Valtiollisen lentokoulutuksen tilanteesta ja epäkohdista

[Tatu Koiranen 1 726]

Tuolla mittarilla lentäjäksi työllistyneiden osuus lienee 0%-12% (riippuen siitä mikä määritellään vastavalmistuneeksi) Poliiseilla jo 60% lukema sai aikaan huomattavia supistuksia koulutusmäärissä. Eikö tämä ole jo melkoinen ero?

 

Hmm.. en mä saa kyllä tehtyä tuollaista päätelmää näillä lähtötiedoilla, nimittäin tosta SIO:n julkaisemasta tilastosta ei näy se, että kuka on työllistynyt milloinkin. Johtopäätöksissä todetaan, että "reservi" on pysynyt saman suuruisena. Jos työllistyneet ovat niitä, jotka hiljattain ovat valmistuneet, niin silloinhan työllistymisaste olisi aika hyvä? Tottakai, jos työllistyneet ovat niitä 5-6 vuotta sitten valmistuneita, niin se on huono. Ei voi tietää.

 

Jos minulle maksettaisiin tämän asian selvittämisestä, niin ilman muuta voisin kertoa tarkemmin vastauksen tähän. Nyt tyydyn vain toteamaan, että asia ei ole kovinkaan vaikea ennakoida järkevästi. Ja joku onnistuu tässäkin epäonnistumaan, niin sekin on parempi että yllättävässä tilanteessa otamme hetkeksi ulkomaista työvoimaa, kuin se että koulutamme jatkuvasti kalliilla ja liian paljon.

 

Pitäisi tosin erottaa tässä kaksi toisistaan riippumatonta asiaa, eikä keskustella niistä samoihin argumentteihin pohjautuen: koulutusmäärät ja koulutuksen hinta.

[Toni Korppi 0]

Jos tämä talouden tila jatkuu samantyyppisenä kun itse parin vuoden päästä saatan valmistua, on varmaankin muutto Aasiaan edessä, se on ihan kiva paikka elää. Ehkä joskus myöhemmin sitten takaisin Euroopan suunnalle, kenties jopa Suomeen. Varmaa on ainakin se, että sinne kuuluisaan kortistoon en ole menossa, riippumatta siitä, löydänkö "alan hommia" vai en.

 

Eli maksamme suomalaisista verovaroista n-kertaista hintaa koulutustuotannosta, jonka hyödyn korjaavat ulkomaalaisten lentoyhtiöiden omistajat. Yksilölle ja SIO:n henkilökunnalle tämä on varmaan kivaa.

[Matti Palosuo 373]

 

Ei nyt ihan suoraan liity tähän topiciin mutta lentokoulutuksesta, urasta ja ulkomaista:

http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/nainen-lentokapteenina-yha-harvinaisuus-suomalaissiskokset-tekevat-historiaa-yhdysvalloissa/4742138

 

 

[Tatu Koiranen 1 726]

Sille ulkomaalaisen lentoyhtiön johtajalle on rahallisesti aivan sama missä työntekijä on koulutuksensa hankkinut. Voihan tämän ajatella niinkin, että nyt kun Suomessa ei ole töitä tarjolla, niin on parempi että koulututetut lähtevät hakemaan kokemusta ulkomailta ja tulevat takaisin Suomeen montaa kokemusta ja tuhansia lentotunteja rikkaampina. Minun mielestäni parempi niin, että lähdetään, kuin että jäätäisiin Suomeen odottelemaan töitä. Samoin kai pitäisi suhtautua negatiivisesti kaikkiin ulkomaille lähteviin suomalaisiin alasta riippumatta, jos he ovat jotain verovaroin maksettua koulutusta hankkineet. Samalla logiikalla kaikille ulkomaalaisille yrityksille työskentely Suomessa olisi vähintäänkin kyseenalaista.

 

-T

 

Tonin mieliksi täytyykin harkita tuota työttömän uraa, munhan ei tarvitse ottaa vastaan muita töitä kuin lentäjän ja mekatsun. Kortistossa saa olla varmaan aika rauhassa! Nykyisestä duunista joutuu tosin irtisanoutumaan ensin (jos en hanki potkuja), paljos se karenssi on?

[Juha Juurikas 152]

Eli maksamme suomalaisista verovaroista n-kertaista hintaa koulutustuotannosta, jonka hyödyn korjaavat ulkomaalaisten lentoyhtiöiden omistajat. Yksilölle ja SIO:n henkilökunnalle tämä on varmaan kivaa.

Mihin koulutuksen vaiheeseen raja pitäisi vetää? Peruskoulukin on verorahoilla maksettu. Kaikkiko Suomessa kortistoon, vaikka ulkomailla olisi töitä? Entäpä ulkomaisen henkilön työskentely Suomessa? Voimmeko käyttää hyväksi esimerkiksi Viron veronmaksajien rahoilla koulutettua lääkäriä?

