Petri Lehtovirta

Kaksi pienkonetta tehnyt pakkolaskun mereen Havaijin lähellä.

21 viestiä aiheessa

Kaksi pienlentokonetta joutui viikonloppuna samanlaiseen onnettomuuteen Yhdysvalloissa lähellä Havaijia. Molemmat pienlentokoneet putosivat mereen sen jälkeen, kun niiden polttoaine loppui.

 

Yhdysvaltain rannikkovartioston mukaan toisessa koneessa oli vain lentäjä, mutta toisessa oli lentäjän lisäksi kolme matkustajaa. Kaikki selvisivät hengissä onnettomuuksista.

 

Cirrus & Cessna

 

Yle.fi

 

ABCnews

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä video tapahtumasta. Hienosti menee!

 

Jotkut tekevät mitä tahansa päästäkseen risteilemään...

 

Kehotetaanko Cirruksen POH:ssa avaamaan ovi jo ilmassa veteen mentäessä? Tuossa näyttäisi käyneen tuuri, kun aallokko kävi perämiehen puolelta juuri molskahduksen jälkeen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä tuossa videolla tapahtuu 55 s kohdalla? Siihen saakka koneen nokka osoittaa vahvasti alaspäin, mutta tuossa kone kääntyy vaaka-asentoon. Noinko se on suunniteltukin toimimaan vai onko tuossa joku ongelma varjon toiminnassa?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jotkut tekevät mitä tahansa päästäkseen risteilemään...

 

Kehotetaanko Cirruksen POH:ssa avaamaan ovi jo ilmassa veteen mentäessä? Tuossa näyttäisi käyneen tuuri, kun aallokko kävi perämiehen puolelta juuri molskahduksen jälkeen.

 

Ei kehoteta avaamaan sepposen selälleen, mutta raolleen kuitenkin.

 

3. CAPS.............................................................................ACTIVATE
If available, life preservers should be donned and life raft should be prepared
for immediate evacuation upon touchdown.
Consider unlatching a door prior to assuming the emergency landing body
position in order to provide a ready escape path.
4. Airplane.........................................................................EVACUATE
It may be necessary to allow some cabin flooding to equalize pressure
on the doors. If the doors cannot be opened, break out the windows with
the egress hammer and crawl through the opening.

 

CAPS on tuo laskuvarjojärjestelmä (Cirrus Airframe Parachute System).

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä tuossa videolla tapahtuu 55 s kohdalla? Siihen saakka koneen nokka osoittaa vahvasti alaspäin, mutta tuossa kone kääntyy vaaka-asentoon. Noinko se on suunniteltukin toimimaan vai onko tuossa joku ongelma varjon toiminnassa?

 

Henk.koht. otan iskun vastaan mielummin alhaalta päin - siellä on landarit, jotka (hajotessaankin) vaimentaa iskua ja paksu persus on tiiviisti vasten penkkiä. Nokka maahan asennossa maahantörmäys taivuttaa vartalon yläosan vauhdilla kohti mittariataulua. Bonuksena kone kärsii isommat vauriot.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Henk.koht. otan iskun vastaan mielummin alhaalta päin - siellä on landarit, jotka (hajotessaankin) vaimentaa iskua ja paksu persus on tiiviisti vasten penkkiä. Nokka maahan asennossa maahantörmäys taivuttaa vartalon yläosan vauhdilla kohti mittariataulua. Bonuksena kone kärsii isommat vauriot.

 

Ymmärrän toki tämän, sitä vaan ihmettelin, miksi alkumatka tullaan nokka maata kohti ja sitten parissa sekunnissa kone kääntyy vaakasuoraan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ymmärrän toki tämän, sitä vaan ihmettelin, miksi alkumatka tullaan nokka maata kohti ja sitten parissa sekunnissa kone kääntyy vaakasuoraan.

 

No mieti sitä mitä tapahtuu, kun lenstsikka pamauttaa todella tehokkaan jarruvarjon ulos. Miten käy vaakanopeuden ja miten käy siiven nostovoiman?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No mieti sitä mitä tapahtuu, kun lenstsikka pamauttaa todella tehokkaan jarruvarjon ulos. Miten käy vaakanopeuden ja miten käy siiven nostovoiman?

