tuo lukema oli enään 20% "Kun aiemmin koulutuspaikkoja on ollut yli 300, viime vuosina koulutukseen on otettu 100-200 opiskelijaa."

Lähde:http://yle.fi/uutiset/poliisikoululainen_valmistuu_yha_useammin_kortistoon__tama_on_tavallinen_ammattikorkeakoulu/7070142

 

 

 

Tuo voisi todella olla yksi vaihtoehto, näin homma toimiikin monissa maissa. Itse en sellaista kuitenkaan Suomeen toivo. Kuten aiemmin on nähty, niin lentäjiä on liian myöhäistä kouluttaa siinä vaiheessa kun niitä tarvitaan.

Kysynkin sinulta: Jos nyt ei olisi reserviä ja lentäjät koulutettaisiin vain tarpeeseen, niin missä vaiheessa mielestäsi pitäisi laittaa uusien pilottien haku auki koulutusta varten? 2015, 2016, 2017...?

 

3 vuoden koulutus on lyhyt aika. Tuollaisen koulutuksen ja sen tarpeen voi helposti ennakoida ja siihen voidaan mukautua. Missään nimessä ei pidä kouluttaa ihmisiä työttömäksi kallilla hinnalla ihan vain sen varalle, että työmarkkinat jotenkin ihmeen kaupalla yhtäkkiä räjähtäisivät. Nykyinen reservi riittää 10 vuodeksi eteenpäin.

 

 

Ja ps. yhden hävittäjälentäjän hinnalla kouluttaa aika monta kappaletta SIOlaisia.. Pitäisikö ilmavoimienkin koulutus lakkauttaa?

 

Hävittäjälentäjien koulutus on toki aivan eri asia. Ilmavoimien koulutusta ei tietenkään pidä lakkauttaa. Tämän luulisi olevan selvä. Kerro toki ihan mielenkiinnon vuoksi, mistä olet laskenut hävittäjälentäjän koulutuksen hinnan ja kuinka monta euroa se maksaa?

[Tatu Koiranen 1 726]

Todella surkea tilanne. Tuossa 200 hengen poolissahan on käsittääkseni viimeisen 5-6 vuoden ajalta valmistuneita lentäjiä. Jos puhutaan yli 3 vuotta työttömänä olleesta lentäjästä, niin en kyllä enää operoisi "vastavalmistuneen" termillä. Koitin nopeasti etsiä, mikä on ollut vastavalmistuneen määritelmä tuossa Akavan esittämässä tilastossa. En löytänyt nopeasti vastausta, mutta voisin kuvitella, että puhutaan ihan 0-3 vuoden sisällä valmistuneista.

 

Akavan graafejan ei millään muotoa voi verrata SIO:n kyselyn tuloksiin työllistymisestä omalle alalle. Akavan käppyrät koskevat työttömiä työnhakijoita, koska tietolähde on työttömyystilastot. SIO:n kyselyyn vastanneista työttömiä työnhakijoita oli n. 3 %, mikä on olennaisesti alhaisempi arvo, kuin mitä Akavan käppyröissä alimmillaankin esiintyy. Ilmeisesti on siis niin, että SIO antaa paremmat edellytykset työllistyä (tai SIO:n käyvät luontaisesti työllistyvät paremmin SIO:sta riippumattomista syistä).

 

Tuon SIO:n kyselyn mukaan siis 0-6 vuoden sisällä valmistuneista noin 88% on edelleen vailla lentäjän töitä.

 

En aivan ymmärrä tätä tilastotieteellistä ajatuksenjuoksua, ehkä osin nuo "johtopäätökset" tuosta selvityksestä sekoittavat pakkaa, jos olet virheellisesti lähtenyt vertailemaan siinä esitettyjä lukuja vastanneiden lukumäärään (150/170, kun pitäisi olla 150/213). Kysely lähetettiin siis 213:sta hengelle, vastauksia saatiin 170 hengeltä. Jos oletetaan vastanneiden edustavan keskimääräisiä arvoja, voidaan todeta seuraavaa:

 

- Työttömiä työnhakijoita (vrt. Akava) on 2,9 %

- Työkseen lentää lentoyhtiössä 29 %

- Työkseen lentää 35 %

- Työkseen ei lennä lentoyhtiössä 71 %

- Työkseen ei lennä lainkaan 65 %

 

Tuo lukema on aivan törkeä.