[Hannu Kultalahti 0]

Sivusta lukeneena näyttäisi siltä,että Suomessa tehdään kuitenkin hyvän tasoista koulutusta jolle ei kuitenkaan ole käyttöä kotimaassa. Ainakaan heti ns.valmistumisen jälkeen. Aiheuttaa tietysti jonkinasteista turhautumista.  Pari faktaa on kuitenkin syytä pitää mielessä. Osaavalle löytyy aina töitä,oli missä tahansa. Ja vaikka maailma on nyt tämmöinen kun on ,tulevaisuus voi tarjota paljon enemmän kuin sen,mikä tällä hetkellä näyttää joltain.      Ihmettelen vain joskus,tuota kapasiteetin ja innokkuuuuden ylitarjontaa,mutta eteenpäinhän elävän mielen kuuluu ollakin.

[Hannu Kultalahti 0]

Ps JJ,olet aivan oikeassa. Ei koulutusta,kuin sivistämistäkään voi säädellä tarpeen mukaan. Sen täytyy olla olemassa koko ajan,ja ilman lisukkeita siitä,mistä se on tullut. Tuotteistaminen ei oikein toimi tällä alueella,koska tässä ei myydä eilistä lämmitettyä,eikä "vähän sinnepäin". Ei riitä että tunnet nappulan jota painaa,täytyy myös tietää mitä sen takana tapahtuu. Tieto on paljon tärkeämpi kuin se,mistä se saatiin.

[Lauri Tarkkonen 0]

Yhteiskunta kouluttaa jäseniään kehittyäkseen. Mitä parempi koulutus sitä suuremman panoksen kansalainen voi antaa yheiskunnalle ja siinä samalla hyötyä siitä itsekin. Yhteiskunnan on tarkoituksenmukaista ohjata koulutusta tarpeittensa mukaan, eikä tavoitteena ole kouluttaa ketään työttömäksi. Ongelma on allokoida eri alojen koulutukseen sopiva määrä resursseja, siis koulutuspaikkoja ja opettajia ja houkutella niihin sopiva määrä opiskelijoita, että ammattitaidon kysyntä ja tarjota olisivat jotenkin lähellä toisiaan. Jotkut ammatit ovat suositumpia kuin toiset ja joihinkin hakeutuu huomatatvasti enemmän opiskelijoita kuin mitä koulutukseen mahtuu ja mitä myöhemmin kyetään työllistämään.  Eri aloilla koulutus on myös kovin eri hintaisat, lääkärit ja lentäjät ovat varmaankin siellä kalliimmassa päässä ja yhteiskuntatieteilijät ja humanistit sieltä halvemmasta päästä.  Monessa maassa katsotaan, että kalliin ja suositun koulutuksen saava on velvoitettu maksamaan siitä osan takaisin, useimmiten palvelemalla tätä yhteiskuntaa. Monessa maassa esimerkiksi lääkärin tai hammaslääkärin koulutuksen saanut sitoutuu menemään työskentelemään sinne minne terveysministeriö määrää esimerkiksi viideksi vuodeksi. Ellei tämä paikka sovi, niin voi maksaa koulutuksensa takaisin. Meillä valtion lentokoulutusta antava puolustusvoimat taitaa edellyttää tietyn tason koulutuksen saaneilta sitoutumista palvelemaan tietyn ajan ja puolustusvoimat määrää missä palvellaan. Puolustusvoimien koulutus poikkeaa tietenkin sillä tavoin useimmista muista aloista, että koulutettava saa palkkaa, vaatteet, ruuan ja asunnon koulutuksen ajalta. Esimerkiksi SIO:ssa opiskelija taitaa itse vastata itsestään. Yksi tapa houkutella opiskelijoita vähemän suosituille aloilla olisi maksaa koulutus ja sitouttaa vähemmäksi aikaa ja suosituimmilla aloilla sitten sitoutuminen olisi pitempiaikaista. Koska meillä ei puolustusvoimia lukuunottamatta ole tällaista sitouttamisjärjestelmää, niin on aika turha putua veltoitteista olla kotimaisessa työttömyyskortistossa tai työmarkkinoiden käytössä, jos töitä ei löydy, niin niitä kannattaa etsiä sieltä mistä saa.  Sivumennen sanoen yliopistoilla oli ennen pieni sitouttaminen, jos esimerkiksi assistenin virassa ollut meni ulkomaille suorittamaan jatko-opintojaan ja hän sai osan tai koko palkan opiskelun ajalta, niin hänellä oli velvollisuus palvella kotiin paluun jälkeen samanpituinen aika, jonka hän oli nauttinut palkkaa ulkomaiseen opiskeluun.  Siitä huolimatta, että se saattaa monesta tuntua ikävältä, niin voisin kyllä ehdottaa, että niille jotka saavat yhteiskunnan varoilla koulutusta yli sen, mitä kuka tahansa halutessaan saa, siis esimerkiksi peruskoulun ja lukion ja sitä vastaavan ammattikoulun, niin ylimenevästä opiskelusta joutuisi sitoutumaan valtion osoittamaan työpaikkaan tietyksi ajaksi, mutta ehdottaisin tähän nimenomaan myös valtion velvoitetta osoittaa tämä työpaikka ja sen olisi oltava koulutusta vastaava. Lentäjää ei siis voida määrätä bussikuskiksi, ellei kyseessä ole Airbus. Tällöin jokainen pääsisi opintojensa jälkeen työn syrjään kiinni. Ensimäisen työpaikan saaminen on usein se kaikkein vaikein tapaus, jos pääsee sisälle, niin on saanut tilaisuuden näyttää kelpoisuutensa ja auttaa siten itseään jatkoon.

- Lauri Tarkkonen

[Hannu Kultalahti 0]

Hienoa tekstiä,täytyy lukea monta kertaa,jotta ei kävele omaan ansaansa. Yhden jättäisin kuitenkin asiana mietittäväksi. Jos valtion tuella koulutettu ihminen saisi vastaavaa työtä jostain muualta,voidaanko häntä velvoittaa jäämään tänne,työttömäksi.   Tai minkälainen karenssi voisi tulla kyseeseen?,jos niin halutaan.  Aika hankalia asioita,ja hyvä että niitä otetaan esiin.  Tietyllä ajattelulla,et voisi tosiaan ottaa vastaan virolaisen lääkärin tietoa,koska hänkin sai koulutuksensa enemmän tai vähemmän, valtion tukemana. Se lienee kuitenkin yksi sivistyneen yhteiskunnan suomista eduista,koulutus alalla millä tahansa ja usein murto-osalla laskennallisista kuluista.  Sillä hinnalla saadaan kirjoittaakin näin vapaasti.

[Lauri Tarkkonen 0]

Jos minun tekstiini viittaat, niin vastaus on aika helppo. Jos valtio kouluttaa ja velvoittaa työskentelemään määräämässään paikassa, niin sillä on myös velvoite järjestää tuo työpaikka. Jos tuota työpaikkaa ei järjesty ja koulutettava jää työttömäksi, niin hänellä on tietenkin oikeus mennä sinne, mistä saa koulutustaan vastaavaa työtä. Mielestäni aika selkeää.

- Lauri Tarkkonen

[Hannu Kultalahti 0]

Agreed.

[Hannu Kultalahti 0]

Ellen aivan väärin muista,noin 30 prosenttia yhteiskunnan tukemista koulutuksista menee tavallaan "hukkaan". Siinä lienee hyvä muistaa yleisestikin,että ilman sitä,meillä ei olisi niitä jotka antavat sen myös takaisin. Se nyt on vain tietovuotoa tai menetystä,kuinka vain. Ilmailu,alana kun seuraa makeisten myyntiä ja sitäkin hiukan jäljessä,en ihmettele nuorison epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan. Jos on valinnut että haluaa tämän elämäkseen. Valtion osuuksista ja kustannuksista voidaan tietysti olla montaa mieltä,mutta ehkä vihjeenä tulevaisuuteen voidaan ajatella kansallisenkin yhtiön haluja siivota tilejään vähentämällä omia toimintoja. Eli työt tulevat olemaan missä tahansa niilllä jotka kouluttautuvat alalle nyt.  Kaksijakoista,eikö vain?

[Timo Hyvönen 208]

Lentokoulutuksessa varmaan olisi Suomen (ei siis Valtion vaan Suomen kansakuntana) etu säilyttää riittävä monipuolinen koulutusosaaminen Suomessa. Nyt tilanne on hieman vääristynyt, kun valtio kilpailuttaa ja on de-facto itse osallisena kilpailutuksissa. Lisäksi peruskoulutuksen kilpailuttaminen tapahtuu julkishallinnon kilpailutusperiaattein, jossa pienikin virhe tarjouspyynnössä voi johtaa kokonaistaloudellisesti tai -laadullisesti huonoon ratkaisuun.

 

Asian voisi vapauttaa antamalla valituille opiskelijoille koulutusvoucherin, jolla he voisivat valita peruskouluttajansa itse. Tämähän on sillä tavalla erikoinen ala, että Suomessa osalle tarjotaan siihen verovaroin kompensoitu ammattikoulutus, osa maksaa koulutuksensa itse.

 

Saapa nähdä, joko ulkomaiset yritykset hiffaavat hiippailla Suomen markkinoille. Rajoittavana on tietenkin että "palvelu tulee toimittaa suomen kielellä".

 

http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2015-001873/

[Juha Pesu 15]

Yhteiskunnan on tarkoituksenmukaista ohjata koulutusta tarpeittensa mukaan, eikä tavoitteena ole kouluttaa ketään työttömäksi.

...

Monessa maassa esimerkiksi lääkärin tai hammaslääkärin koulutuksen saanut sitoutuu menemään työskentelemään sinne minne terveysministeriö määrää esimerkiksi viideksi vuodeksi.

...

niille jotka saavat yhteiskunnan varoilla koulutusta yli sen, mitä kuka tahansa halutessaan saa, siis esimerkiksi peruskoulun ja lukion ja sitä vastaavan ammattikoulun, niin ylimenevästä opiskelusta joutuisi sitoutumaan valtion osoittamaan työpaikkaan tietyksi ajaksi, mutta ehdottaisin tähän nimenomaan myös valtion velvoitetta osoittaa tämä työpaikka

 

Edellä tuli esiin, että lentäjän taimet eivät yleensä jää työttömiksi, vaikkei lentäjän hommaa heti löytyisikään. Lentäjille aukeaa lentäjän työpaikkoja suhdanteiden mukaan hyvin epätasaisesti, ja sen alan hommia odotellessa käytännössä tehdään jotain muuta. Kun edellä vertailtiin akateemisesti koulutettujen työttömyystilastoja siihen, etteivät lentäjiksi valmistuneet ole saaneet oitis oman alansa töitä, vertailu ontui aika pahasti, vertailukäyrät kertoivat työttömyydestä, lemtäjien kohdalla ei kuitenkaan oikeasti verrattu työttömyyteen. Tietenkään ei kannata kouluttaa tarpeettomasti, mutta kun koulutuksen tarpeellisuutta arvioidaan, pitäisi tarkastella sitä, pääsevätkö lentäjät aikanaan lentäjän hommiin, vai eivätkö pääse koskaan. En näe pahana sitä, että he työpaikkaa odottaessaan opiskelevat jotain muuta tai tekevät muun alan töitä.

 

Lentäjän koulutuksessa on sangen yleinen käytäntö, että sitoutetaan koulutetut palvelemaan sitä yhtiötä, joka heidän koulutustaan on tukenut. Jos lähtee työnantajan palveluksesta ennen kuin sovittu sitoutumisperiodi on täynnä, tai ei aloitakaan töissä, joutuu monessa tapauksessa maksamaan esimerkiksi tyyppikurssinsa. Esimerkit lääkärin ja hammaslääkärin tapauksista ovat julkisen sektorin töitä, Laurin esimerkissä ministeriö määrää työpaikat, mutta aika vaikea samaa olisi toteuttaa yksityisen puolen hommissa. Tällaisisssa lääkärien ja hammaslääkärien tapauksessa töitä varmasti löytyy julkiselta puolelta, mutta suurimmalla osalla aloista ei ole sellaista tilannetta, että yhteiskunnan järjestämien palvelujen puolesta olisi niin paljon työpaikkoja, että sitoutetuille olisi järkevästi tarjota töitä. Tuossa tapauksessa tarve tulee siis nimenomaan työnantajien puolelta: julkiselle sektorille tarvitaan työvoimaa ilmeisesti enemmän kuin sinne on halukkuutta, ja koulutetut ovat jokseenkin täsmäkoulutettuja juuri niihin tehtäviin, ei taitaisi oikein toimia sama insinööreille, ekonomeille, lakimiehille tai lentäjille. Puolustusvoimilla muuten on kunnon sanktiot pois karkaaville lentäjilleen. Systeemi siis on käytössä lentäjien osalta siellä, missä sitä voidaan käyttää.

 

Valtion osoittamat työpaikat aloille, jotka pyörivät liiketoimintana vapailla markkinoilla, eivät kuulosta ainakaan asiantuntijatehtävien osalta ihan toimivalta järjestelyltä. Sitä eivät haluaisi työnantajat eivätkä työnhakijat. Aina ei hallintovirkamiehen viisaus välttämättä ole niin ylivertaista, että viraston syövereistä annetuilla määräyksillä osuttaisiin optimiin.

[Matti Huoviala 83]

Sivujuonteena Juhan mainitsemaan lentäjien työhön määräämiseen.

Olin joskus nuorena poikana hiihtelemässä Ruåtsin lapissa. Siellä oli sivarina hommissa kaveri lentämässä helikopteria pitkin tuntureita. Silloin harkitsin vakavasti asepalveluksen suorittamisen mielekkyyttä.

Kuvio oli jotenkin silleen että kopteri oli jotenkin taloudellisesti tuettuna sekä matkailun että pelastustoiminnan käytössä. Siihen oli sitten määrätty helikopterikuski suorittamaan siviilipalvelusta.

Lentäjän elämä on joskus julmaa.

 

-M-

[Juha Pesu 15]

Sivujuonteena Juhan mainitsemaan lentäjien työhön määräämiseen.

Olin joskus nuorena poikana hiihtelemässä Ruåtsin lapissa. Siellä oli sivarina hommissa kaveri lentämässä helikopteria pitkin tuntureita. Silloin harkitsin vakavasti asepalveluksen suorittamisen mielekkyyttä.

Kuvio oli jotenkin silleen että kopteri oli jotenkin taloudellisesti tuettuna sekä matkailun että pelastustoiminnan käytössä. Siihen oli sitten määrätty helikopterikuski suorittamaan siviilipalvelusta.

Lentäjän elämä on joskus julmaa.

 

-M-

 

Sivaripaikkoja lentäjän tehtävissä on aika paljon vähemmän kuin varusmiespaikkoja lentäjän tehtävissä. Jos asepalveluksen tai sivarin mielekkyyttä haluaa arvioida sillä perusteella, kummassa on todennäköisempää päästä lentämään, intissä vai sivarissa, intti vie voiton.

 

Olen samaa mieltä, että lentäjän elämä on joskus julmaa. Onko se nykymaailmassa julmempaa sotakoneiston rattaissa vai siviilihommissa, siitä voi olla ainakin kahta mieltä. Sotalentäjät suihkivat Horneteillaan silmukoita ja mitä kaikkia muita lliikkeitä niitä onkaan, oksettavaa touhua. Siviilissä remutaan maailmalla ja painetaan töitä epäinhimillisinä kellonaikoina, istutaan niin paljon, että perse leviää ja selkä murenee. Ei ole herkkua.

 

Ihan hyvä, ettei niihin hommiin ketään varsinaisesti määrätä. Meitä hölmöjä riittää, jotka olemme valmiit taivaalle vapaaehtoisesti kaikista julmuuksista huolimatta. Jos lentäjien pitäisi maksaa koulutuksensa itse, mutta muut koulut saavat olla maksuttomia nykyiseen tapaan, olisiko se erityisen reilua? Minun mielestäni yksi hienoimpia juttuja suomalaisessa yhteiskunnassa on, että kuka tahansa voi kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeita riittää, eikä ole siitä kiinni, löytyykö isin perstaskusta pätäkkää. Kun koulutuksen hinta ei ole se, joka määrää, kuka koulutukseen voi osallistua, saadaan valittua koulutettavat sillä perusteella, kuka missäkin hommassa todennäköisimmin pärjää, ja kenellä on motivaatiota. Minusta se on paljon parempi kuin että koulutuksiin valitaan maksukyvyn mukaan.

[Antti Asikainen 1]

Jos lentäjien pitäisi maksaa koulutuksensa itse, mutta muut koulut saavat olla maksuttomia nykyiseen tapaan, olisiko se erityisen reilua?

 

Ei olisi. Sen sijaan koulutusmäärät tulisi mitoittaa tarpeen mukaan, lääkärikoulutusta lisätä ja lentäjäkoulutusta supistaa. Lentäjäkoulutuksen säätely olisi kaiken lisäksi todella helppoa, koska kuten todettu, tarpeeseen on helppo reagoida nopeasti. Suuria määriä työllistävillä aloilla tämä on paljon vaikeampaa.

 

Äijää on jonossa vaikka kuinka, mutta yhä vain koulutetaan. Miksi? Eikö koulutusta kannattaisi jatkaa vasta sitten, kun jono rupeaa purkautumaan?

 

 

[Lauri Tarkkonen 0]

Uskallan väittää, että koulutuksen tarpeen ennustaminen on varsin vaikeaa ja ennusteet epätarkkoja.  Esimerkiksi hammaslääkäreiden tarve on helpompi ennustaa kuin lentäjien tarve, koska hammassairauksien epidemiologia on varsin hyvin tunnettu ja erilaisten hammassairaksien esiintyvyys eri ikäluokissa on hyvin selvitetty ja jopa ennustettavissa samoin väestökasvu ja ikäjakautumat ovat varsin hyvin ennustettavissa. Niinpä opetusministeriö lakkautti kahdesta yliopistosta hammaslääkäreiden koulutuksen ja kaksi jäi jatkamaan, nyt noin kymmenen vuoden jälkeen se on palautettu kumpaankin. Voin vakuuttaa, että sekä koulutuksen alasajo että sen henkiinherättäminen tuottivat melkoisia kustannuksia ja haittaa erityisesti koulutyksen laadulle ja jatkuvuudelle.

 

Lentoliikenne on paljon enemmän erilaisista taloudellisista suhdanteista riippuvaa ja näyttää siltä, että valtiovallan ja kaupunkien käsitys yleensä lentämisen tarpeesta vaihtelee, koska esimerkiksi Suomen tärkein yleisilmailukenttä katsotaan tarpeettomaksi, koska maassa, jossa on vain 15 henkeä neliökilometrillä ei ole riittävästi rakentamiskelpoista maata, ellei Malmin lentoasemaa tuhota.  Lentäminen ei kasva samalla tavalla jos piloteista on jatkuvaa pulaa, kuin jos niitä on aina saatavilla. Silloin koulutusta leikkaavat toimet voivat olla myös laskevia ennusteita toteuttavia toimenpiteitä.  Koulutusmäärien voimakas vaihtelu on vaikeasti hallittavissa, sillä kouluttaminen on pitkjännitteistä toimintaa, jossa pitää huolehtia sekä henkilökunnasta että kalustosta.  Jos kummastakin luovutaan pienessä laskusuhdanteessa, niin kyllä sen saaminen takaisin on nousun aikana varsin vaikeaa. Kannattaa myös huomioida se, että vaikka lentäjän koulutuksen pituudeksi on arvioitu 3 vuotta, niin kelvollisten oppilaiden tarjontaan vaikuttaa mysö yleisilmailun tila ja harrastajien määrä ja harrastuksen intensiteetti.

- Lauri Tarkkonen

[Ville Huttu-Hiltunen 0]

Eri aloilla koulutus on myös kovin eri hintaisat, lääkärit ja lentäjät ovat varmaankin siellä kalliimmassa päässä ja yhteiskuntatieteilijät ja humanistit sieltä halvemmasta päästä.

 

Oikeustieteellinen on halvin. Teatteri ja eläinlääketieteellinen kalleimpia.

 

Muutaman vuoden vanha tilasto, mutta pitänee edelleen suuntansa ihan riittävästi.

 

http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/Yliopistokoulutuksen_menot_uusi2.pdf

[Erik Schobesberger 0]

Erikoista, että taidealat ovat kalleimpia. Niillä taitaa olla valtion kannalta rahallisesti huonoin tuotto sijoitetulle pääomalle. Joo, taiteelle ei pidä laskea hintaa, mutta voisihan sielläkin tehostaa ettei tuhlattaisi rahaa.

 

Huonolla tuotolla tarkoitan sitä, että keskipalkat ovat huonot, jolloin niistä ei pahemmin makseta veroja ja iso osa palkasta tulee verottomina apurahoina, jopa 20k vuodessa.

Ei liity mitenkään tämän ketjun aiheeseen, mutta itselleni tuo koulutuksen kalleus tuli yllätyksenä.

 

Ei tuossa mitään yllättävää ole, kun miettii miten koulutus on järjestetty. Taidealoilla vaaditaan paljon yksittäistä ohjausta, ts. yksi opettaja voi opettaa vain yhtä (tai muutamaa) oppilasta kerrallaan, kun taas insinöörejä ja lakimiehiä voi kouluttaa massaluennoilla, lisäksi lakia tai matematiikkaa tms. voi hyvin opiskella itsenäisestikin. Kirjat ovat myös paljon edullisempia kuin taidealojen koulutuksessa käytetty materiaali. Huomattavaa on, että taidelaloilta valmistuneilla on myös korkea työttömyys. Vastapainoksi taidealojen opiskelupaikkoja on melko vähän, joten vaikutus julkiseen talouteen jää pieneksi.

 

SIO:on liittyen kouluksen hinnan tarkoituksenmukaisuudesta olisi hyvä keskustella (kuten on tehtykin), varmasti Phenomilla lentäminen on opettavaista ja kivaa, mutta onko se tarkoituksenmukaista? Extra nyt on aika edullinen vehje operoida Phenomiin verrattuna joten en nyt vedä sitä tähän. Karrikoiden voisi hyvin argumentoida vaikka Airbus CJ:n tai Boeing BBJ:n käytön puolesta koulutuksessa, nehän antaisivat valmistuneelle oppilaalle valmiuden hypätä liikennelentokoneen perämieheksi ilman tyyppikurssia ja operointi olisi mahdollisimman samankaltaista liikennelentokoneen kanssa. Samoin Su-27:lla voisi lennellä Pugachevin kobria, sekin on varmasti opettavaista ja kartuttaa arvokasta kokemusta.

 

Onko missään muualla muuten vastaavaa opistoa kuin SIO? Siis nimenomaan julkisen sektorin rahoittamaa koulua, josta valmistutaan f-ATPL paperein, tarkoitan nyt siis nimenomaan länsimaita, lähi-idässähän (ja varmaan jossain muuallakin) hieman vastaavantyyppisiä laitoksia nimenomaan kotimaisille piloteille on. Yleinen käytöntöhän on, että joko oppilas maksaa itse koulutuksensa tai sitten lentoyhtiö (esim. Lufthansa) kouluttaa omiin tarpeisiinsa.

 

En epäile pätkääkään SIO:lta valmistuneiden ammattitaitoa, vaikka en olekaan sitä pätevä arvioimaan, ne pari SIO:n käynyttä opea oita minulla on ollut ovat kyllä olleet erittäin hyviä lennonopettajia. En myöskään ole lainkaan kateellinen SIO-piloteille, olisihan minulla itsellänikin mahdollisuus ollut sinne hakea (tai on vieläkin jos kiinnostaisi). Tuon kyseltutkimuksen mukainen 3% työttömyys SIO:lta valmistuneiden keskuudessa muuten kertoo siitä, minkälaista porukkaa sieltä on valmistunut, vaikka ei lentäjänhommia tekisikään niin sohavlla makaajia ei löydy. 3% työttömyyttä pidetään yleisesti täystyöllisyytenä, joten hatunnosto sieltä valmistuneille.

[Mikko Tuomi 416]

 

 

Onko missään muualla muuten vastaavaa opistoa kuin SIO? Siis nimenomaan julkisen sektorin rahoittamaa koulua, josta valmistutaan f-ATPL paperein, tarkoitan nyt siis nimenomaan länsimaita, lähi-idässähän (ja varmaan jossain muuallakin) hieman vastaavantyyppisiä laitoksia nimenomaan kotimaisille piloteille on. Yleinen käytöntöhän on, että joko oppilas maksaa itse koulutuksensa tai sitten lentoyhtiö (esim. Lufthansa) kouluttaa omiin tarpeisiinsa.

 

 

En tieda lasketaanko Korea lansimaaksi, mutta taalla on Korea Aerospace University, jonka liikennelentajalinja toimii SIO-tyyliin.

 

[Erik Schobesberger 0]

Kyllä sinne otetaan enemmän kuin lentäjäkoulutukseen. Esimerkiksi taideyliopistoon otettiin 2013 uusia opiskelijoita 321. Vuosittainen valtionrahoitus kyseiselle laitokselle on hieman vajaa 65 miljoonaa. Väittäisin, että keskimäärin noilta opiskelijoilta tuosta valtionavustuksesta palautuu vähemmän valtiolle, kuin lentäjiltä. Perusteluna pienet keskiansiot, huono työllisyys ja verottomat apurahat, jotka nekin maksaa usein valtio. Lisäksi taideyliopisto on vain yksi alan oppilaitoksista, eli koulutusta saa kymmenissä muissakin kouluissa ja yliopistoissa Suomessa. En halua kuitenkaan lähteä vertaamaan taiteilijoiden ja lentäjien "tarpeellisuutta", mutta ei tuo SIO nyt niin kauhea rahareikä kuitenkaan ole.

 

Niin, ja pointtisi oli? En vertaillut kyseisten oppilaitosten vaikutusta julkiseen talouteen, selitin vain miksi taidealat ovat niin kovin kalliita. Tämän tosin pystyy päättelämään ihan peruslogiikallakin, samasta syystä lentäjien koulutus on niin kallista, vaikka verrattaisiin esim. Salpauslennon huomattavasti SIO:a edullisempaa koulutusta Aalto-yliopiston KTM-tutkintoon. Suoraan sanoen minua häiritsee keskustelussa tämä Suomessa valitettavasti hyvin tyypillinen näkemys, että näin toimitaan koska aina näin on toimittu ja kivaa pitää olla. Tämä koskee kyllä aika paljon muitakin asioista kuin koulutusta, mielestäni veronmaksajien rahoilla suorittevassa toiminnassa pitäisi aina pitää kustannukset mahdollisimman hyvin kurissa. Omalla rahalla saa tehdä mitä lystää, mitä tehokkaammin julkinen puoli pyörii sitä enemmän sitä omaa rahaa jää käteen.

 

Mielestäni kerroin ainakin oman näkemykseni siitä, mikä ero Phenomissa on esim. DA42:een, kun puhutaan kouluttamisesta. Toki aina voidaan miettiä, onko laajemmasta koulutuksesta hyötyä pidemmällä uralla, kun tarvittavat paperit saa vuodessa ja 140h koulutuksellakin.

 

En minä tätä näkemystä mitenkään kritisoi, vaan sitä, mihin vedetään raja. Suurin osa maailman f-ATPL-kouluista tulee toimeen ilman Phenomin tasoista kalustoa, mikä on se konkreettinen lisäarvo jota tämä kalusto tuo suhteessa kustannuksiin? Miksei vaikkapa kaikille kauppatieteitten opiskelijoille kustanneta Bloombergin terminaalia tai miksei kaikissa tekniikan alan korkeakouluissa ole hiukkaskiihdytintä? Kyse on tarkoituksenmukaisuudesta, ei siitä, onko jostain hyötyä per se

[Erik Schobesberger 0]

En tieda lasketaanko Korea lansimaaksi, mutta taalla on Korea Aerospace University, jonka liikennelentajalinja toimii SIO-tyyliin.

 

Tämäntyylisiä linjoja taitaa löytyä muistakin Aasian maista, liittynee erilaiseen ilmailukulttuuriin ja siihen, että iso osa maista oli vielä vuosikymmen-pari sitten kehittyviä maita. Silloin ei perusjantterilla ollut mitään mahdollisuuksia maksaa f-ATPL-koulutusta (tai mikä ikinä vastaava joskus 1980-luvulla on ollutkaan) tai saada siihen rahoitusta, varsinaisella eliitillä taas meni niin hyvin ettei lentäjän ammattia oikein pidetty sopivana/tarpeeksi rahakkaana. Yksityisiä ilmailukouluja taitaa Aasiassa olla melko vähän.

 

SIO on siis melkolailla poikkeus muihin länsimaihin verrattuna, vaikka näissä olisikin muuten maksuton/nimellisen hintainen koulutus (esim Saksa, Pohjoismaat). Kyllähän tuolle SIO:n mallille löytyy hyviäkin perusteluja, esimerkiksi Suomen markkinoitten pienuus ja yleisesti korkea kustannustaso, subventoimattoman Suomalaisen lentokoulun kilpailukyky kv markkinoilla on varsin heikko. Todennäköisesti lentäjäkoulutus Suomessa supistuisi hyvin nopeasti todella pieneksii jos pitäisi toimia markkinaehtoisesti. Patrian malli on kyllä huomattavasti ihmeellisempi, koitetaan toimia kuten liikeyritys, mutta turskaa tulee kovasti, itsenäisenä yksikkönä tuollainen ei kauaa jatkuisi. Varmaan ihan hyvä koulu sekin on opiskelijan kannalta.

 

Tietenkin veronmaksajien maksama/subventoima koulutus on kilpailukyvyltään täysin ylivoimainen, jos SIO maksaa opiskelijalle sen n. 12.000 EUR ja yksityinen koulu luokkaa 100.000 EUR, niin lienee päivänselvää mihin kohdistuu suurempi kysyntä. Tämä asia ei tosin muuksi muutu vaikka Phenomeja ei olisi ja DA42:t vaihtuisivat ikäloppuihin Piper Azteceihin. Vastineeksi SIO:on pyrkivien pooli on suurempi ja laadukkaampi, koska raha ei ole ratkaiseva tekijä.

[Mikko Klemola 2]

Onhan länsinaapurissa oikein yliopistotason liikennelentäjäkoulutus Lundissa.

 

http://www.tfhs.lu.se/

 

Siinä sentään jotain järkeä kun saa samalla jonkun muunkin tutkinnon ja muodollisen korkeakoulupätevyyden jos ei lentohommista mitään tule. ATPL-pahvilla ilmailun ulkopuolella ei kyllä oikein mitään tee. Saattaa olla työnhaussa jopa haitaksi kun rekrytoijan mielikuva on se, että tämä kaveri lähtee saman tien lataamaan kun pääsee lentämään ja motivaatio tätä työtä kohtaan on nolla.

[Erik Schobesberger 0]

Kuten jo muutamaan kertaan on todettu, niin tällaisia valtion rahoittamia kouluja ei kauheasti ole. Kaupalliset koulut yrittävät tarjota riittävän hyvää koulutusta mahdollisimman pienillä kuluilla. Kompromissi laadun ja hinnan välillä.

 

Kaikki tässä maailmassa on kompromissi laadun ja hinnan välillä, myös SIO:n koulutustoiminta, ihan riippumatta yhteiskuntamallista tai aiheesta. Toin jo karrikoidusti esille, ettei mitään ylärajaa ole, varmasti Boeingin tai Airbusin hankkiminen SIO:lle parantaisi koulutusta edelleen, aivan kuten hiukkaskiihdytin parantaisi Helsingin Yliopiston fysiikan laitoksen houkuttelevuutta tai Aswath Damodaranin hommaaminen proffaksi Aallon kauppatieteen laitoksen laatua. Kaikki hyviä ja positiivisia asioita, joista oli kiistatonta hyötyä, mutta johonkin se raja on vedettävä, viimeistään lompakon ollessa tyhjä. SIO pystyisi varmasti tuottamaan vielä laadukkampaa koulutusta jos se maksaisi vaikkapa 800.000 EUR/oppilas.

 

 

Nykyään puhutaan paljon siitä, kuinka nuoret pilotit eivät osaa lentää, varsinkin viimevuosien tapahtumien johdosta. Vaaditaan toimenpiteitä ja parempaa koulutusta. Mistään ei olla valmiita maksamaan. Nykyään paperit saa tosiaan jo 140h lentämisellä, mikä on monelle aivan liian vähän. PIC-tunteja ei enää lennetä samalla tavalla, vaan lennetään PICUSia. Teoriaa käydään vähemmän, kun koulu aloitetaan ATPL-teorioilla ja siitä jatketaan lentokoulutukseen. Kyllä, on tehokkaampaa, mutta onko se yhtä turvallista kuin "perinteisellä" mallilla? Vaikka oppiminen jatkuu työelämässä, niin peruskoulutuksella on iso merkitys varsinkin asennekasvatuksen kohdalla. Jos maailmalla tapahtuu lento-onnettomuus, niin kauhistellaan kuinka kokematon pilotti oli kyseessä. Mitä vähemmän on kokemusta, sitä enemmän on merkitystä peruskoulutuksella.

 

Sama kuin lentolippujen kohdalla, pitäisi saada aina vain halvemmalla parempaa tuotetta ja turvallisuudesta ei saa tietenkään tinkiä. Toki tehostamista on niin lentoyhtiöillä kuin lentokouluillakin, mutta johonkin on sielläkin vedettävä raja.

 

Itse näen pelkästään hyvänä asiana, että ainakin Suomessa voidaan lentäjille antaa mahdollisimman hyvä koulutus, eikä mennä pelkkiä euroja laskien.

 

Niin, kun tätä yhteiskuntaa katselee niin voi todellakin tulla tulokseen, ettei niitä euroja nyt ihan kauheasti ole laskettu missään muussakaan asiassa. SIO nyt on häviävän pieni osa kokonaisuutta, mutta onhan se nyt vain fakta, että samalla teorettisella pätevyydellä olevia kavereita on saatu koulutettua noin 50% pienemmällä kustannuksella, vaikka SIO:lla ei edes vaadita mitään voittoa toiminnalle. Todennäköisesti SIO tosin kouluttaa keskimäärin laadukkaampaa materiaalia, mutta onko tällä laatuerolla sitten käytännön merkitystä onkin hieman monimutkaisempi juttu. Kylmä fakta on, että Suomen julkinen talous on todella kuralla ja pyörii pelottavan suurelta osin velkarahalla, mitään parannusta ei myöskään ole lähivuosille näkyvissä. Usein tehostamisesta puhutaan kuin se olisi jotenkin suoraan Saatanasta, vaikka ilman toiminnan tehostamista asuisimme edelleen savimajoissa. Silloin ei kyllä tarvitsisi miettiä minkään koulutuksen kustannustehokkuutta. Olen sitä mieltä että lihavina vuosina Suomessa päästettiin lähes kaikessa julkisen sektorin toiminnassa kertymään sellainen kasa läskiä josta saadaan kärsiä vielä pitkään.

 

Minusta on ihan perusteltua kysyä, pitääkö vaikkapa taiteellisilla aloilla kouluttaa kasapäin porukkaa työttömäksi tai SIO:ssa kouluttaa 30 henkeä per kurssi nykyisellä kustannustasolla, kun kysyntää työmarkkinoilla ei ole? Samalla esimerkiksi hammaslääkäreiden aloituspaikkoja koulutuksessa on vähemmän kuin hammaslääkäreitä jää vuosittain eläkkeelle. SIO:n koulutusmääriin liittyen hyvä pointti on kyllä tuo koulutusmäärien sääntely, jos vaikkapa 32 aloituspaikasta otetaan pois 16, niin tiputus on 50%. Jos otetaan 16 paikkaa pois koulutuksesta, jossa on 160 aloituspaikkaa, niin silloin tiputus on vain 10%. Kun absoluuttiset määrät ovat noin pieniä ja kyseessä on hyvin yksilöllinen koulutus, voisin kuvitella määrien sääntelyn olevan kertaluokkaa vaikeampaa kuin esimerkiksi oikeustieteellisessä. On myös täysin mahdollistä että SIO:n lakkautaminen tai raju supistaminen lopettaisi koko siviilipuolen ammattilentäjökoulutuksen Suomesta johtuen markkinoiden pienuudesta ja vaikeuksista kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.