 

Kone alkaa sakkaamaan ja vauhti pysähtyy, minun tietääkseni.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuossa näyttäisi käyneen tuuri, kun aallokko kävi perämiehen puolelta juuri molskahduksen jälkeen.

 

Mietippä sitä tuuria, jos se aallokko olis tullut sieltä pilotin puolelta ja ovi olisi ollut vielä kiinni...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mietin ja arvaan, että aalto löisi koneen yli. Vaan ei kai hylky siitä vielä uppoa? Sen sijaan avoimesta ovesta sisäänlyövä aalto ei tunnu hyvältä idealta. Eikö tässä uppoava varjo vetänyt koneen pinnan alle näin nopeasti?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä tuossa videolla tapahtuu 55 s kohdalla? Siihen saakka koneen nokka osoittaa vahvasti alaspäin, mutta tuossa kone kääntyy vaaka-asentoon. Noinko se on suunniteltukin toimimaan vai onko tuossa joku ongelma varjon toiminnassa?

 

Samaa itsekin ihmettelin. Luulisin että tuossa on kyseessä narun takertuminen johonkin tai muu toimintahäiriö, mutta toki olisi mukava jos joku oikeasti asiasta tietävä osaisi kommentoida asiaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitä tuossa videolla tapahtuu 55 s kohdalla? Siihen saakka koneen nokka osoittaa vahvasti alaspäin, mutta tuossa kone kääntyy vaaka-asentoon. Noinko se on suunniteltukin toimimaan vai onko tuossa joku ongelma varjon toiminnassa?

 

Laskuvarjon laukaisussa on ilmeisesti 2 vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa se on "reivattu" eli vielä osittain supussa, ja vasta 2. vaiheessa se avataan täysin jolloin myös kantoköydet asettuvat niin että konetta kannatetaan vaaka-asennossa. Katsopa täältä: https://www.cirruspilots.org/copa/safety_programs/w/safety_pages/723.cirrus-caps-history.aspx . Kyllä se näyttää tomineen juuri suunnitellulla tavalla.

 

Tuossa alastulossa on muuten merkillepantavaa, että melko kova tuuli aiheuttaa sen että laskuvarjo alkaa vetämään konetta mukanaan ja vetää koneen selälleen jo parissakymmenessä sekunnissa. Siinä oli lentäjällä tuuria että kone sattui kaatumaan oikealle, muuten ulospääseminen olisi hankaloitunut.

 

Merenkäyntiä näyttää kuitenkin olleen sen verran, että perinteinen "ditching" olis voinut olla vielä riskialttiimpaa. Tosin sen toisen koneen mukanaolijat selvisivät myös....

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Laskuvarjon laukaisussa on ilmeisesti 2 vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa se on "reivattu" eli vielä osittain supussa, ja vasta 2. vaiheessa se avataan täysin jolloin myös kantoköydet asettuvat niin että konetta kannatetaan vaaka-asennossa. Katsopa täältä: https://www.cirruspilots.org/copa/safety_programs/w/safety_pages/723.cirrus-caps-history.aspx . Kyllä se näyttää tomineen juuri suunnitellulla tavalla.

 

Juuri näin. Tässä pdf dokumentissa on käyty läpi pitkälti samat asiat kuin tuossa linkissä, mutta hieman monisanaisemmin http://cirrusaircraft.com/static/img/CAPS_Guide.pdf. Kohdassa "How CAPS Works" on käyty läpi pelastusvarjon aktivoinnin vaiheet.

 

Sanavarastoni ei riitä suomentamaan "disreef" ja "snub line" käsitteitä, joten en edes yritä :)

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Sanavarastoni ei riitä suomentamaan "disreef" ja "snub line" käsitteitä, joten en edes yritä :)

 

Nämä on seilaamisessa käytettyjä termejä, voidaan toki käyttää toisessa kontekstissa ja löytyypä niistä "väännöksiäkin". Disreef on reivin purkautumista, ja snub line on turvaköysi joka on useimmiten joustonarua ja jossa on pikalukitus toisessa päässä, jolloin se voidaan päästää irti nopeasti. Eräänlainen "paniikkilukko" nopeaan irroittamisen. Itse suosin kuitenkin solmuja näissä.

 

Voisiko disreef olla silloin kun kone tulee alas varjon reivaus purkautuu? En ole katsonut mutta näin sen voisin ymmärtää.