 

Olen samaa mieltä, lukeman esittäminen on törkeä valhe ja argumentointivirheenä tilaston virhetulkinta. Ei se pidä paikkaansa edes siinä tilanteessa, että kukaan kyselyyn vastaamatta jättäneistä ei lentäisi lentoyhtiössä (49/213 = 23 % (77 %)).

 

3 vuoden koulutus on lyhyt aika. Tuollaisen koulutuksen ja sen tarpeen voi helposti ennakoida ja siihen voidaan mukautua. Missään nimessä ei pidä kouluttaa ihmisiä työttömäksi kallilla hinnalla ihan vain sen varalle, että työmarkkinat jotenkin ihmeen kaupalla yhtäkkiä räjähtäisivät. Nykyinen reservi riittää 10 vuodeksi eteenpäin.

 

Olet toistanut, että tämän tarpeen voi helposti ennakoida ja siihen voidaan mukautua. Käytännössä odotan suurella mielenkiinnolla, että tulet ilmoittamaan joko nyt tai myöhemmin tulevaisuudessa sen päivämäärän, josta on noin nelisen vuotta siihen, kun työvoimaa oikeasti tarvitaan. Pitäähän koulutuksen organisoimiseen varata myös sitä aikaa.

 

ps.

[ attachment removed / expired ]

 

[Ville Huttu-Hiltunen 0]

 

Akavan graafejan ei millään muotoa voi verrata SIO:n kyselyn tuloksiin työllistymisestä omalle alalle, koska akavan käppyrät koskevat työttömiä työnhakijoita, koska tietolähde on työttömyystilastot. SIO:n kyselyyn vastanneista työttömiä työnhakijoita oli n. 4 %, mikä on olennaisesti alhaisempi arvo, kuin mitä Akavan käppyröissä esiintyy.

 

Ok, tuossa olet oikeassa. Näitä ei tosiaan voi verrata. Se on selvää, ettei Akavan käppyröistä selviä ketkä ovat saaneet koulutustaan vastaavaa työtä. Sen sijaan tuo poliisin tilasto vaikuttaisi vertailukelpoiselta, kun verrataan sitä kuinka usea on työllistynyt poliisiksi.

 

Löysin myös tuon vastavalmistuneen määritelmän jolla tilastokeskus operoi ja siinä mitataan työllisyyttä "valmistumista seuraavan vuoden lopun tilanteessa"

http://tilastokeskus.fi/til/sijk/2012/sijk_2012_2014-02-12_laa_001_fi.html

 

Tuolla mittarilla lentäjäksi työllistyneiden osuus lienee 0%-12% (riippuen siitä mikä määritellään vastavalmistuneeksi) Poliiseilla jo 60% lukema sai aikaan huomattavia supistuksia koulutusmäärissä. Eikö tämä ole jo melkoinen ero?

 

Olet toistanut, että tämän tarpeen voi helposti ennakoida ja siihen voidaan mukautua. Käytännössä odotan suurella mielenkiinnolla, että tulet ilmoittamaan joko nyt tai myöhemmin tulevaisuudessa sen päivämäärän, josta on noin nelisen vuotta siihen, kun työvoimaa oikeasti tarvitaan. Pitäähän koulutuksen organisoimiseen varata myös sitä aikaa.

 

Jos minulle maksettaisiin tämän asian selvittämisestä, niin ilman muuta voisin kertoa tarkemmin vastauksen tähän. Nyt tyydyn vain toteamaan, että asia ei ole kovinkaan vaikea ennakoida järkevästi. Ja joku onnistuu tässäkin epäonnistumaan, niin sekin on parempi että yllättävässä tilanteessa otamme hetkeksi ulkomaista työvoimaa, kuin se että koulutamme jatkuvasti kalliilla ja liian paljon.