 

EDIT:

 

Snub linea itse olen kättänyt ankuroinnissa, kun keulalta on pudotettu leka + kettinkiä ja pikku svellissä kettinki kolisee ja vetää/nykäisee ikävästi venettä aiheuttaen nukkuimsta haittaavaan äänen ja nykivän liikkeen. Tässä on snub line kiinnitetty hakasella kettinkiin ja toinen pää veneen knaapiin. Köyden matka on lyhyt. Sitten ankkuripelistä annetaan ketjulle 10cm-20cm löysää, niin koko nykiminen ym. kohdiostuu joustavaan naruun ja poistuu. Tämä pehmentää liikettä, ja ketju kuitenkin on siellä turvaamassa varsinaisesti pitoa.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

OK, eli varjo toimi juuri niinkuin pitikin. Onkohan tämä kaksivaiheinen varjon aukaisu Cirruksen erikoisuus vai yleisempää? Ainakin tavanomaiset ultrakevyen BRS varjot taitaa aueta kerralla täysin auki.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Useissa ultrakevyissä varjon lähtö on jommalla kummalla puolella kabiinia. Edessä tai takana. Usein kabiinin takaa lähtevän varjon kaksi vaijeria on suoraan kiinni kahta puolta kabiinin takana ja kahta puolta kabiinin edessä. Eteen johtavat vaijerit on upotettu rungon sisään kabiinin sivuille.

 

Voi olla, että siinä käy ihan kuin tässä videossa, että nokka ensin syöksyy alas ja sen jälkeen kun varjon voima riittää rikkomaan rungon kuoren ja vapauttaa etuvaijerit, kone oikenee kunnolla neljän pisteen varaan. Muutenkin ripustus on usein suunniteltu siten, että koneen keula on varjon varassa alamäkeen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

OK, eli varjo toimi juuri niinkuin pitikin. Onkohan tämä kaksivaiheinen varjon aukaisu Cirruksen erikoisuus vai yleisempää? Ainakin tavanomaiset ultrakevyen BRS varjot taitaa aueta kerralla täysin auki.

 

Pelastusvarjojen aukaisu- ja hidastinjärjestelmien tekniikka riippuu aika paljon lentokoneen koosta ja nopeudesta. Mitä nopeampi ja painavampi kone, sitä hienostuneempi systeemi.

Itse olen ultrakevytkoneissa nähnyt liukuhidastimella varustettuja varjoja, missä siis hidastin (slider) liukuu aukaisun aikana punoksia pitkin alas sallien kuvun pehmeän aukaisun myös suuremmasta nopeudesta. Pienempiin yksipaikkaisiin koneisiin ei liukuhidastinta välttämättä tarvita, ainakaan tsekkiläisen GRS-valmistajan mukaan.

Cirrusin CAPS-järjestelmässä on hienompi, vaiheittain toimiva systeemi, jossa hidastusvaiheessa muutetaan sekä kuvun kokoa että ripustusta hallitusti. Löysin netistä myös BRS:n kuvauksen C182:n varjosta. Siinäkin kone on ensin nokka-alas asennossa, ja tietyssä vaiheessa taaempi kantopunos (tässä koneessa on kolme kantopunosta) pitenee jolloin kone kääntyy vaaka-asentoon. Sain käsityksen, että tällä menetelmällä kone vakautuu paremmin verrattuna siihen, että se asettuisi heti vaaka-asentoon.

 

Myös koneen tyyppi (ylä/alataso) ja varjon sijoituspaikka vaikuttavat kantopunosten suunnitteluun, kuten Jussikin toteaa. Aika yleisiä ovat koneen ulkokuoren alle piilotetut kantovaijerit tai punokset, jotka laukaisussa repivät itsensä ulos koneen tässä kohtaa ohueksi tehdyn pintaverhoilun läpi. Kuitukoneissahan on helppo tehdä paikallisesti hyvin ohut pintalaminaatti. Sisäpuolella on sitten vahvike. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jotkut tekevät mitä tahansa päästäkseen risteilemään...

 

 

Laivamatkalle lahdetaan aina lentokoneella, kuten allekirjoitukseni sanoo.  ;) Itse kun matkasin Veendamille vuonna 1996 oli koneena tosin Boeing 747-136.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään